Pieni alusasuhistoria

Alusasujen lyhyt historia. Korsetti. Kuva: whatkatiedid.com

 

● Alushousut ilmestyvät suomalaisen säätyläisnaisen jalkoihin 1800-luvulla. Aluksi housuja pidetään säädyttöminä ja liian miehisinä.

● 1800-luvun valmisalusasut ovat silkkiä tai ohutta batistia ja niitä koristavat pitsti ja kirjonnat. Suurin osa naisista käyttää kuitenkin itse tehtyjä, valkoisesta puuvillakankaasta ommeltuja paitoja ja housuja. Käytännöllisyys ja keveys tulevat alusvaatteisiin vasta 1900-luvulla.

● 1800-luvun alussa aletaan neuloa korsetteja koneellisesti. Korsetista tulee arkipäiväinen vaatekappale ylellisyystuotteen sijaan.

● 1830-luvulla ihannevyötärö – ampiais- tai hämähäkkivyötärö – on niin kapea, että sen ympäri yltää kahden käden sormin. Korsetin kiristäminen tarpeeksi tiukaksi on mahdollista uuden keksinnön, metallisten nyörinreikien, ansiosta.

● Kumilankoja sisältävät ”hygieeniset korsetit” tulevat käyttöön 1860-luvulla. Näitäkään korsetteja ei juuri voinut pestä, nimestään huolimatta. Samaan aikaan ilmestyvät myyntiin ensimmäiset värilliset satiinikorsetit – mustat, punaiset ja harmaat.

● 1880-luvulla ihannevyötärönmitta on 33 senttiä. Illan juhlia varten pukeudutaan korsettiin jo aamulla. Korsettia kiristetään muutaman tunnin välein, kunnes vartalo on iltaan mennessä halutun muotoinen. 

● 1900-luvun alussa todetaan olevan ”epäsiistiä ja terveydelle vahingollista” kulkea ilman alushousuja.

Otavan Iso Tietosanakirja tuntee vielä vuonna 1913 ilmiön ”kuremaksa”, kureliivien ja ahtaalle sidottujen vaatteiden aiheuttaman maksan epämuodostuman.

● 1920-luvulla unohdetaan vartalon naiselliset piirteet: rintoja latistetaan, lantiota kavennetaan ja vyötärö jätetään huomiotta. Muotiin tulee suora linja ja poikamainen muoti.

● 1930-luvulla keksittään vetoketju, joka lisää liivien käyttömukavuutta.

● 1935 markkinoille tulevat liivien kuppikoot A, B, C, ja D.

● 1950-luvun amerikkalaiset filmitähdet korostavat poveaan. Liioittelevan korkea, teräväkärkinen poven muoto korvaa luonnollisen pyöreän muodon. Povikuningatarilmiö alkaa.

● 1950-luvulla suomalaiset liivitehtaat valmistavat liivejä lisensseillä esimerkiksi Triumphille. Esimerkiksi kartiomaisia Peter Pan –liivejä valmistetaan ja myydään yli 10 vuotta.

● Lycra tulee alusasuihin vuonna 1960, esimerkkinä uudesta materiaalista päälle pujotettava liivi Little Godiva.

● 1963 ilmestyy rintaliivi leveillä, säädettävillä olkaimilla.

● 1970-luvun alussa rintaliivien käyttöä vastustettiin laajasti. Markkinat vastaavat tarjoamalla entistä kevyempiä malleja, niin sanottu epäliivejä.

Jean Paul Gaultierin Madonnalle suunnittelema korsetti vuodelta 1990 on paluu 1950-luvun liivimuotiin.

● 2000-luvulle tultaessa korsetti on palannut alusasumuotiin, ja sitä käytetään myös päällysvaatteena. Korsetintekijöiden taitoja tarvitaan jälleen.

● 2010-luvulla markkinoilla on muokkaavia ja muotoilevia alusasuja enemmän kuin ehkä koskaan aiemmin. Vyötäröä korostetaan 50-60-lukujen malliin.

Lähteet:   
Sirkka Kopisto, Pirkko Sihvo:
Puku suomessa 1750 - 1900. Museovirasto 1996.
Ilse Juntikka:
Koreuden tähden. Pohjois-Pohjanmaan museo 1993.
Joy McKenzie:
The best in lingerie design.1997.

 

Kuvagalleriassa Ylen arkistojen aarteita - alusasuja 1950- ja 60-luvuilta.

kommentit

Hieman ihmetyttää muutama yksityiskohta tässä historiikissä. 1830-luvulla korostuivat leveähameosa ja toisaalta avarat olkapäät tai levät hihat korostivat vyötärön kapeutta jo muutenkin. Joten naisten ei käytännössä tarvinnut kiristää vyötäröään ylenmäärin. Varsinaisesti kaiketi kireiden vyötäröiden aika alkoi vasta tuon muodin hävittyä.

Mitä taas tulee 33 cm vyötäröön ihanteena, niin sehän on 12-13 tuumaa! Uskoisin, että todellisuudessa tuohon mittaan on päässyt vain kaikkein fanaattisimmat korsetin kiristäjät eikä se siten ole voinut todennäköisesti olla standardi. Toisaalta on niinkin, että naiset tuohon aikaan olivat pienempiä, kuin tänään.

Varmaan silloinkin, kuin nykyäänkin, naiset ovat itse valinneet, miten kireälle nyörittäytyvät. Lähin vertailu voisi löytyä kengän koron korkeudesta. Jo suhteellisen pieni, mutta siro korko tuo mukanaan halutun vaikutuksen.

>utelias Su, 2011-07-17 23:35

Naiset olivat pienempiä kuin nykyään, ja ylipainoisia olivat vain vanhat, vauraat ihmiset, joilla oli vara maata divaanilla ja mässyttää hanhenmaksaa.

Nuo pukeutumisfinessit koskivat tietenkin vain säätyläisiä. Rahvas kulki liivittä ja housuitta aina 1900-luvulle saakka. Koska ravinnosta oli pulaa, ei hoikkuutta tarvinnutkaan kureliivein tavoitella. Toisaalta jatkuva raskaudentila olisi moisen estänytkin.

1965 syntyneen ystäväni äidillä (!) oli nuorena eli 50-luvulla tuollainen kahden käden sormilla ympäröitävä vyötärö. Hänellä oli myös ranteenpaksuinen musta palmikko, joka oli niin pitkä, että hän saattoi istua sen päälle. Eivät ne ihanteet niin kaukana todellisuudesta ole kuin luulisi.

Mainitsit jostain Biedermeier- tai uusrokokoo-asusta; vyötärö oli korkealla, mutta mitäpä oli sen päällyspuvun alla? Siellä oli korsetti ja lukemattomia alushameita, jotka nostivat vyötärölinjan korsetin vyötäröä ylemmäs. Kuuden alushameen vyötärönauha ei voi olla päällekkäin, se näyttää paksulta ja tuntuu hankalalta. Siispä ne on puettava toinen toistaan ylemmäs. Ja vaikka vyötärö ei järin ohuelta tuossa asussa näytäkään, sen täytyy olla sitä, etteivät alushameet tee punkeron tai raskaana olevan näköiseksi.

>Nasu pukuhistorian ylioppilas Su, 2013-03-17 21:06

"Illan juhlia varten pukeudutaan korsettiin jo aamulla." Mitähän tällä lauseella oikein yritetään sanoa? Totta kai korsettiin pukeuduttiin jo aamulla, siihen pukeuduttiin joka päivä jo aamulla (siis ne jotka sitä käyttivät, kuten ylempänä jo sanottiinkin). Jos vyötäröä haluaa kaventaa muutamaa senttiä enempää, niin korsettia pitää käyttää joka päivä, jotta vartalo tottuu ja kiristystä voidaan vähitellen (kuukausien ja vuosien kuluessa) lisätä - tuolloin tytöt saivat ensimmäisen korsettinsa varhaisessa teini-iässä, jotta vyötärö saatiin seurapiirikelpoiseen kuntoon 18-vuotiaaksi mennessä. Tällaisissa historiikeissa tuntuu aina olevan sitä pakollista kauhistelua, miten epämukavaa ja epäterveellistä korsetinkäyttö oli ja on se hyvä ettei nykyään tarvitse. Epäilemättä 1800-luvun hienostonaiset, joilla ei paljon muutakaan tekemistä ollut, käyttivät valtavasti aikaa ja palvelustyttöjen vaivaa vyötärönsä kaventamiseen, ja koska vyötärön kapeudella myös kilpailtiin, niin terveydelle haitallisia ylilyöntejä varmasti tapahtui, mutta hyvin istuva ja oikein käytetty (ts. nyöritetty sopivan kireälle ja sellaisella vauhdilla, että keho ehtii tottua) korsetti ei vahingoita, vaan jopa tukee ryhtiä. Jopa nuo ylempänä mainitut korkokengät ovat helposti vahingollisemmat.

>mee Su, 2013-03-17 22:37

lisää kommentti

linkit

uusimmat

Muualla Yle.fi:ssä