Teemapaketit opetukseen

Uskonto > Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2)

Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2)

Keskiajan kristinuskolla oli kiivas Jumala, joka ei sietänyt rinnallaan muita jumalia. Lopulta vanhat kansanuskomukset joutuivat väistymään. Niillä ei ollut mitään mahdollisuuksia pärjätä uskonnolle, jolla oli tukenaan sen ajan maailman järjestäytyneimmät voimat. Lisäksi kristinusko levitti toivoa iankaikkisesta elämästä.

Roomalaiskatolisen haaran perustana oli roomalainen kulttuuri ja erityisesti latinan kieli. Bysanttilaiseen perinteeseen kasvoi itäinen kristinuskon haara, jota kutsutaan ortodoksisuudeksi eli kreikkalaiskatoliseksi kristinuskoksi. Sen perinteissä on seurattu kreikkalaista kulttuuria sekä kreikan kieltä. Länsimainen ja itäinen perinne riitaantuivat vuonna 1054, jolloin kirkot erosivat toisistaan lopullisesti.

Uskonpuhdistusliike syntyi Saksassa 1500-luvulla, josta se vähitellen levisi ympäri Eurooppaa. Uskonpuhdistuksen kannalta ratkaisevaa oli kysymys pelastuksesta. Martti Luther kirjoitti 95 teesiä, joissa mm. kyseenalaistettiin niin anekauppa kuin paavin valtakin.

Ajatus kirkkojen ykseydestä on ollut esillä koko sen historian ajan. Uskontodialogin pyrkimysten ääripäissä etsitään joko keinoja yhdistää kaikki uskonnot yhdeksi tai löytää keskusteluyhteyksiä ja näin edistää suvaitsevaisuutta ja rauhaa maailmassa.

Videot

A niin kuin Itävalta: saksa, Admontin benediktiiniläisluostari

Admontin luostarin esimies Bruno Hubl kertoo luostaristaan, sen historiasta, benediktiiniläismunkeista sekä toimenkuvastaan.
Sveitsiä etsimässä: Geneve

Kertoo Genevestä, sen historiasta, siellä vaikuttaneista henkilöistä ja Punaisen Ristin synnystä.
Venäjää matkailijoille: minun Pietarini, ikoni

Näyttelijä Ville Haapasalo kertoo kokemuksestaan pietarilaisessa kirkossa.
A niin kuin Itävalta: saksa, Steiermark, munkkiluostari

Steiermarkilaisen munkkiluostarin päivä koostuu mm. yhteisistä aterioista ja hartaushetkistä.
Musiikki: Piae Cantiones -laulut

Uli Korhonen kertoo millaisia olivat Piae Cantiones -laulut. Nämä laulut tunnetaan myös vanhan ajan "teinilauluina". Kuvaaja Jouko Tapper, äänittäjä Sakari Virkki. Video liittyy ohjelmaan Suomalaiset sävelet junior.
Maan povesta: Lappeenrannan Kauskilan Kappelinmäen kaivausalue

Turun yliopiston arkeologian assistentti Ville Laakso esittelee Lappeenrannan Kauskilan Kappelinmäen kaivausalueen.
Maan povesta: Ristiretkiajan esineistöä

Videossa esitellään rautakauden esineistöä ristiretkiajalta 1025-1200/1300 jKr.
Agricolan jalanjäljillä 1/3: Mikael Agricola - kirkon uudistaja

Mikael Olavinpoika syntyi 1510 Pernajassa varakkaan talonpojan perheeseen. Lahjakkaaksi havaittu poika lähetettiin kouluun Viipuriin, jossa hän alkoi käyttää itsestään nimeä Mikael Agricola. Agricola toimi menestyksekkäästi kirkon palveluksessa. 1554 hänestä tuli Turun piispa. Agricolan jalanjäljillä osa 1/3.
Agricolan jalanjäljillä 2/3: Mikael Agricola - kielenkääntäjä

Agricola teki merkittävimmän elämäntyönsä uskonnollisten tekstien kääntäjänä ja sanaston luojana. Hänen uskonnollisten tekstien käännöksensä, tärkeimpänä kaikista 1548 valmistunut Uusi testamentti, loivat perustan suomen kirjakielelle. Agricolan jalanjäljillä osa 2/3.
Agricolan jalanjäljillä 3/3: Diplomaatti

Agricolan elämä oli menestyksekäs ja hän onnistui nousemaan merkittävään asemaan, vaikka oli lähtöisin talonpoikaisperheestä. Hän kuoli 1557 paluumatkalla Venäjällä käydyistä rauhanneuvotteluista, jonne Kustaa Vaasa oli hänet lähettänyt. Agricola ei elinaikanaan saanut kaipaamaansa tunnustusta työstään, ja kuolemansa jälkeen hänet unohdettiin pitkäksi aikaa. Vasta 1800-luvulla virinnyt kansallisuusaate nosti hänet uudelleen mielenkiinnon kohteeksi. Agricolan jalanjäljillä osa 3/3.
Karmeliittamunkki

Karmeliittamunkki Isä Gabriel kertoo karmeliittojen suhteesta heidän puoleensa kääntyviin ihmisiin. Haastattelu on tehty kuuluisassa Pyhän Ristin Johanneksen kirkossa (Iglesia de San Juan de la Cruz).
Pyhä Teresa

Alba de Tormesissa sijaitsee karmeliittaluostari, jonka kirkossa säilytetään pyhän Teresan lahoamatonta ruumista. Museossa on lisäksi vitriini, jossa on kuuluisa pyhimyksen sydän. Museon opas Mercedes Castro Ramos kertoo pyhän Teresan vahvasta persoonasta ja sydämen tarinan.

Audiot

Raamattu ja sen vaikutus kulttuuriin

Mikä asema on pyhällä kirjalla uskonnossa? Mikä tekee kirjasta pyhän? Kaikissa suurissa maailmanuskonnoissa on pyhä kirja, johon koko uskonto perustuu. Pyhään kirjaan katsotaan sisältyvän ilmoitus. Uskovien käsityksen mukaan jumala tai jumalat ovat ilmoittaneet itsestään ihmisille. Pyhän kirjaan asema ja arvo vaihtelevat eri uskonnoissa, myös uskontojen sisällä on erilaisia suhtautumistapoja. Audiossa tutustutaan erityisesti kristinuskon pyhään kirjaan, Raamattuun, sen rakenteeseen, tutkimukseen ja tulkintaan sekä miten se on aikojen kuluessa vaikuttanut yhteiskuntaan ja kulttuuriin.
Kristillisten kirkkojen historiaa keskiajan lopulta nykypäivään

Keskiajan Eurooppa oli hengellinen yhteisö, poliittisia rajoja ei ollut ja varsinaiset kansallisvaltiot syntyivät vasta keskiajan lopulla. Lännen katolinen kirkko oli saavuttanut lähes ylivaltion aseman. 1300-luvulle tultaessa katolinen yhtenäiskulttuuri alkoi kuitenkin rapistua ja kirkko menettää otettaan poliittiseen, sivistykselliseen ja uskonnolliseen elämään. Yhtenäiskulttuurin hajoaminen loi mahdollisuudet uuden historiallisen aikakauden, uuden ajan syntymiselle. Audiossa kerrotaan, miten kirkko on vastannut erilaisiin kirkon sisältä syntyneisiin sekä yhteiskunnan muutosten asettamiin haasteisiin eri historian vaiheissa.