Eurooppalainen ihminen (HI2)

Kurssin keskeisiä teemoja ovat eurooppalaisen kulttuurin saavutukset, eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutos ja sen taustalla vaikuttanut tieteellinen ja aatehistoriallinen kehitys.

1500-luvulla paavin kirkkoa arvostellut protestiliike synnytti lisää kirkkokuntia. Myös muut kuin uskonnolliset maailmankatsomukset, mm. humanismi ja renessanssi, valtasivat alaa. Käsite "pimeä keskiaika" syntyi. Sillä viitattiin sivistymättömyyteen ja julmuuksiin "valoisan" antiikin ajan ja uuden vapaan ajan välillä.

Valistus oli 1700-luvun jälkipuoliskon eurooppalainen aatevirtaus, jossa järjen ja tiedon merkitys korostuivat. Valistusaatteen ajattelijat pyrkivät uudistamaan kulttuuria ja yhteiskuntaa järjen ja tieteen avulla.

Ranskan vallankumouksen tunnuslauseesta "Veljeys, vapaus ja tasa-arvo" syntyi joukko poliittisia aatteita kuten liberalismi, nationalismi ja sosialismi. Konservatiiveiksi on kutsuttu niitä, jotka eivät lämmenneet yhteiskunnallisille uudistuksille.

Tunnusomaista uusimmalle ajalle on ollut kehitysusko - usko ihmisen ja ihmiskunnan parempaan huomiseen. Taustalla ovat olleet luonnontieteissä ja tekniikassa saavutetut edistysaskeleet, jotka ovat parantaneet kaikkien yhteiskuntaluokkien elintasoa. Kehitykseen on liittynyt usein alistamista ja riistoa. Riistettyjä osapuolia ovat luonto, toinen sukupuoli, toiset ihmiset.

Videot

• Sveitsiä etsimässä: Geneve
  Kertoo Genevestä, sen historiasta, siellä vaikuttaneista henkilöistä ja Punaisen Ristin synnystä.
• Perheeseen vaikuttaneita yhteiskunnallisia muutoksia Suomessa
  Valtiotieteen tohtori Kimmo Jokinen kertoo, että hyvinvointivaltion rakentaminen mahdollisti naisten työssäkäynnin suuressa mittakaavassa. 1950-luvulla alkanut kehitys vaikutti puolisoiden välisiin suhteisiin sekä asemaan yhteiskunnassa ja perheessä.
• Agricolan jalanjäljillä 1/3: Mikael Agricola - kirkon uudistaja
  Mikael Olavinpoika syntyi 1510 Pernajassa varakkaan talonpojan perheeseen. Lahjakkaaksi havaittu poika lähetettiin kouluun Viipuriin, jossa hän alkoi käyttää itsestään nimeä Mikael Agricola. Agricola toimi menestyksekkäästi kirkon palveluksessa. 1554 hänestä tuli Turun piispa. Agricolan jalanjäljillä osa 1/3.
• Agricolan jalanjäljillä 2/3: Mikael Agricola - kielenkääntäjä
  Agricola teki merkittävimmän elämäntyönsä uskonnollisten tekstien kääntäjänä ja sanaston luojana. Hänen uskonnollisten tekstien käännöksensä, tärkeimpänä kaikista 1548 valmistunut Uusi testamentti, loivat perustan suomen kirjakielelle. Agricolan jalanjäljillä osa 2/3.
• Agricolan jalanjäljillä 3/3: Diplomaatti
  Agricolan elämä oli menestyksekäs ja hän onnistui nousemaan merkittävään asemaan, vaikka oli lähtöisin talonpoikaisperheestä. Hän kuoli 1557 paluumatkalla Venäjällä käydyistä rauhanneuvotteluista, jonne Kustaa Vaasa oli hänet lähettänyt. Agricola ei elinaikanaan saanut kaipaamaansa tunnustusta työstään, ja kuolemansa jälkeen hänet unohdettiin pitkäksi aikaa. Vasta 1800-luvulla virinnyt kansallisuusaate nosti hänet uudelleen mielenkiinnon kohteeksi. Agricolan jalanjäljillä osa 3/3.

Audiot

• Kansalaistoiminnan historiaa
  Kansalaistoiminta on ihmisten välistä vuorovaikutusta ja yhteistä tekemistä. Järjestäytynyt kansalaistoiminta alkoi länsimaissa 1700-luvun lopulla valistuksen ajalla. Samoihin aikoihin alkoi toiminta myös Suomessa. Samassa yhteydessä alkoi yhdistysmuotoinen toiminta.
• Suomi 1960-luvulla
  Suomalaisen kulttuurin kehitys 1960-luvulta eteenpäin.
• Amnesty international
  Äänileikkeellä Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson kertoo järjestön historiasta, toiminnasta ja tavoitteista.
• Raamattu ja sen vaikutus kulttuuriin
  Mikä asema on pyhällä kirjalla uskonnossa? Mikä tekee kirjasta pyhän? Kaikissa suurissa maailmanuskonnoissa on pyhä kirja, johon koko uskonto perustuu. Pyhään kirjaan katsotaan sisältyvän ilmoitus. Uskovien käsityksen mukaan jumala tai jumalat ovat ilmoittaneet itsestään ihmisille. Pyhän kirjaan asema ja arvo vaihtelevat eri uskonnoissa, myös uskontojen sisällä on erilaisia suhtautumistapoja. Audiossa tutustutaan erityisesti kristinuskon pyhään kirjaan, Raamattuun, sen rakenteeseen, tutkimukseen ja tulkintaan sekä miten se on aikojen kuluessa vaikuttanut yhteiskuntaan ja kulttuuriin.
• Kristillisten kirkkojen historiaa kirkon synnystä keskiajan lopulle
  Kristillinen kirkko on olennaisesti vaikuttanut länsimaiseen kulttuuriin, mutta myös ympäröivä kulttuuri on vaikuttanut kirkon kehitykseen. Kristillisiä kirkkoja edustavat protestanttiset kirkot sekä katolinen ja ortodoksinen kirkko. Kristinuskon pohjana on Jeesuksen sanoma ja toiminta. Kirkkohistoria vastaa kysymykseen, miten ihmiset ovat eri aikoina toteuttaneet tätä sanomaa.
• Kristillisten kirkkojen historiaa keskiajan lopulta nykypäivään
  Keskiajan Eurooppa oli hengellinen yhteisö, poliittisia rajoja ei ollut ja varsinaiset kansallisvaltiot syntyivät vasta keskiajan lopulla. Lännen katolinen kirkko oli saavuttanut lähes ylivaltion aseman. 1300-luvulle tultaessa katolinen yhtenäiskulttuuri alkoi kuitenkin rapistua ja kirkko menettää otettaan poliittiseen, sivistykselliseen ja uskonnolliseen elämään. Yhtenäiskulttuurin hajoaminen loi mahdollisuudet uuden historiallisen aikakauden, uuden ajan syntymiselle. Audiossa kerrotaan, miten kirkko on vastannut erilaisiin kirkon sisältä syntyneisiin sekä yhteiskunnan muutosten asettamiin haasteisiin eri historian vaiheissa.
• Jokilaaksokulttuureista nykypäivään - kulttuurien kansainvälistyminen
  Jo silkkitiet veivät aikoinaan kauppiaita aina Välimereltä Kiinaan asti. Kauppiaiden mukana kulkivat niin tiedot, taidot kuin elämänkatsomuksetkin. Maailman kansat ovat olleet yhteydessä toisiinsa kautta aikojen ja eri kulttuurit ovat saaneet vaikutteita toisiltaan.
• Eurooppalainen ihminen
  Mistä eurooppalaisuus muodostuu vai voidaanko edes puhua eurooppalaisesta ihmisestä? Mikä meitä yhdistää vai yhdistääkö mikään? Käsitteet Eurooppa ja eurooppalaisuus juontavat juurensa jo kaukaa antiikin maailmasta. Antiikin Kreikan jumaltarustoissa Eurooppa on kaunis vaalea neitokainen, johon pääjumala Zeus rakastuu silmittömästi ja varastaa mukaansa. Audiossa käsitellään, mitä eurooppalaisuus on tarkoittanut eri aikakausina aina hellenistisestä maailmasta nykyaikaan ja miten kristinusko on vaikuttanut nykyisen Euroopan ja sen kulttuurien muotoutumiseen.
• Monien arvojen Eurooppa - Euroopan historiaa keskiajalta uudelle ajalle
  Euroopan voidaan katsoa olevan 1000 vuoden ikäinen. Vanhoihin korkeakulttuureihin verrattuna, joilla on ikää ainakin 5000 vuotta, Eurooppa edustaa hyvin nuorta kulttuuria. Monista aineksista kootun eurooppalaisen kulttuurin valtavirtoja ovat olleet juutalaiskristillisyys ja kreikkalaisroomalaisuus. Audiossa käsitellään, miten uskonto ja hellenistinen perinne ovat vaikuttaneet eurooppalaiseen kulttuuriin eri aikoina ja mikä on ollut tieteiden ja taiteen merkitys kehityksessä.
• Suomen kulttuuri 1800- ja 1900-luvulla
  Vuonna 1809 Suomi liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Samoihin aikoihin Suomeen teki tuloaan romantiikkana tunnettu aatevirtaus, joka jäsentyi Suomessa 1810-luvulla niin sanotuksi Turun romantiikaksi. Turun romantiikan tavoitteena oli suomalaisen kansallistunteen herättäminen ja suomenkielisen kulttuurin kehittäminen. Audiossa käsitellään, miten eri aatevirtaukset ja taidesuuntaukset ilmenivät suomalaisessa kulttuurissa sekä miten suomen kielen asema ja suomalainen koulu- ja yliopistojärjestelmä on kehittynyt.
• Hyvä yhteiskunta
  Tutkijoiden mukaan ihmisyhteisö on ihmiseksi kehittymisen luonnollinen ja välttämätön ehto. Erilaisia yhteisöjä on kuitenkin olemassa lukemattomia määriä. Miten määritellä, minkälainen on hyvä yhteisö ja hyvä yhteiskunta, kun hyvän käsitekin on erilainen eri kulttuureissa. Voidaksemme arvostella yhteiskunnallista edistyksellisyyttä, meidän pitäisi osata tulkita arvioimaamme yhteisöä sen omasta kulttuurisesta kontekstista käsin. Audiossa pohditaan yhteiskunnan syntyä sekä käsitellään yhteiskuntateorioita ja hyvän yhteiskunnan olemusta.
• Hyvä yhteiskunta, valistunut kansalainen
  Miten meidän tulisi elää hyvinä kansalaisina? Ymmärtääksemme itseämme uusissa olosuhteissa, informaatioyhteiskunnan ja globalisaation nykyvaihetta, on tärkeää palata aatteen ytimeen. Moderniteettimme muodostus on alkanut valistuksesta, aatevirtauksesta, joka vallitsi 1700-luvulla erityisesti Englannissa ja Ranskassa. Sen myötä aikuisten valistamiseen ja lasten kasvattamiseen alettiin kiinnittää huomiota. Tieto oli valtaa auttaa ja parantaa. Miten on asioiden laita nyky-yhteiskunnassa? Altruismia ei arvosteta, tilalle on tullut toisten välineellistäminen.
• Johdatus arvofilosofiaan
  Onko kauneus katsojan silmässä vai katseen objektissa? Ovatko arvot vain makuasioita, joista ei kannata kiistellä? Yksimielisyyttä siitä, mitä arvo on, ei ole olemassa. Arvokeskustelu edellyttää kuitenkin arvoanalyysiä, jossa vähimmäisvaatimus on erottaa itseisarvot välinearvoista. Audiossa pohditaan, mitä arvo on ja käsitellään kolmea arvoteoriatyyppiä: arvo-objektivismia, arvosubjektivismia ja arvonaturalismia.
• Maailmanhistoria: Magalhaes
  Tutkimusmatkailija Magalhaes aloitti maapallon kutistamisen 1500-luvulla.

Tehtävät

• Historia: ihmisoikeuskysymyksiä 1
  Valitse mitkä monivalintatehtävän vastauksista ovat oikein. Tehtävä liittyy ohjelmaan On mulla unelma.
• Ihmisoikeudet
  Vastaa ihmisoikeuksiin liittyviin kysymyksiin. Monivalintatehtävä.
• Antiikin Kreikan jumalat, jumalten nimet
  Tunnetko Antiikin Kreikan jumalat? Yhdistämistehtävä.
• Antiikin Kreikan jumalat
  Kuka oli kuka ja mitä he tekivät? Oikein/väärin-tehtävässä testataan tietoutta Antiikin Kreikan jumalista.
• Kreikan jumalat ja Odysseuksen retket
  Mitä tiedtä Kreikan jumalista ja Odysseuksen retkistä? Monivalintatehtävä.
• Ilias ja Odysseia
  Mitä tiedät Homeroksesta tai Ilias ja Odysseia -teoksesta? Monivalintatehtävä.
• Odysseuksen seikkailut
  Mitä tiedät Odysseuksen seikkailuista ja hänen perheestään? Monivalintatehtävä.
• Mikael Agricolan sanoja
  Tiedätkö, mitä seuraavat sanat tarkoittavat? Jos et tiedä, arvaa!

Muut

• Testaa tietosi: Mikael Agricolasta
  Testaa tietosi suomen kirjakielen isästä!
• Historian mp3-kurssi
  Opiskele lukion historian kursseja kuuntelemalla.
• YLE Tiedeuutiset: Historia
  Tutustu historia-aiheisiin tiedeuutisiin.