Lastenpsykiatri Janna Rantala: Kuka nukkuu missäkin

Perheiden nukkumisjärjestelyt jaksavat puhututtaa. Lähipiiristäni löytyy ainakin seuraavia järjestelyjä:

- koko perhe samassa (reilusti levennetyssä) sängyssä
- koko perhe samassa huoneessa, mutta eri sängyissä
- lapset ja äiti samassa huoneessa, isä omassaan
- isä ja isosisarus samassa huoneessa, äiti ja vauva toisessa
- vanhemmat yhteisessä makuuhuoneessaan, lapset lasten huoneessa
- vanhemmat yhteisessä makuuhuoneessa, osa lapsista lasten huoneessa ja osa vanhempien makuuhuoneessa
- vanhemmat yhteisessä makuuhuoneessa, osa lapsista yhteisessä lasten huoneessa ja osa omassa lasten huoneessa
- jokainen perheen jäsen omassa huoneessaan

Jokainen näistä perheistä on tyytyväinen omaan järjestelyynsä ja katsoo sen hyödyttävän sekä lapsia että aikuisia. Jokainen on myös valmis puolustamaan omaa järjestelyään muita nukkumisjärjestelyjä vastaan.

Meidän perheessämme lapset ja aikuiset nukkuvat erillään. Tarkemmin sanottuna: isä ja äiti yhteisessä sängyssä aikuisten makuuhuoneessa, isoin lapsi omassa huoneessaan omassa sängyssä ja kaksi nuorempaa lasta yhteisessä huoneessaan omissa sängyissään. Olemme järjestelyyn hyvin tyytyväisiä ja katsomme sen hyödyttävän lapsia ja aikuisia. Katsokaa vaikka miten hyvin se toimii:

Ilta saapuu. Iltapalat, pesut, sadut, laulut, pusut, peittelyt ja hyvän yön toivotukset. Lapset nukahtavat peittojensa alle. Tunnin päästä myös aikuiset pääsevät omien peittojensa alle.

Tähdet tuikkivat, yö on hiljainen... mutta mitä nyt? Aulassa hiipii pieni tumma hahmo. Sillä on jotain kainalossa ja perässä pitkä laahus. Askel askeleelta se lähestyy vanhempien makuuhuonetta... jännitys tiivistyy... Kyllä! Tumma hahmo ehti ennen sisaruksiaan änkeämään vanhempien väliin. Salaa hihittelevä tumma hahmo kääriytyy perässä laahautuneeseen peittonsa ja nukahtaa minuutissa.

Vanhempien sängyn laitamilta kuluu vaimeata ärtymyksen ähinää ja toistuvien asennon vaihtojen ääniä. (Muunlaiset ähinät ja asennon vaihdot voidaan tältä yöltä suosiolla unohtaa.) Jonkin ajan kuluttua sänkyjen laidalta ojentuu toisiaan tökkiviä sormia ja kuuluu raivostunutta kuiskailua. "Sun vuoro viedä toi takasin!" "Vie ite!" Sängyn keskeltä kuuluu suloista tuhinaa.

Hetken kuluttua aulan läpi raahautuu iso ärtynyt hahmo kantaen pientä tummaa hahmoa. Kun hahmot saapuvat lastenhuoneeseen he kompastuvat isoveljeen, joka on siirtänyt patjansa pienempien sisarusten huoneen lattialle. Hyssyttelyn jälkeen ärtynyt iso hahmo palaa toisen ärtyneen hahmon viereen ja he esittävät nukkuvansa kunnes nukahtavat.

Kun edelleen ärtyneet hahmot heräävät aamulla, he löytävät puoliksi sänkynsä alta kaikkein pienimmän tumman hahmon. Hän on asettunut nukkumaan myttyyn lattialle heitetyn päiväpeiton päälle. Ärtyneet hahmot heltyvät ja halaavat toisiaan.

Jossain vaiheessa seuraavaa päivää vanhin lapsista kertoo saaneensa tosi hyvän idean. "Vaihdetaan meillä järjestyksiä niin, että tehdään yhdestä huoneesta kaikkien yhteinen nukkumahuone. Kaikkien sängyt kyllä mahtuu sinne".

Idea tyrmätään alkuunsa. Kuten sanottu, meidän perheessä lapset ja aikuiset nukkuvat erillään. Se hyödyttää kaikkia.