Lapsen harrastus - vanhemman päätös?

Päiväkoti-ikäisen harrastus on usein hauska jumppahetki tai jalkapallokerho lauantaisin. Pienellä koululaisella harrastus voi vaatia jo neljä intensiivistä harjoituskertaa viikossa. Viimeistään ensiluokkalaisena aloitetaan vaativa soittoharrastus, ja soittoläksyt täytyy jaksaa tehdä päivittäin koululäksyjen lisäksi. Jalkapalloa ja jääkiekkoa ei voi kovin pitkään harrastaa samaan aikaan, sillä viikosta loppuvat tunnit kesken.

Lapsen harrastaminen vaatii ennen kaikkea vanhemman omistautumista, aikaa ja pitkää pinnaa. Lapselta pitkäjänteisyyttä ei vielä voida vaatia. Lasta tulisi tukea ja kannustaa harrastuksessaan, mutta myös vapauttaa hänet siitä, jos harrastus ei vain nappaa.

Harrastukseen lähtö voi mennä ainaiseksi kiukutteluksi. Onko silloin kyseessä väsymys? Onko harrastus sopiva lapselle? Ehkä partio tulisi tältä talvelta jättää väliin, sillä koulu vie lapselta selkeästi enemmän energiaa kuin ennen. Onko harrastus liian nopeasti koulupäivän jälkeen?

Koko perhettä rasittava harrastustaakka helpottaa, kun yhteiset pelisäännöt on sovittu: Jos jokin harrastus aloitetaan, maksettu lukukausi käydään loppuun. Ainakin yksi liikunnallinen harrastus on lapsella hyvä olla, mutta lapsi saa itse valita lajin. Myös leikkiin täytyy jäädä useita iltoja viikossa. 

Joskus vanhempi voi myös määrittää lapsensa harrastuksia: Sirkuskoulun lisäksi haluan sinun käyvän soittotunneilla. Kahta näin kallista harrastusta ei meidän perheessä voi valita yhtä aikaa; sinun täytyy siis päättää ratsastatko vai pelaatko mieluummin ringetteä. Kullekin sisarukselle taataan perheessämme yhtäläiset mahdollisuudet harrastaa lapsen iästä riippumatta. 

On olemassa myös vanhempia, jotka ovat kodin ulkopuolisia harrastuksia vastaan. Leikki, kotoilu, pienlennokkien rakentaminen tai perheen yhteiset metsäretket ovat sitä parasta harrastusta pienelle kasvavalle lapselle. Voin tarjota vanhempana ilmaiseksi samat virikkeet kuin urheilu- tai taideseurat, ja meidän perheelle sopivalla aikataululla!

Vanhempi voi ajatella harrastamattoman lapsen jäävän jostakin tärkeästä paitsi. Ovatko harrastukset sosiaalista valuuttaa lasten maailmassa? Onko harrastaminen tae lapsen menestymiselle tulevaisuuden työmarkkinoilla tai sosiaalisessa verkostoitumisessa?

Teini-ikäisen lapsen vanhemmat ajattelevat usein säännöllisen harrastuksen pelastavan lapsensa syrjäytymiseltä tai erilaisilta hölmöiltä kokeiluilta. Teinille on tärkeää tuntea kuuluvansa ryhmään ja päästä toteuttamaan itseään yhdessä muiden kanssa.

Vanhempien tulisi kunnioittaa myös lapsen mielipidettä harrastuksen suhteen. Kenen takia lapsi käy harrastuksessa? Vastaako lapsen harrastus sinun vai lapsesi tarpeisiin? Toteutatko kenties omaa unelmaasi lapsen kautta? 

Vastustin pitkään oman lapseni tanssiharrastusta, koska olin tanssinut balettia koko lapsuuteni ja nuoruuteni, ja tiesin tanssin maailman raakuuden. Lapsen tahto oli kuitenkin omaa tahtoani vahvempi ja annoin lopulta periksi. Nyt lapsi haluaa siirtyä baletista lockingiin. Ymmärrän, että hänen tanssiharrastuksellaan ei tule olemaan mitään tekemistä minun nuoruuteni nöyryyttävien balettituntien kanssa. Lockatkoon rauhassa!

Yle Puheessa keskustelua lapsen musiikkiharrastuksesta. Milloin soittotunti muuttuu taakaksi ja mitä käy niille, joista ei sitten tulekaan musiikin ammattilaisia? Maria Petterssonin vieraina muusikko Veera Railio ja musiikinopiskelijoiden identiteettiä tutkinut Airi Hirvonen.

Yle Puhe: Äiti, mä en mene enää soittotunnille