Vuosi ulkomailla - lähteminen on yllättävän helppoa

Monet kolmikymppiset haaveilevat välivuodesta töissä ja mahdollisuudesta muuttaa ulkomaille. Haave tuntuu kuitenkin vaikealta toteuttaa; on asuntolainaa, työpaikka ja puoliso. 

Jenni Laine, 30 päätti vuosi sitten syksyllä, että kymmenen työvuoden jälkeen on aika muutokselle. Hän otti vuoden vuorotteluvapaata töistä ja lähti Englantiin, Manchesteriin avomiehensä Pekan kanssa. 

- Jos olisin tiennyt että lähteminen on näin helppoa, olisin lähtenyt ajat sitten, Jenni painottaa. 

Jenni ei koe olevansa mikään hippi-reppureissaaja, vaan aivan tavallinen kolmikymppinen nainen. Hän painottaa, ettei lähtemiseen tarvita boheemia tai hurjan rohkeaa luonnetta - irtioton voi tehdä aivan tavallinen arkinen töissäpuurtajakin. 

Pitkäaikainen haave 

Jenni oli haaveillut muutoksesta jo pitkään. Monet Jennin ystävistä olivat jääneet äitiyslomalle tai vaihtaneet ammattia, mutta Jenni oli uurastanut samassa työpaikassa vuosi toisensa jälkeen. Hän oli onnellinen vakituisesta työpaikastaan, mutta toisaalta myös kadehti ystäviään, joiden pätkätyösopimukset tuntuivat tukevan irtiottoja arjesta. 

- Kun rohkaistun tekemään päätöksen lähtemisestä, sujuivat asiat melko mutkattomasti. Vuokrasimme omistusasuntomme pois, otimme säästöt käyttöön ja neuvottelin vapaavuodesta työpaikan kanssa. 

Lähteminen yhdessä avopuolison kanssa oli helpompaa. Jenni epäilee olisiko koskaan uskaltanut lähteä yksin. 

- Nyt toki tuntuu, että voisin lähteä yksin mihin vaan, mutta ensimmäistä kertaa lähtiessä ainakin minua helpotti lähteä yhdessä. 

Jenni miettii, että avomiehestä on saanut tukea hankalilta tuntuvissa tilanteissa. Uusiin ihmisiin tutustuminenkin kävi luontevammin. 

- Meillä ei ollut lähtiessä mitään suunnitelmia, ei aluksi edes asuntoa. Mutta kaikki järjestyi vaivattomasti kun päästiin perille. Jopa pankkitilin avaaminen oli helppoa, vaikka siitä oli etukäteen peloteltu, Jenni kertoo. 

Piirit vaihtuivat, itsetunto nousi 

Jennin mielestä muutto muualle on hyvä buustausta itsetunnolle. Ympäristöllä on iso vaikutus; pelkästään muutto Suomessa toiselle paikkakunnalle ei olisi mahdollistanut vapauden ja itsensä löytämisen tunnetta. 

- Ilmapiiri on Englannissa kannustavampi. Verkostoituminen on luonnollista, ei niin väkinäistä kuin Suomessa. 

Jenni on päässyt tekemään Englannissa pienimuotoisia vapaaehtoisprojekteja omaan alaansa liittyen. Hän on ulkomaavuotensa aikana uskaltanut tehdä myös toisenlaisia asioita, joihin ei ehkä olisi löytynyt uskallusta Suomessa. 

- Vastaan on tullut uskomattomia asioita ja henkilöitä. Täällä annan myös itselleni luvan kokeilla erilaisia juttuja. 

- Hyvä esimerkki on vaikka piirtäminen. En koskaan ajatellut olevani kovinkaan hyvä piirtäjä, mutta Englannissa oloni aikana olen piirtänyt valtavasti ja kehittynytkin siinä. Olen löytänyt uuden intohimon elämääni. 

Kun on ollut kymmenen vuotta samoissa piireissä, on luonnollisesti fakkiutunut tiettyihin kuvioihin. Vapaavuoden aikana Jenni on voinut tehdä välitilinpäätöksen ja miettiä minkälainen ihminen hän nykyään on, mitä haluaa oikeasti elämässään tehdä. 

- Täällä ei tarvitse niin paljon miettiä toisten odotuksia. Tai ehkä minun on helpompi aloittaa tyhjältä pöydältä, en luo ennakko-odotuksia itselleni. 

Jenni kertoo, että monet kotiin jääneet asiat ovat saaneet ihan uudet mittasuhteet. 

- Lähtiessä jännitti eniten, että miten pääsen vuoden poissaolon jälkeen kiinni takaisin töihin. Osaanko enää mitään ja muuttuvatko asiat paljon poissa ollessani. Enää se ei huoleta minua yhtään.

- Nyt kun jäljellä on enää neljännes tästä vuodesta, haluan elää päivä kerrallaan. Varmaa on, että en ole enää täysin sama ihminen kuin lähtiessäni.