Teemapaketit opetukseen

Hyvä elämä (ET1)

Kukapa ei olisi joskus unelmoinut lottovoitosta. Ainakin jokaisella on jonkinlaisia mielikuvia siitä, millaista on hyvä elämä. Jos voisit vapaasti valita, millaista elämäntapaa harjoittaisit? Voisiko se olla uhka jonkun toisen hyvälle elämälle? Sanotaan, että valta on sillä kuka saa määritellä, mitä on hyvä elämä. Esimerkiksi materialististen tavoitteiden lisäksi hyvään elämään voi ja tulisikin sisältyä oman toiminnan ja arvojen eettistä pohdintaa.

Periaatteessa kaikilla uskonnoilla on omat ohjeensa tai ainakin oletuksensa hyvän tavoittelemiseksi ja pahan välttämiseksi. Nämä ohjeet saattavat olla hyvinkin pikkutarkkoja määräyksiä ja lakeja, joita noudattamalla oikea lopputulos on enemmän tai vähemmän varma. On kuitenkin olemassa myös laajempia sovellettavia elämänohjeita, jotka vaativat tilanteen huomioimista. Hyvin monille uskonnoille tuttu ohje on niin sanottu kultainen sääntö, jonka mukaan toisille on tehtävä niin kuin itselleen suotaisi tehtävän.

Hyvin monenlaiset fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat hyvinvointiimme ja toimintakykyymme. Omaa hyvinvointia on mahdollista edistää ja ongelmia ehkäistä esimerkiksi huomioimalla oman jaksamisensa rajat. Tunnetko hallitsevasi omaa elämääsi? Tiedätkö, kuka sinä olet ja millainen identiteetti ja persoonallisuus sinulla on?

Videot

Kiireen vähentäminen arjen rooleja karsimalla 1

Kouluttaja Timo Lampikoski pyytää kiireisiä Angelaa, Tuirea ja Mikaa valitsemaan omista rooleistaan sellaisen, josta he voisivat luopua.
Persoonallisuuden testaus

Psykologisilla testeillä testataan eritysesti persoonallisuutta.
Onnellinen vanheneminen

Mielekäs toiminta ja harrastaminen edistävät vanhusten henkistä hyvinvointia. Onnelliseen vanhenemiseen liittyy myös ruumiillisen vanhenemisen hyväksyminen.
Miten selvitä ongelmista?

Toiminnanjohtaja Pirkko Lahti Suomen Mielenterveysseurasta kertoo, että opimme ratkaisemaan ongelmia mallioppimisen kautta. Ongelmista selviämisessä voi auttaa myös hyvä kuuntelija.
Aivotutkimus

Aivojen tutkimus on monitieteellistä. Dosentti Vappu Viemerö Åbo Akademista kertoo aivotutkimuksesta.
Aivojen toimintarakenne

Aivot jakautuvat neljään eri lohkoon. Jokaisella lohkolla on oma vastuualueensa.
Kiire voi olla myös oma valintamme

Kiire määrittää nykyaikaa, mutta se voi olla myös oma valintamme. Suorituskeskeisyyttä viedään vapaa-ajalle ja saatamme olla ylpeitä siitä, kun kalenteri näyttää täydeltä.
Monet roolit kiireen aiheuttajina

Monet eri roolit voivat johtaa siihen, että aikaa ei ole kunnolla mihinkään. Angela on yhtä aikaa äiti, ystävä, vaimo, työntekijä, koiranomistaja ja hyväntekijä.
Elämänhallinta

Elämää ei voi täysin hallita, mutta omaa hallinnantunnettaan voi kehittää. On tärkeää opetella tulemaan toimeen erilaisten tilanteiden kanssa.
Kiirekulttuuri

Tämän päivän Suomessa ei ole aikaa laiskotella. Työ on etuoikeus, joten sitä on tehtävä paljon. Vai voisiko asiaa ajatella toisin? Ajanhallinta on kaikki kaikessa, ettei elämä vilahtaisi ohi.
Mikä aiheuttaa kiirettä nyky-yhteiskunnassa?

Kiire johtuu monesta syystä, mutta kiire voi olla myös itse aiheutettua.
Kiireen vähentäminen arjen rooleja karsimalla 2

Minkälaisella mielellä Angela, Tuire ja Mika lähtevät totaeuttamaan rooliensa tasapainottamista?
Aivotutkimus ja psykologiset ilmiöt

Nykyään voidaan yhdistää aivotutkimus ja psykologiset ilmiöt paremmin.
Vanheneminen

Ihminen vanhenee kokonaisvaltaisesti: ruumiiltaan, mieleltään ja sosiaalisesti. Gerontologia tutkii vanhenemista eri tieteenalojen näkökulmista. Väestön odotettu elinikä on noussut viimeisinä vuosikymmeninä merkittävästi. Kun syntyvyys on samalla laskenut, onkin odotettavissa, että väestö vähitellen harmaantuu.
Omat selviytymiskeinot

Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Pirkko Lahti kertoo, että jokaisella ihmisellä on omat selviytymiskeinonsa. Omia selviytymiskeinoja kannattaa miettiä läpi ajoissa: Mitä olen yleensä tehnyt, kun paha olo kohtaa?
Stressinhallinta

Stressin hallintaa helpottavat työn konkreettisuus ja yhteisöllinen keskustelu. On hyvä myös huolehtia työstä palautumisesta esimerkiksi harrastusten avulla.
Stressioireet ja niihin reagoiminen on yksilöllistä

Ihmiset oirehtivat stressiään eri tavoin. Toiset syövät paljon, toiset tupakoivat. Stressi aiheuttaa sekä fyysisiä että psyykkisiä oireita, kuten sydämentykytystä tai masennusta.

Audiot

Aivot ja psyyke

Aivot synnyttävät subjektiivisen tajunnan. Minuus, persoonallisuus ja tajunta majailevat aivoissa, mutta järjestelmän toimintaa ei vielä ymmärretä. Aivojen toiminnan ymmärtäminen vie meidät myös itseymmärtämisen lähteille, toteaa Suomen Akatemian tutkija Antti Revonsuo.
Persoonallisuus, yksilöllinen ihminen

Persoonallisuus ei ole yksiselitteinen käsite. Kun arkielämässä puhumme persoonasta, on meillä käytössä useita eri määritteitä: minä, minuus, yksilö, luonne ja temperamentti. Psykologia määrittelee ihmisen persoonallisuuden ihmisen psyykkisten, sosiaalisten ja fyysisten toimintojen ainutkertaiseksi kokonaisuudeksi. Psykologiatieteen eri suuntaukset tuovat eri korostuskulmia persoonaan, esimerkiksi sosiaalipsykologia korostaa yksilön ja ryhmän vuorovaikutusta ja ihmisen yksilöllisyyttä suhteessa muihin ihmisiin.
Eettiset kysymykset suurissa maailmanuskonnoissa

Minkälaisia ovat eri uskontojen eettiset periaatteet? Voidaanko niistä löytää yhteisiä piirteitä? Uskontojen välistä suvaitsevaisuutta on pyritty edistämään uskontojen välistä keskustelua lisäämällä. Kaikkien suurten maailmanuskontojen perinteestä nousevat samat suuntaviivat, kuten esimerkiksi niin sanottu kultainen sääntö.
Johdanto elämänkatsomustietoon

Elämänkatsomustiedon päämääränä on itsensä hyväksyvä ja suvaitseva yksilö, joka toimii kultaisena sääntönä tunnetun eettisen periaatteen mukaa eli pyrkii ymmärtämään elämää myös lähimmäisen näkökulmasta. Elämänkatsomustiedon pyrkimyksenä on antaa aineksia omaan henkilökohtaiseen elämänkatsomukseen, sen voidaan ajatella olevan ihmisenä kasvun oppiaine.
Mitä on hyvä elämä?

Kysymys hyvästä elämästä on kiinnostanut ihmistä kautta aikojen. Vastauksia ovat tarjonneet myytit, uskonnot ja filosofia. Antiikin ihmiskäsityksen mukaan ihminen oli maailmanjärjestyksen kuva, mutta ajallisena ja paikkaan sidottuna olentona kuitenkin epätäydellinen. Täydellisyys oli siis jossain merkityksessä meissä jo olemassa ja hyvää elämää pystyi tutkimaan tutkimalla omia sisäisiä maailmoja.
Hyvä yhteiskunta

Tutkijoiden mukaan ihmisyhteisö on ihmiseksi kehittymisen luonnollinen ja välttämätön ehto. Erilaisia yhteisöjä on kuitenkin olemassa lukemattomia määriä. Miten määritellä, minkälainen on hyvä yhteisö ja hyvä yhteiskunta, kun hyvän käsitekin on erilainen eri kulttuureissa. Voidaksemme arvostella yhteiskunnallista edistyksellisyyttä, meidän pitäisi osata tulkita arvioimaamme yhteisöä sen omasta kulttuurisesta kontekstista käsin. Audiossa pohditaan yhteiskunnan syntyä sekä käsitellään yhteiskuntateorioita ja hyvän yhteiskunnan olemusta.
Hyvä yhteiskunta, valistunut kansalainen

Miten meidän tulisi elää hyvinä kansalaisina? Ymmärtääksemme itseämme uusissa olosuhteissa, informaatioyhteiskunnan ja globalisaation nykyvaihetta, on tärkeää palata aatteen ytimeen. Moderniteettimme muodostus on alkanut valistuksesta, aatevirtauksesta, joka vallitsi 1700-luvulla erityisesti Englannissa ja Ranskassa. Sen myötä aikuisten valistamiseen ja lasten kasvattamiseen alettiin kiinnittää huomiota. Tieto oli valtaa auttaa ja parantaa. Miten on asioiden laita nyky-yhteiskunnassa? Altruismia ei arvosteta, tilalle on tullut toisten välineellistäminen.
Elämänkatsomukseni perusteita

Elämänkatsomus voidaan määritellä käsitejärjestelmäksi, joka ohjaa ajattelua ja käsitysten muodostumista antamalla yleisiä periaatteita. Maailmankatsomukseksi taas voidaan sanoa niitä uskomuksia, käsityksiä ja tietoa, joita meillä on todellisuudesta. Maailmankatsomukset eroavat elämänkatsomuksesta siinä, että ne muodostavat usein joukkoliikkeitä, kuten uskonnot ja aatteelliset yhdistykset. Elämänkatsomus on puolestaan individualistinen, oman elämäni suunnitelma.
Elämänkatsomuksellisia ratkaisuyrityksiä - ihmisen suhde itseensä ja maailmaan

Terve itsetunto on osa suotuisaa elämänkatsomusta, mutta missä määrin meillä itsellämme on mahdollisuus vaikuttaa sen kehitykseen? Olemmeko vain perimämme ja ympäristömme tuote? Nykypsykologian mukaan yksilöllisyyteen liittyy itsesäätely, oma suuntautuneisuus ja omat valinnat. Eksistentialistisen käsityksen mukaan puolestaan olemme vapaita valitsemaan itse itsemme. Itsetuntoa muovaa siis kolmen seikan vuorovaikutus: fyysiset ominaisuudet, ympäristöstä saadut vaikutteet sekä se, miten yksilönä muokkaan omaa toimintaani.