Paluu omaa taloa rakentavan Annan työmaalle

Uskomatonta. Rakennustyömaa näyttää jo ihan kodilta. Annan rakennusprojekti on edennyt kovaa vauhtia toukokuun aikana. (Tunnustan, että valokuvat eivät kerro koko totuutta. Kellarikerros on vielä erittäin industrial ja keskeneräiseen yläkertaan pääsee vain huteria tikkaita pitkin. Otin valokuvaukseen terapeuttisen otteen. Anna voi halutessaan paeta työlästä totuutta tänne, tiukasti rajattujen kuvien maailmaan.)

Ensimmäinen, minkä taloon saapuja huomaa on valo. Ikkunoiden koko on maltillinen. Ikkunoiden malli, muoto ja koko on suoraan mummonmökistä. Mutta ikkunoita on joka ilmansuuntaan. Siksi talon sisään tulvii säteitä aamusta iltaan. Keittiössä on kaksi ikkunaa. Toisen edessä tiskataan. Ihana idea.

Talo ei ole vielä tuparivaiheessa, mutta äitienpäivänä juhlittiin sitä, että talossa voi ja saa jo nukkua. Elämä keskittyy sisääntulokerrokseen ja on tiivistä. Anna ja nelivuotias Ida nukkuvat olkkarissa vierekkäin yläkerran makuuhuoneiden valmistumiseen saakka.

Anna rakastaa harmaita, viileää väriskaalaa. Laminaattilattiasta tuli kaunis, vaikka Anna olisikin halunnut oikeat lankut. Olohuoneen tapetti oli rakkautta ensi silmäyksellä.Se tuo taloon huumoria ja lämpöä.

Anna rakastaa räsymattoja ja niitä on tulossa lisää, harmaan sävyissä, tietenkin. Osa matoista on perintökalleuksia.

Annan suvussa on hyvää makua ja taitavuutta ylenpalttisesti. Annan äiti on kuvataiteilija ja sisustusyrittäjä, yksi tädeistä tekstiilisuunnittelija ja toinen keraamikko. Ihanista esineistä ei ole pulaa, Annan haaste onkin pysäyttää tavaratulva ovella, ettei talosta tule tuhansien aarteiden parkkipaikka. Tädin tekemille groovyille kahvikupeille täytyy kuitenkin löytyä tilaa. Samanlaisia ei ole kenelläkään toisella!

Lue juttu Annan talonrakentamisesta: Itkupotkuraivarin jälkeen on hyvä jatkaa raksahommia