Milloin lääkäriin lapsen tai nuoren kanssa?

16.02.2011Tiina Lundberg
Lapsi sairastaa. Kuva: Stock.xchng

Nuha, yskä, flunssa, vatsatauti, kurkunpääntulehdus, rs-virus, rotavirus. Lapsiperheessä jyllää pöpö jos toinenkin. Leikki-ikäinen voi sairastaa flunssan jopa kerran kuukaudessa. Ruoka ei maistu, lapsi on kiukkuinen ja vanhempi huolissaan.

Moni haluaa välttää niin sanotusti turhia käyntejä lääkärissä - mutta milloin pitää lähteä lääkäriin?

- Kun kyse on pienestä vauvasta, tulee kynnys lähteä lääkäriin olla matala – heti pitää mennä, jos lapsella on hengitysvaikeuksia tai imeminen ei onnistu, sanoo lastentautien erikoislääkäri Elina Hermanson.

Elina Hermansonin mielestä "turha käynti" on sellainen, jossa vanhempi ei koe saavansa apua. Hänen mukaansa lääkärit voisivat katsoa peiliin ja miettiä, miten ihmisiä neuvotaan. Aina resepti ei ole oikea lääke, vaan neuvot miten pärjätä vastaavassa tilanteessa jatkossa.

Nykyisin lapsiperheille tarjotaan yhä parempia lääkäripalveluja entistä nopeammin. Netistä saa varattua ajan erikoislääkärille vaikka samaksi illaksi, vakuutusyhtiöt tarjoavat käteviä lapsivakuutuksia "neuroottisille" vanhemmille. Tuntuu että vanhemmat ovat huolestuneempia kuin ennen.

- Yksi syy, miksi lääkäriin lähdetään tänä päivänä helpommin kuin ennen on se, että mummoja on saatavilla vähemmän kuin lääkäreitä. Vanhemmat ovat kokemattomampia ja yksinäisempiä kuin ennen, sanoo Elina Hermanson.

Toki myös tarjonta luo kysyntää: kun netistä saa varattua lääkäriajan vaikka keskellä yötä, se tulee myös varattua herkemmin.


Murrosikäisten vanhemmat tarvitsevat apua

Vuodet vierivät ja lapsi kasvaa pikku taaperosta teini-ikäiseksi. Elina Hermanson on viime vuosina tehnyt uraauurtavaa työtä nuorisolääkärinä muun muassa Kirkkonummella.

- Nuorisolääketieteen erityispätevyyttä ollaan järjestämässä ja toivomme, että saisimme lisää nuoriin erikoistuneita lääkäreitä. Pitäisi olla lääkäreitä, joilla on nuorille enemmän aikaa.

Elina Hermanson toivoo, että vanhemmat kulkisivat nuorensa mukana pidempään kuin tänä päivänä. Myös lääkärin vastaanotolle vanhempi voi tulla hetkeksi mukaan, vaikka nuorella pitää olla myös mahdollisuus puhua kahden kesken luottamuksellisesti lääkärin kanssa.

- Mielestäni Suomessa aikuistetaan nuoria liian varhain. Kaikki nuoren asiat eivät toki kuulu vanhemmalle, mutta läsnä pitäisi olla.

Vanhemmalle haastetta tuo se, että pikkuhiljaa pitäisi osata päästää irti nuoresta. Hermansonin mielestä irtipäästäminen tehdään kuitenkin usein liian äkkiä antamalla nuorelle heti kaikki velvollisuudet, vapaudet, vastuut ja oikeudet.

- Olisi hyvä jos meillä olisi järjestetty enemmän tukipalveluita murrosikäisten vanhemmille.


Curling-vanhemmuus huolettaa

Curling-vanhemmuus huolestuttaa lastenlääkäriä. Monet vanhemmat silottavat lapsensa tieltä kaikki vastoinkäymiset. He pelkäävät, että nuorelle tulee paha mieli tai hän suuttuu - ja siten antavat nuoren esimerkiksi valvoa, pelata mielin määrin tai jäädä kouluaamuisin nukkumaan.

Nuorella ei ole vielä käsitystä siitä, mikä hänelle on pitemmän päälle hyväksi ja tähän he tarvitsevat vanhempiaan.

- Mitä kehittyneempi yhteiskunta, sitä enemmän pitäisi antaa aikaa aikuistumiseen. Maassa, jossa on vain yksi uskonto ja yksi tulevaisuus on helpompi aikuistua kuin meidän yhteiskunnassamme, jossa nuoren pitää kokoajan tehdä valintoja, pohtii Elina Hermanson.

- Tänä päivänä tiedetään, että aivojen kehitys jatkuu reilusti yli 20-vuotiaaksi. Niinpä nämä kehittyvät aivot tarvitsevat vara-aivoja aikuiselta mukaansa.

Perheen ajassa Tiina Lundbergin vieraana oli Elina Hermanson - nuorisolääkäri, lastentautien erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja kolmen lapsen äiti. Hän on työskennellyt lääkärinä sairaaloissa, Väestöliitossa, terveyskeskuksissa ja yksityisvastaanotolla. Hän on kirjoittanut kirjat Terve Lapsi - Lapsiperheen lääkärikirja ja Oonks mä normaali? - Nuoren oma kirja, jossa pyritään vastaamaan nuorten omiin kysymyksiin, jotka liittyvät kasvamiseen.

Kuuntele koko keskustelu.

Perheen aika kullaan Yle Puheen Päiväntasaajassa joka torstai klo 14.03 alkaen.

kommentit

Lastenlääkäri sanoo, että pienten lasten kanssa on lähdettävä lääkäriin heti, kun imeminen ei onnistu. Meillä on nyt 8 kk tytär ollut flunssassa parikin kertaa, ja aina nenän ollessa nuhainen, on vaikeuksia imemisessä, ymmärrettävästi. Tämän vuoksi ei kyllä olla lääkäriin (lue sairaalaan) yöllä lähdetty, eikä siihen täällä Ruotsissa vastaavassa tapauksessa ohjeistetakaan. Meillä ainakin ne olisi ollut niitä "turhia käyntejä."

>Mamma – Ke, 2011-02-23 11:22

Lääkäri taisi tarkoittaa pientä vauvaa, jonka ruuan saanti perustuu imemiseen. 8 kuukauden ikäinen lapsi saa jo suurimman osan ravinnon kiinteästä ruuasta. Tässä on melkoisen suuri ero.

>Toinen Mamma – Ke, 2011-02-23 11:37

Eiköhän tuo imemisjuttu tarkoita tilannetta, jolloin vauva kieltäytyy kokonaan imemästä tai imeminen ei kerta kaikkiaan onnistu ollenkaan. Harvoin tavallinen nuha imemistä kokonaan estää, vaikka toki vaikeuttaa.

Itse olen kiikuttanut pieniä lapsia herkästi lääkäriin siksikin, että he eivät osaa itse kertoa, sattuuko johonkin vai ei. Olkoon sitten turhia käyntejä, mutta mielelläni käyn esim. flunssan jälkeen tsekkauttamassa, ovatko korvat kunnossa.

>Kolmen äiti – Ke, 2011-02-23 11:50

Kaksi nuortamiestä olen kasvattanut ja totesin hyvin pian, että ensimmäinen asia vauvan kanssa on se, että opettelee tuntemaan tuon uuden pienen ihmisen perusluonteen ja käyttäytymisen. Jokaisella ihmisellä se on erilainen. Tällöin oppii myös huomaamaan sen, onko syytä olla huolissaan vaiko ei.
Flunssat, pienet lämmöt, vähäinen ripuli tai pahoinvointi paranee yleensä kotikonstein. Jokainen aivastus ei tarvitse lääkäriä. Huom! Ihan pienet vauvat ovat eri asia.
Kun tuntee lapsensa, niin huomaa kyllä normaalista poikkeavan käytöksen tai oireet, jotka kannattaa käydä näyttämässä. Ottakaa vain järki käyttöön ja heittäkää lääkärikirjat ja terveys nettisivut huitsinnevadaan.

>järki käteen – Ke, 2011-02-23 15:30

Asuin 90-luvun alussa (eurooppalaisessa) maassa, jossa oli eräänlainen omalääkäri-systeemi ja lääkärit tekivät jopa kotikäyntejä. Kerran kutsuin lääkärimme katsomaan n. puolitoistavuotiasta tytärtäni, joka lääkärin saapuessa oli jo varsin virkeä. Kun nolona pyytelin anteeksi turhaa vaivaa, tämä viisikymppinen mieslääkäri sanoi jotain, jota en hevillä unohtanut: "Kun lapsesta on kysymys, ei koskaan voi vaivata turhaan. Mieluummin niinpäin kuin, että jää odottamaan ja lapsi osottautuukin vakavasti sairaaksi." Näin pitäisi monen muunkin hoitoalalla olevan asiaan suhtautua, eikä nurista turhista käynneistä. Kaikilla perheillä ei sitä paitsi ole mummia saatavilla, varsinkaan lääketieteen asiantuntijaa!

>Maloney – Ke, 2011-02-23 16:15

Ihan samaa voisi kysyä niistä aikuisihmisistä, jotka myös käyvät lääkärillä ns. " huvin vuoksi ", ts. saadakseen keskusteluseuraa. Itse olen kuullut ja nähnyt montakin sellaista tapausta, eikä heiltä ole käyntejä kielletty. Tietysti halpa lääkärikäynti jonka yhteiskunta verovaroin kustantaa, niin madaltaa lähtökynnystä, mutta minkäs teet ?

>pasi s. – To, 2011-02-24 14:41

Tuntuu, että terveys hallitsee kaikkea ajattelua nykyään. Suomalainen arki on jatkuvasti monimutkaistuva terveydenhoidollinen kokonaisuus, jossa ei enää paljon osata kysellä järkevyyden rajoja.

Joka puolelta tulviva terveystietous saa varsinkin lapsistaan huolestuneiden vanhempien päät pyörälle. Tietoa on enemmän kuin yhden ihmiselämän tarpeisiin, eikä sitä osata soveltaa oikein. Ihmisistä on tullut myös turhankin itseriittoisia: lääkärissä käydään usein vain selvittelemässä kotona laadittuja Google-diagnooseja ja niitten taustalla piileviä, usein huvittavan kimurantteja ajatuskulkuja.

Olen seurannut lähes epäuskoisena muutaman nuoren äidin touhottamista lastensa terveydenhoidon kanssa. Yhdelle oli tullut jo lääkäriltä palautetta, että ei jokaista mustelmaa tarvitse käydä näyttämässä, eikä niiden takia todellakaan aleta tekemään verisyöpätestejä. Toiselle olivat joutuneet tolkuttamaan neuropsykiatrisella, että taaperoikäiselle ei aleta tulkitsemaan autismia tai muita kehityshäiriöitä kiristävien housujen tai ruokapöydässä kaatuneen maitolasin perusteella.

>mthr – Ke, 2011-02-23 16:19

Näin jossakin seinätaulun:
" 1. lapsi nielee kolikon: soitetaan hälytyskeskukseen ja kuljetetaan lääkintähelikopterilla ensiavun kautta tehohoitoon.
2. lapsi nielee kolikon: soitetaan terveyskeskuksen ensiapuun, kuunnellaan ohjeet ja seurataan kolikon kulkeutumista pois suolistosta kakan mukana.
3. lapsi nielee kolikon: vähennetään viikkorahasta."

Taitaa pitää aika vinhasti paikkansa? Kyllä useamman lapsen perheessä " tottuu" ja oppii lukemaan oireita, unohtamatta kuitenkaan yksilöllisiä eroja.
Itse äitipuolena joudun taiteilemaan kaikkitietävän bioäidin ja isovanhempien viidakossa. Koskaan en osaa hoitaa tarpeeksi hyvin, vaikka olen koulutukseltani sairaanhoitaja ;) .

" curlaaminen" on erittäin vaarallinen tauti - vanhemmille! Sillä saa aikaan vain ja ainoastaan uusavuttomia ja huonosti elämän haasteita kestäviä nuoria ja aikuisia. Mutta kurjaa, että se on kovin yleistä... siihen tulisi kiinnittää enemmän huomiota ammattilaisten taholta. Kyllä vanhemmille voi ja pitääkin pystyä sanomaan joskus jopa topakasti, ettei heidän toimintansa ole parasta aina parasta lapselle.

>Curlataan vaan jäällä! – To, 2011-02-24 10:29

Totta varmasti on tämä asia, muttaa...
Itse olen joutunut viemään lapsiani usein lääkäriin lukuisten korvatulehdusten ja astman aiheuttaman hengitysvaikeuden sekä pitkittyneiden tautien vuoksi ja olen ikävä kyllä havainnut lääkärikunnassa ikävää asennetta, ikäänkuin kaikki lapset jotka usein lääkärissä joutuvat käymään olisivat käyneet siellä suotta ja ikäänkuin aikaisemmalla historialla olisikin negatiivinen vaikutus vastaanottotilanteeseen, kun lääkäri on jo ennen vastaanottoa päättänyt, että tulemme turhaan ja aikaisemmat antibiootit korviin on kirjoitettu vanhempien hysteriaa hoitamaan.

Koen usein ettei minua vanhempana, äitinä kuunnella. Lääkäri tietää aina paremmin ja haluaa päteä. Tosin on niitäkin lääkäreitä, jotka ovat sanoneet ensinäkemän perusteella "mitä sinä tervettä lasta tänne tuot?" ja samaisen vastaanottokäynnin päätteeksi pyytänyt anteeksi, kun teki niin pikaisen johtopäätöksen lapsen vilkkauden perusteella vaikka todellisuudessa korvat olivat tulehtuneet ja tärykalvo oli puhjennut.

Että puolensa ja puolensa tälläisillä kirjoituksilla on. Mutta toivoisin, etteivät lääkärit ammattilaisina olisi niin asenteellisia.
Toiset jotka harvoin lastaan lääkäriin vie ja kynnys lääkärille menoon on korkea, saattavat nämä ihmiset nostaa kynnystä vieläkin korkeammalle.

>Vanhempia olisi myös syytä kuunnella – To, 2011-02-24 11:22

lisää kommentti

Lisää kommentti

aiheet

uusimmat

Muualla Yle.fi:ssä