Än-yy-tee-NYT! Lapset liikkeelle!

Liikuntasuosituksen mukaan lapsen pitäisi liikkua päivässä kaksi tuntia niin, että välillä hengästyy, mutta tämä jää monilta toteutumatta. Vanhempien esimerkillä on merkitystä, näin sanovat liikunnan didaktiikan yliopisto-opettaja Anna-Liisa Kyhälä ja Nuori Suomi ry:n pääsihteeri Teemu Japisson. He painottavat myös arkiliikunnan merkitystä ja liikunnallisen elämäntavan omaksumista sen sijaan, että pieniä lapsia kiikutetaan iltaisin urheiluharrastuksiin. Lapsi liikkuu luontaisesti vaikka kuinka paljon, jos me aikuiset vain annamme liikkeelle mahdollisuuden.

Liikuntavinkkejä vanhemmille:

• Lasten pitäisi antaa liikkua vapaasti ilman turhia sääntöjä.
• Vanhempien ja kasvattajien tulisi miettiä, mitä lapsilta odotetaan: Pitääkö istua paikoillaan ja olla hiljaa vai saako välillä myös juosta vapaasti ja temmeltää?
• Television ääreen mankuvan lapsen voi ”vaimentaa ”painiottelulla tai muulla yhteisellä tekemisellä.
• Liikkumaan aktivoivat tietokonepelit ovat hyvä tapa tutustua pelimaailmaan yhdessä aikuisen kanssa, mutta niidenkin pelaamiseen pitää asettaa rajat.
• Liikunnallisen tekemisen ei tarvitse olla suunniteltua ja tavoitteellista. Yhdessä voi vain mennä pihalla ja katsoa mitä saadaan aikaan - olisiko se vaikkapa uusi yhdessä keksitty leikki?
• Yksinkertaisimmillaan lasten liikunta on puistossa touhuamista toisten lasten kanssa.
• Luonnossa liikkuminen tarjoaa mahdollisuuksia monenlaisten taitojen kehittämiseen.
• Hyvä ympäristö myös kotipiirissä houkuttelee liikkumaan. Asfalttipiha on hyvä pelialusta, varsinkin jos autoja ei liiku lähistöllä. Epätasaisuudet ja korkeuserot pihassa mahdollistavat myös piiloleikkejä ja kehittävät tasapainoaistia.
• Liikuntavälineitä on myös hyvä olla: taloyhtiöissä keinujen ja hiekkalaatikon lisäksi esimerkiksi myös kiipeilyteline on suositeltava, jotta tekemistä olisi myös jo taaperoiän ohittaneille lapsille.
• Erilaiset pallot, mailat, hyppynarut ja patjat ovat helppoja perusvälineitä myös kotiin (vieraspatjat toimivat hyvin sekä trampoliinina että kuperkeikka-alustana)
• Motorisesti kömpelömpää lastaa voi tukea liikkumalla yhdessä esim. metsässä. Tärkeintä on, että ei suojella kömpelöä lasta liikaa vaan pikemminkin rohkaista liikkumaan.
• Päiväkodit voivat tukea antaa vinkkejä perheiden yhteisiin liikuntahetkiin, vaikka palauttamalla aikuisten mieleen vanhoja leikkejä.
• Vanhemman oma esimerkki liikkujana on tärkeä.
• Liikunnasta ei kuitenkaan tarvitse ottaa stressiä eikä tehdä siitä liian vaikeaa: vanhemmat osaavat itse aivan hyvin liikkua lastensa kanssa, siihen ei tarvita ammattivalmentajan tutkintoa.
• Alle kouluikäistä ei tarvitse viedä urheiluseuraan harrastamaan vaan arkiliikunta ja leikkiminen on tärkeämpää, sillä monipuolinen liikunnallinen lapsuus on sekä kansanterveydellisesti että myös kilpaurheilun näkövinkkelistä kehittävintä.
• Kilpaurheilun parissa valmentajilla ja vanhemmilla on iso vastuu pienen lapsen jaksamisesta ja kokonaiskehityksestä. Kilpaurheilu voi olla myös pienelle lapselle intohimon kohde ja suuri ilon aihe, mutta se vaatii koko perheen sitoutumista.

Kuuntele Perheen aika: Än-yy-tee-NYT! Lapset liikkeelle! Studiossa Liikunnan didaktiikan yliopisto-opettaja Anna-Liisa Kyhälä ja Nuori Suomi ry:n pääsihteeri Teemu Japisson. Toimittajana Tiina Lundberg.