Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)

Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta, jonka myötä kulttuuriympäristö on rakentunut ja kehittynyt esihistoriasta nykyaikaan.

Viljelytaidon kehittyminen merkitsi sitä, että ravinnon keräämisestä siirryttiin ravinnon tuottajiksi. Enää ei tarvinnut vaeltaa ruokaa etsimässä vaan ruokaa alkoi riittää varastointiin asti. Maanviljelyn seurauksena kulttuuri sai rauhan kehittyä tieteissä ja taiteissa.

Eurooppa edustaa nuorta kulttuuria, jonka juuret ulottuvat Euroopan ulkopuolelle Aasiaan ja Afrikkaan. Välimeren alue muodosti oman alueen, jolla eri kulttuurien edustajat kohtasivat toisiaan. Antiikin aika alkoi hiljalleen foinikialaisten tuodessa kirjoitustaidon alueelle noin 800 eAa. Hellenismiksi kutsuttu läntisen kreikkalaisen ja "itämaisten" kulttuurien sulauttaminen alkoi 300-luvulla eAa. Se jatkui, kun roomalaiset saavuttivat Välimeren alueen ja Lähi-idän herruuden.

Länsi-Rooma tuhoutui germaaniheimojen hyökkäyksissä 400-luvun lopulla. Islaminuskoiset turkkilaiset valtasivat Itä-Rooman 1400-luvun loppupuolella. Kehitys itäisen ja läntisen Euroopan välillä erkani. Keskiajan yhteiskuntaa kuvaavia käsitteitä ovat mm. feodaalilaitos ja kartanotalous. Kristillinen kirkko vaikutti näkyvästi yhteiskuntaan.

Teollisen kulttuurin tuntomerkkinä on koneellinen suurtuotanto. Teollisen kulttuurin hyödyntämät luonnonvarat ovat suuressa määrin olleet uusiutumattomia kivihiiltä, öljyä ja maakaasua. Luonto on nähty hyvinvoinnin välineenä.

Videot

• Helmitaulu oli ensimmäinen tietokone
  Helmitaulu oli ensimmäinen tietokone. Tietokoneen historiasta.
• A niin kuin Itävalta: saksa, Admontin benediktiiniläisluostari
  Admontin luostarin esimies Bruno Hubl kertoo luostaristaan, sen historiasta, benediktiiniläismunkeista sekä toimenkuvastaan.
• A niin kuin Itävalta: saksa, Carnuntum
  Carnuntumin arkeologisen puiston johtaja kertoo roomalaisprovinssin historiasta.
• Pläkkipellin historiaa
  Peltiseppä Pentti Tuominen kertoo pläkkipellin historiasta.
• A niin kuin Itävalta: saksa, Hallstattin suolakaivos
  Maailman vanhimmassa suolakaivoksessa Itävallan Hallstattissa on kaivettu suolaa jo 3000 vuotta.
• A niin kuin Itävalta: saksa, Carnuntum
  Roman Schatz vierailee Carnuntumissa, joka oli muinoin roomalaisten provinssi ja jossa tänään on Itävallan suurin arkeologinen puisto.
• A niin kuin Itävalta: saksa, Steiermark, munkkiluostari
  Steiermarkilaisen munkkiluostarin päivä koostuu mm. yhteisistä aterioista ja hartaushetkistä.
• Etälukio: matematiikka, roomalaiset numerot
  Mihin logiikkaan roomalaiset numerot perustuvat?
• Suomen luonto on marjaparatiisi
  Marjoja tuottavia kasvilajeja on Suomessa noin 50. Eläimet pystyvät hyödyntämään marjoja ravinnokseen tehokkaasti, ihminen hyödyntää niistä vain osan.
• Maan povesta: Savukosken käyrät tikarit
  Savukosken käyrät tikarit ovat Suomen vanhimmat rautaesineet.
• Maan povesta: Kivikauden työt
  Patrik Franzén Kierikkikeskuksesta arvioi, että kivikaudella työpäivä oli kohtuullisen lyhyt, ehkä neljä tuntia. Saalista oli niin paljon, että muuhunkin, kuten käsitöihin, jäi paljon aikaa.
• Maan povesta: Molekyyliantropologia
  Dosentti Kirsi Huoponen Turun yliopistosta kertoo suomalaisten alkuperän selvittämisestä DNA-tutkimusten avulla.
• Maan povesta: Saamelaisten genetiikka
  Dosentti Kirsi Huoponen Turun yliopistosta kertoo saamelaisten alkuperästä ja yllättävistä "sukulaisista" Iberian niemimaalla ja Pohjois-Afrikassa.
• Maan povesta: Kalastus kivikaudella
  Turun maakuntamuseon arkeologi Markku Ikäheimo kertoo kivikauden kalastusvälineistä ja mistä materiaaleista ne oli valmistettu.
• Maan povesta: Radiohiili- ja termoluminesenssimenetelmä
  Helsingin yliopiston fysiikan ajoituslaboratorion johtaja Högne Jungner vertailee C14- ja termoluminesenssimenetelmiä ja niiden käyttöä eri arkeologisten kohteiden tutkimisessa.
• Maan povesta: Kampakeraaminen kausi
  Esineistöä kampakeraamisen kulttuurin ajalta.
• Maan povesta: Rantaviivan siirtyminen ja asuinpaikka
  Arkeologi Jarmo Kankaanpää Lapin pioneerit -projektista pohtii muinaisen asuinpaikan sijaintia Lapissa, Vetsijärven lähistöllä.
• Maan povesta: Vetsijärvi
  Arkeologi Jarmo Kankaanpää Lapin pioneerit -projektista pohtii Suomen ja Vetsijärven asuttamista sekä aiheen tutkimista.
• Maan povesta: Maan kohoaminen
  Animaatio maan kohoamisesta ja asutuksen leviämisestä Suomessa.
• Maan povesta: Dokumentointi kaivauksilla
  Turun yliopiston arkeologian lehtori Kristiina Korkeakoski-Väisänen esittelee Liedon Vanhalinnan kaivausten dokumentointia.
• Maan povesta: Liedon Vanhalinnnan kaivaukset
  Turun yliopiston arkeologian lehtori Kristiina Korkeakoski-Väisänen esittelee Turun yliopiston arkeologian oppiaineen opetuskaivausalueen Liedossa.
• Maan povesta: Tulenteko kivikaudella
  Muinaistekniikka-artesaani Tuukka Kumpulainen Kierikkikeskuksesta näyttää, kuinka kitkatuli tehdään kivikautisin välinein.
• Maan povesta: Tulenteon välineet
  Muinaistekniikka-artesaani Tuukka Kumpulainen Kierikkikeskuksesta kertoo kivikauden tulentekovälineistä ja materiaaleista.
• Maan povesta: Kuusiston keskiaikainen piispanlinna
  Kuusiston keskiaikainen piispanlinna rakennettiin Piikkiönlahden rannalle.
• Maan povesta: Kalmistokaivaukset
  Turun yliopiston arkeologian assistentti Ville Laakso kertoo Lappeenrannan Kauskilan Kappelinmäellä, miksi kalmistoja tutkitaan ja miksi ne ovat korvaamattomia tietolähteitä.
• Maan povesta: Lappeenrannan Kauskilan Kappelinmäen kaivausalue
  Turun yliopiston arkeologian assistentti Ville Laakso esittelee Lappeenrannan Kauskilan Kappelinmäen kaivausalueen.
• Maan povesta: Kalliomaalaus
  Helsingin yliopiston tutkijan Antti Lahelma esittelee ensimmäisen Saimaalta löytyneen kalliomaalauksen.
• Muinaistulokaskasvit ilmaisevat rautakautista asutusta
  Turun yliopiston kasvimuseon dosentti Terttu Lempiäinen kertoo rautakautista asutusta ilmaisevista arkeofyyteistä eli muinaistulokaskasveista.
• Maan povesta: Merovingiajan esineistöä
  Videossa esitellään rautakauden esineistöä merovingiajalta 575-800 jKr.
• Maan povesta: Nuorakeramiikka
  Videossa esitellään esineistöä kivikaudelta, nuorakeraaminen kulttuurin ajalta 2500 - 2000 eKr.
• Maan povesta: Nuoremman roomalaisajan esineistöä
  Videossa esitellään esineistöä rautakaudelta, nuoremmalta roomalaisajalta 200-400 jKr.
• Maan povesta: Jätinkirkkojen rakenne
  Oulun yliopiston amanuenssi Jari Okkonen kertoo kivikautisten jätinkirkkojen muodosta ja rakenteesta.
• Maan povesta: Pattijoen Kastellin jätinkirkko
  Oulun yliopiston amanuenssi Jari Okkonen kertoo jätinkirkoista esitetyistä erilaisista teorioista.
• Maan povesta: Keskiaikainen pata
  Animaatiossa esitellään keskiajalla käytetty kolmijalkapata.
• Maan povesta: Turun perustaminen
  Turun maakuntamuseon arkeologi Aki Pihlman kertoo Turun perustamisesta.
• Maan povesta: Euran muinaispuku
  Arkeologi Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander kertoo, minkälaista oli löytää "Euran emännän" hauta, jonka löytöjen perusteella tehtiin videossa esiteltävä Euran muinaispuku.
• Maan povesta: Luistarin kalmiston esittely
  Arkeologi Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander kertoo, että Luistari on suurin Suomessa kaivettu kalmisto ja yksi niistä paikoista, josta on löydetty Suomen ensimmäiset ruumishaudat.
• Maan povesta: Pronssikauden esineistöä
  Videossa esitellään pronssikauden esineistöä.
• Maan povesta: Ristiretkiajan esineistöä
  Videossa esitellään rautakauden esineistöä ristiretkiajalta 1025-1200/1300 jKr.
• Maan povesta: Esineistöä Suomusjärven kulttuurin ajalta
  Videossa esitellään kivikauden esineistöä Suomusjärven kulttuuri ajalta 6500-4200 eKr.
• Maan povesta: Lahden Ristola
  Amanuenssi Hannu Takala Lahden kaupunginmuseosta Arkeologian yksiköstä kertoo Lahden Ristolan kivikautisesta asuinpaikasta.
• Maan povesta: Pronssikauden röykkiöt
  Rannikkoarkeologian dosentti Tapani Tuovinen kertoo Kaarinan Ketrinmäen röykkiöllä, mitä ja minkälaisia ovat pronssikauden röykkiöt ja mitä ne merkitsivät pronssikauden ihmisille.
• Maan povesta: Kuusiston keskiaikainen piispanlinna
  Dosentti Kari Uotila Turun yliopistosta kertoo Kuusiston keskiaikaisen piispanlinnan vaiheista.
• Maan povesta: Liedon Vanhalinnan maisemia
  Videossa esitellään Aurajoen varrella sijaitsevan linnavuoren maisemia.
• Maan povesta: Vanhemman roomalaisajan esineistöä
  Videossa esitellään rautakauden esineistöä vanhemmalta roomalaisajalta 0-200 jKr.
• Ydinperheen historiaa
  Valtiotieteen tohtori Kimmo Jokinen kertoo, että ydinperhe on nostettu eräänlaiseksi ideaaliperheeksi. Esimerkiksi 1950- ja 1960-luvuilla amerikkalaiset perhetutkijat väittivät, että ydinperhe on sopiva rakenne nopeasti muuttuvaan teolliseen yhteiskuntaan. Yhteiskunnallisten muutosten myötä perhemalleja on kuitenkin tullut lisää.
• Rahan historiaa
  Rahan keksiminen on ollut yhteiskunnalle suuri edistysaskel. Rahalla on keskeinen sija ihmisten arkielämässä. Ennen rahan keksimistä kaupankäynti oli monimutkaista vaihtokauppaa. Kun kaupankäynti vähitellen laajeni, apuna alettiin käyttämään rahoja, jotka vastasivat kauppatavaroiden arvoa.
• Kirurgian historiaa
  Vielä runsaat 150 vuotta sitten vähäinenkin kirurginen toimenpide oli potilaalle kauhistus. Kirurgia oli verrattavissa kidutukseen, ja yli puolet potilaista menehtyi hoitoa seuranneisiin komplikaatioihin. Nykyään leikkaukset ovat käytännössä kivuttomia.

Audiot

• Väestön ja asutuksen keskittyminen
  Kulttuurimaantiede tarkastelee maantieteellisiä asioita luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksen pohjalta. Ihminen käyttää hyväkseen luontoa, sen luonnonvaroja, mutta ympäristö vaikuttaa myös ihmiseen ja hänen yhteiskuntaansa, kuten esim. väestön ja asutuksen keskittymiseen.
• Ihminen luonnonvarojen käyttäjänä
  Laajasti ajateltuna luonnonvarat ovat yhtä kuin maa ilma-, vesi-, kivi- ja eliökehineen sekä auringon energia. Nämä luonnonvarat mahdollistavat ihmisen elämän maapallolla. Taloudelliset tekijät ja keksinnöt vaikuttavat niin, että uusia luonnon resursseja voidaan ottaa käyttöön ja vanhoja jättää pois käytöstä. Raaka-aineiden tarve on muuttunut eri yhteiskunnan kehitysvaiheissa.
• Jokilaaksokulttuureista nykypäivään - kulttuurien kansainvälistyminen
  Jo silkkitiet veivät aikoinaan kauppiaita aina Välimereltä Kiinaan asti. Kauppiaiden mukana kulkivat niin tiedot, taidot kuin elämänkatsomuksetkin. Maailman kansat ovat olleet yhteydessä toisiinsa kautta aikojen ja eri kulttuurit ovat saaneet vaikutteita toisiltaan.
• Kulttuurien synty
  Olemme alkaneet yhä enemmän huolestua elinympäristöstämme ja sitä uhkaavasta tuhosta. Miten nykytilanteeseen on päädytty? Miten ihmiset elivät aikaisemmin ja miten he ovat päässeet maapallon herraksi? Audiossa käsitellään kulttuurien syntyä ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen tuloksena sekä varhaisten kulttuurien piirteitä ja niiden jättämää perintöä ihmiskunnalle.
• Suomen talouden historiaa
  1800-luvun alkupuoliskolla myöhäismerkantilistinen talouspolitiikka näkyi Suomen taloudessa niin, että maatalous oli vanhakantaista, viljelymenetelmät tehottomia ja teollisuus vähäistä. Muutos tapahtui, kun valtaistuimelle nousi vapaamielinen Aleksanteri II. Uusi keisari saneli Suomen taloudellisen kohentamisen ohjelman. Kun keisari halusi toteuttaa uudistuksia myös valtiollisessa elämässä, alkoi ennennäkemätön uudistusten kausi: valtiopäivät jatkoivat jälleen toimintaansa ja talouselämä alkoi vapautua. Audiossa käsitellään Suomen talouden kehitystä 1800-luvulta aina 1990-luvun lamavuosiin saakka.

Tehtävät

• Kysymyksiä viljasta ja viljanviljelystä
  Oikein/väärin-tehtävässä testataan viljatietoutta.

Muut

• Historian mp3-kurssi
  Opiskele lukion historian kursseja kuuntelemalla.
• YLE Tiedeuutiset: Historia
  Tutustu historia-aiheisiin tiedeuutisiin.