Kun lasta pelottaa

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Janna Rantala sanoo, että pelko on ihmisen varhaisimpia tunteita. Pelkojen perimmäinen ydin on se, että lapsi joutuu eroon hoitavasta vanhemmasta, joka useimmiten on äiti. Myös pienen lapsen vierastelu perustuu tähän menettämisen pelkoon.

- Lapsi pelkää, että setä tai täti tulee ja nappaa hänet, toteaa Janna Rantala.

Vierastavaa lasta tulisi suojata pelolta eikä pakottaa kohtaamaan ihmisiä, jotka aiheuttavat kauhua pienessä mielessä. Pelkohan on lapsen näkökulmasta täysin järkevä - hän pohtii voiko joku tärkeä kadota, entä miten minä pärjään yksin?

Kahden vuoden jälkeen lapsen mielikuvitus alkaa lentää aivan uudella tavalla. Esimerkiksi neljävuotiaalla on jo hyvin vahva mielikuvitus. Myös pelot laajenevat, kun ikää tulee lisää - pimeä pelottaa, möröt ja pahat unet pelottavat.

- Pelon ydin on tässäkin vaiheessa lapsella se, miten minä selviän. Pimeässä en näe, mörkö voi tulla ja napata, kertoo Rantala. Hän painottaa, että pelot ovat tärkeitä lapsen kehityksen kannalta. Niiden kautta lapsi etsii sitä, mikä on turvallista ja mikä pelottavaa. Samalla lapsi pohtii, missä on turvallista olla.

Vinkkejä pelkojen käsittelyyn

• Jos lapsi leikkii pelottavaa leikkiä, jossa seikkailee vaikkapa leijonia ja tiikereitä, aikuinen voi mennä leikkiin mukaan auttamaan lasta kohtaamaan pelkonsa. Lapsen pelkoja ei kannata torjua: Ei leijonia ole Suomessa, älä höpsi. Peloista ei pääse kuin pelkäämällä ja pelkoja on hyvä käydä läpi turvallisessa ilmapiirissä.
• Unirätit ja nallet ovat tärkeitä lohduttajia ja ne voivat kulkea lapsen matkassa niin kauan kuin hän itse tuntee niitä tarvitsevan.
• Pahoja unia voi torjua esimerkiksi unisiepparin kanssa. Sen käyttö on leikillisen turvan rakentamista - tällöin lapsen pelko otetaan tosissaan ja keksitään keino selvitä siitä. Pahoille unille voi myös keksiä uuden lopun - miten uni voisi päättyä hyvin? Jos pahan unen uskaltaa katsoa loppuun, se päättyykin hyvin.
• Jos oma lapsi on kovin pelokas ja pelot vaikuttavat arkipäivään elämää hankaloittaen, niin silloin kannattaa puhua asiasta esimerkiksi neuvolassa.
• Lapset näyttävät pelkonsa eritavoin. Toinen näyttää pelkonsa selvemmin itkemällä tai juoksemalla pois, kun taas toinen voi kokea yhtä vahvasti mutta vain jähmettyy paikoilleen tai alkaa käyttäytyä häiriköiden.
• TV:n katselu voi lisätä pelkoja ja siksi pienen lapsen pitäisi katsoa telkkaria aina aikuisen seurassa. Jos lapsi on kokenut pelottavan kokemuksen, sitä voi yrittää leikkiä pois yhdessä aikuisen kanssa.
• Uutiset eivät ole lastenohjelmia eikä alle kouluikäisten pitäisi katsoa niitä laisinkaan. Lasta pitää suojella hämmentäviltä kuvilta ja otsikoilta.
• Jos lapsi on kuitenkin nähnyt hämmentäviä kuvia, tärkeää on käsitellä asiaa lapsen kanssa. Vanhempi voi kysyä, mitä lapsi ajatteli kun näki uutisen, miltä se tuntui. Aikuisen pitää kuulostella lapsen reaktiota ja viipyä asian äärellä.
• Kuolemanpelko herää alle kouluikäisenä. Lapsi kokee kuoleman niin, että kuolema vie hänet eroon vanhemmasta. Aiheesta pitää puhua lapsen kanssa rauhassa eikä esimerkiksi lähipiirin kuolemantapauksia pidä peitellä.
• Maailmankatastrofeista on hyvä keskustella lapsen tai nuoren kanssa avoimesti ja kiireettömästi - onko koulussa puhuttu asiasta? Mitä sinun kaverisi ovat ajatelleet? Joitain lapsia pelottaa, pelottaako sinua tai kavereitasi?
• Lapsi näkee katastrofiuutiset oman maailmansa kautta - hän voi miettiä onko jonkun lapsen koti hajonnut, onko lapsi eksynyt äidistä tai isästä, onko uninalle kadonnut.
• Lapsen katastrofipelkoa voi lievittää yksinkertaisesti myös laittamalla television kokonaan kiinni. Katastrofeista ei pitäisi puhua koko ajan myöskään aikuisten kesken. Lapselle voi kertoa asiasta ja selittää, että ihmisiä autetaan. Arkirutiineista pidetään kiinni, ja jos lapsi muuttuu takertuvaksi ja araksi, voidaan viettää aikaa kotona yhdessä ja jättää harrastukset väliin.
• Lasta voi myös auttaa, että hän antaa lahjoituksen hätää kärsiville - vaikka viikkorahansa SPR:n keräykseen.

Perheen ajan Tiina Lundberg tapasi kahvikupin äärellä lastenpsykiatrian erikoislääkäri Janna Rantalan. Kuuntele koko keskustelu!

Perheen aika kuullaan YLE Puheen Päiväntasaajassa torstaisin klo 14 jälkeen.