Nostalgiatrippi lapsuuden taputusleikkeihin

Kaunis Karjala, piste.
Läskipiirakka, piste.
Isä osti alushousut maitokaupasta, piste.
Housut repesi, piste.
Isä häpesi, piste.
Lapset huutaa sängyn alta:
Voihan pippuri, huutomerkki.

Naurattaa. Olin unohtanut, että näitähän me laulettiin, leikittiin ja taputeltiin koulun pihalla. Löysin lapsuuden kodistani Din Din Doora, laululeikkejä -kirjan vuodelta 1990 ja siihen kuuluvan c-kasetin(!). Yhtäkkiä muistan melkein kaikki laulut, lorut ja runot. Tässä taputeltiin jotenkin näin ja tässä laulussa sanottiin näin tähän tahtiin.

Maineimis, appelsiini, mandariini,
pikkelsiini, punajuuri.
Olet sinä, niin kuin minä,
bikinit päällä
liukkaalla jäällä.
Pum pum pum!

Ulla Lipposen toimittamassa Din Din Doorassa kerrotaan, että taputusleikit ilmestyivät 1980-luvulla koulujen välituntileikeiksi. Kävin ala-asteen 90-luvulla. Muistan, että leikittiin jonkun verran taputusleikkejä. Mutta ne olivat vain yksi leikkimuoto naruhyppelyn, hipan ja muiden leikkien ohella. Kirjasta opeteltiin siskon kanssa loruja, joita opetin luokkakavereille pihalla.Tämä leikki varsinkin oli suosittu keskuudessamme. Parasta oli, kun saatiin iso porukka kasaan ja sitten laulettiin ja leikittiin:

Hura, hura häitä, kello löi jo kakstoista.
Keisari seisoo palatsissa.
Niin musta kuin multa.
Niin valkea kuin varsa.
Se ken tulee viimeiseksi, se saa olla kuolema.

Toinen suosikki, jonka muistan opettaneeni muille, oli Empom piikola. Leikissä rakennetaan nyrkeistä torni. Loru on kulkenut mukanani aikuisuuteen asti, sillä muistan sen kokonaan ulkoa.

Empom piikola niikola nasse
empom pii kolona
akateemi safari
akateemi puf, puf!

Taputusleikeissä ja -loruissa hauskaa oli niiden varioiminen. Taputuksia oli niin monta erilaista kuin oli taputtajiakin. Myös sanat olivat hassuja kuten Kaunis Karjala ja Kammastani löysin, jossa laulettiin faija dokaa, pennut mokaa. 

Leikitäänköhän laululeikkejä vielä kouluissa? Perinne unohtuu, jos kukaan ei opeta niitä lapsille. Tulee uusia muotileikkejä ja -ilmiöitä. Omasta ala-asteajasta muistan villitykset marmorikuuliin, Pokemon-kortteihin ja pahvisiin Pog-kiekkoihin, joiden kanssa pelattiin. Laululeikit taisi jäädä ja unohtua viimeistään yläasteelle mennessä.

Muistatko leikkineesi taputusleikkejä lapsena? Oletko opettanut niitä eteenpäin?

Lorut ja runot Din Din Doora, laululeikkejä. Toimittanut Ulla Lipponen. Suomalaisen kirjallisuuden seura 1990.