Itse tein juuren torilta ostetusta (aidosta) ruisleivästä. Silppusin pari päivää vanhasta leivästä sisukset kuppiin ja peitin kuumalla vedellä. Sekoittelin seosta tasaiseksi sitä mukaa kun leipä vettyi ja kutakuinkin tasaiseen "velliin" lisäsin vähän ruisjauhoja. Seos kävi keittiönpöydän kulmalla 3-4 päivää, liinalla peitettynä, kunnes alkoi kuplia ja haista ihan selvästi happamalle. Taisin jossain välissä lisätä jauhoja, mutta varmaksi en valitettavasti muista. Paras "vinkki" mitä minä olen nyt oppinut ruisleivän teossa, on että se tarvitsee aikaa kaikissa vaiheissa: juuri käymiseen(useita päiviä), taikina kohoamiseen(useita tunteja) ja leipä paistoon(1-2 tuntia)
Kommentit
Puhdista lasi purkki erittäin huolellisesti, aivan kuin tekisit säilykkeitä. Keitä vesi ja jäädytä se huoneenlämpöiseksi. Haki karkeita ruisjauhoja ja tee vedestä ja jauhoista puhdistetussa astiassa puhdistetulla lusikalla tms. erittäin löysä velli. Vatkaa velliä pitkään, niin että se saa sitkoa ja ilmaa. Anna sitten vellin olla ilmaa päästävällä liinalla peitettynä erittäin lämpimässä mutta tuuletetussa paikassa, esim. helteisessä keittiössä useita päiviä. Se alkaa ennen pitkää kuplimaan ja haiseaan happamalta.
Eri paikkakunnilla on erilaisia villihiivoja ja bakteereja, joten juuresta tulee eri makuista. Kaupungit eivät ole parhaita paikkoja.
Itse olen kasvatellut juurta Helsingin keskustassa. Kaveri on elinvoimainen ja jaksaa nostattaa hyvin. Kasvatteluun ei ole käytetty kuin vettä ja jauhoja.
Käytä lähdevettä (esim. pullosta). Vesijohtovesi on kloorattu niin ettei siinä kasvaisi mitään.
Hygieniasta on hyvä pitää huolta, mutta ei vettä eikä tarvikkeita tarvitse keittää. Homeet eivät viihdy happamassa kovin hyvin. Itse käytän suljettavaa muoviastiaa jotta kosteus säilyy ja kippoon ei pääse mitään ylimääräistä.
Sekoita jauhot (esim. 100 g) ja lämmin vesi (100 g) kippoon ja jätä lämpöiseen vuorokaudeksi.
Kun näkyy ensimmäiset elonmerkit, ruoki 12 tunnin välein. Ruokkiessa jätä juurta noin kolmasosa (esim. 75 g), ja kippaa muut pois. Lisää kolmasosa lämmintä vettä (75g) ja kolmasosa jauhoja (75 g).
Vajaassa viikossa kun juuri pystyy tuplamaan itsensä syöttöjen välillä, siitä voi sitten ruveta valmistamaan raskia.
Olisiko puisesta pikkusaavista hyötyä? Itsellä on tamminen, vuosi sitten hankittu.( Juuri on isoäidin peruja.) Käytön jälkeen kuivatin pienen osan taikinaa sen pinnalle ja jauhotin sen kauttaaltaan ja annoin kuivua. Sitten vein sen viileään,valottomaan paikkaa.
Ensimmmäisillä kerroilla se ei alkanut heti hapattua, joten lisäsin siihen piimää.
Nyt juuri toimii hyvin, kun se on "kiinnittynyt" saavin pintaan. Jos tämä auttaisi alkukasvatuksen jälkeen. Juuri pääsisi lepäämään.
Herätys edeltävänä päivänä lämpimällä vedellä kauttaaltaan valeltuna, hieman aikaa antaa saavin vettyä. Tämän jälkeen kädenlämmöistä vettä ja juuren "rapsuttelua" saavin pinnasta, niin että vesi tulee sameaksi. Tee vellimäinen seos ja anna hapattua yön yli. Tee taikina valmiiksi, leivo leivät ja jätä saavi pesemättä taikka pakasta pieni osa taikinaa.
Itse tein juuren luomuruisjauhosta, joka oli vasta jauhettu. Ostin jauhot kaupasta ja tarkistin päivämäärän (2 päivää vanhoja). Käytin vetenä kaivovettä - ehkä kesän tullessa sitä voisi ottaa vaikka lähteestä, jos sellainen läheltä löytyisi. Vesijohtovesi on tosiaankin ihan liian käsiteltyä juuren tekoon.
Sekoitin jauhot (noin 0,5 kiloa) ja veden löysäksi puuroksi metalliastiaan (muoviastia ei välttämättä ole tähän hyvä, puinen olisi paras!). Annoin seoksen olla rauhassa pari päivää, lisäsin reilun desin jauhoja ja sekoitin. Taas pari päivää rauhaa ja sitten vaivasin taikinaan noin kilon luomuruisjauhoja, sekä vettä sopivasti taikinaksi.
Otin palan syrjään juureksi ja pakastin, lisäsin vasta sitten suolan.
Taikina saisi hyvinkin levätä vielä päivän ennen leipomista!
Lisää kommentti