Olisi ihanaa istua ulkona kynttilän valossa viiniä juoden

Kiitos Jaanalle esimerkillisen fiksusta käytöksestä. Hän oli aidosti iloinen Virpin puolesta ! Oli kivaa katsoa reilua peliä ja sivistynyttä käytöstä. Se, että joulupukki nyt sattui lapsikatrasta kiinnostamaan, ei tee Jaanasta huonompaa ranskanpuhujaa. Virpikin on fiksu. Hän on ollut valoisa ja iloinen jokaisen pudostuspelin alussa.
Tästä joukosta välittyy leikkimielinen elämänilo. Anna-Maijan puolesta HÄPEÄN. Hän oli todella säälittävän surkea häviäjä. Leikkiähän tämä on. Jokaisen aikuisen ihmisen elämässä on ollut isompiakin tragedioita kuin ranskankisan pudotuspelissä tipahtaminen. Jaana käyttäytyi esimerkillisesti. Hän oli aiodsti iloinen ihmisen puolesta, jolle
"hävisi". Tällaiset kisat ovat hyvää TV-viihdettä, kun mukana ovat fiksut kilpailijat. Jaanan voisi palkata opettamaan suomalaisille urheilijoille "tappion" hetkellä reilun pelin käytöstä. Aino-Maijan pudottua tätä jäljellejäänyttä joukkuetta on seurannut ilolla. Mika ja Jaana ovat ottaneet lähtönsä aikuisen kevyesti. Elämässä on isompiakin asioita kuin tässä kisassa tipahtaminen. Ranskankielen oppimisen ilo on tärkeintä ja se heistä on välittynyt. Kiitos Jaanalle vielä kerran esimerkillisen sivistyneestä käytöksestä ! Nuortenkin on hyvä nähdä televisiossa joskus aikuinen, joka osaa iloita muidenkin kuin omasta puolestaan. Poikasi voi olla äidistään ylpeä !

Opettajan kanssa aika lailla samaa mieltä. Sääli, että ryhmä hajoaa, olisi ollut mukava seurata porukan yhdessäoloa loppuun asti. Itse en osaa ranskaa (valitettavasti) muuta kuin sen mitä vuosikymmeniä sitten lukion lyhyen ranskan tunneilta muistan eikä se tosiaankaan ole paljon. Silti on ollut mukava seurata tätä ohjelmaa ja itse kunkin kilpailijan kehitystä ja tapaa heittäytyä erilaisiin tilanteisiin. Ei tarvitse välttämättä osata oikeita sanoja ja muistaa kaikkia kieliopin koukeroita. Iloinen mieli,halu puhua,ymmärtää ja tulla ymmärretyksi, auttaa jo pitkälle. Itselleen tosiaan voi myös nauraa niin kuin Virpi teki, kun ääntää sanoja väärin ja ne saavat näin aivan hullunkurisen merkityksen ja yrittää uudestaan kunnes sana kuulostaa oikealta. Tosi hienosti naiset kilpailivat keskenään, onneksi olkoon kummallekin.

Olipa todella viihdyttävä jakso! Vähän säälitti kyllä lauran ja pompidoun puolesta, kun eivät ymmärtäneet kysymyksiä oikein (se mustikka-juttu oli kyllä niin paras!).

Hieno oli katsoa koulupäiväänne ja olette paljon oppineet. Toiset enemmän ja toiset vähemmän, riippuen lähtötasosta kai?
Onnea kaikille loppukoitokseen ja Jaana kiitos tähänastisesta.
Olit upea ja reilu lähtijänäkin.

Hei opettaja, jos annettaisiin vihdoin rauhaa Anna-Maijalle? Emme saa kiusata häntä ikuisesti yhden onnettoman hetken takia. Ja mielestäni hän on ollut sen jälkeen pahoillaan tapahtuneesta. Joten ei takerruta enää meneeseen!

Täytyy ehdottomasti kiittää ohjelman ohjaajat. Mielikuvitus riittää ja tulee kaikenlaisia yllätyksiä ja ihania pieni reportaaseja!
Tietenkin on surullista nähdä niin sympaattisia kilpailijoita lähtevän.

Siinä näkyi taas, kuinka ulkoinen olemus voi olla tärkeämpi kuin kielitaito.
Jaana ja Virpin ranskan taito on hyvin samanlainen, mutta Virpin käytös näyttää miellyttävän enemmän sikäläisiä ihmisiä, koska hän nauraa ja on eloisa ja ulospäin suuntautunut. Oli ihanaa nähdä lasten katseet ja ilmeet, kun hän puhui joulupukista.

Eerolle sanoisin, että mulle sattui täysin sama juttu (mutta toisinpäin) kun kävin eka kertaa elämässäni Lapissa osaamatta sanaakaan suomea.

Oli kesä ja liftasin yksin. Eräs mies otti mut kyytiin ja jossain vaiheessa piti tauon. Menimme istumaan ja mies, joka puhui vain suomea sanoi: mustikkaa.... jotain ..... mustikkaa .... ja näytti jotain ympärilläämme. Luulin, että hän puhui hyttysistä (moustiques) joten irvistelin todella rumasti ja sanoin: oh yes yes too much mustikka!!! yäk! En ymmärtänyt silloin, miksi hän katsoi mua ällistyneenä! Mitä kuvottavaa oli muka mustikoissa!!!

Aino-Maija on lähes 70-vuotias nainen. Hänen bloginsa, jossa hän alkoi kehitellä kaikenmaailman "salaliittoteorioita", jonka mukaan hänet muka olisi pelattu ulos, olivat todella lapsellisia ja kypsymättömiä. Hän oli kilpailijanakin aika itsekäs. Aikuisen ihmisen täytyy kyetä aina ja kaikissa elämäntilanteissa empaattiseen vuorovaikutukseen. Räikeä itsekäs käytös kuuluu lapsuuteen ja murrosikään.

Pomppis on varmaankin tästä joukkueesta kielellisesti peruslahjakkain ihminen. Mustikka-juttu oli ihana ! Hän ei silti voittane kisaa. Mikko lienee vahvin voittajaehdokas, vaikka hän ei ole lainkaan porukan sukkelin ranskankielen ääntäjä. Hän on tekninen kielioppiosaaja ja se auttaa todella paljon pudostustenteissä.

Aino-Maija on lähes 70-vuotias nainen. Hänen bloginsa, jossa hän alkoi kehitellä kaikenmaailman "salaliittoteorioita", jonka mukaan hänet muka olisi pelattu ulos, olivat todella lapsellisia ja kypsymättömiä. Hän oli kilpailijanakin aika itsekäs. Aikuisen ihmisen täytyy kyetä aina ja kaikissa elämäntilanteissa empaattiseen vuorovaikutukseen. Räikeä itsekäs käytös kuuluu lapsuuteen ja murrosikään.[/quote]

Hei Taneli,

Hauska juttu mustikoista, taisi lapinmies olla ihmeissään:)

Kyllä Veronique, nyt hävettää! Ihmettelen, miksei jättänyt tien reunalle keskellä korpea! Ajatteli varmaan, että tuo on tollo ulukomaalainen, ei sille mahda mitään.

Ja täytyy tunnustaa, että pariisilaisena olin siihen asti nähnyt mustikoita vain hillona lasipurkissa! En edes tiennyt minkänäköisiä ne ovatluonnossa!

Kun seurasin Pomppista eilen pelkäsin koko ajan, että hän sanoo ihmisille, jotka puhuivat hyttysistä: nami nami mustikka!!! He olisivat hälyyttäneet heti paikalle ambulanssin!

Toisaalta, jos tuo mies pysty friteeraamaan sydän kylymänä eläviä rapuja, miksei naposteltaisi yhtä rapeita moustiqueja?

Mitä pidemmälle kurssi etenee, sitä enemmän vaikutteeni ranskalaisista muuttuvat: he ovat erittäin kohteliaita ja näennäisen ystävällisiä, mutta viileän etäisiä, usein jopa tylyn tuntuisia. Intoni matkustaa Ranskaan tutustuakseni ranskalaisuuteen on reippaasti vähentynyt. Miten kurssilaisten ranskalaiset perheet oli valittu, ovatko sitoutuneet vain yövyttämään kurssilaiset.

Je vous remercie de la bonne émission. On peux entendre la langue francaise (le mot précédent avec c cedille) à la maison, on peux voir des vues francaises, comme touriste... Le professeur est très bon, les étudiants sont énergiques. Merci Ella, merci Sini, merci tout le monde! Je suis allée en France deux fois, en 1968 et 1980. Deux questions: 1) Savez-vous si Aki parle couramment l'italien déjà? 2)Comment est possilble écrire c cedille et l'accent circonflexe ici?

NumLock päällä, alt + 135 = ç, alt + 136 = ê, alt + 131 = â, alt + 128 = Ç

Arvoisa anonyymi, Ranska on ollut maailman ykkösmatkailumaa 1990- luvulta lähtien. Siellä käy vuosittain vajaat 80 miljoonaa turistia. En usko, että he menevät sinne etsimään ihmisiä, jotka ovat pyyteettömästi enkelimäisiä tai "aitoa" ystävällisyyttä ja ehkä kaupan päälle rakkautta.

Jos matkustamisen tarkoitus on sellainen, turvallisinta on pysyä lukittuna kotona.

Mutta jopa kotona voi törmätä epämiellyttäviin ihmisiin. Taloyhtiön hallituksen jäsen saattaa olla vielä äkäisempi kuin stressaantunut pariisilainen tarjoilija.

Kun etsin lomakohdetta, minulle riittää, että ihmiset eivät yritä petkuttaa tai rahastaa huonoilla tuotteilla ja surkealla palvelulla. Odotan minimaalista turvallisuutta, kohteliaisuutta ja asiallisuutta. Loppu eli nähtävyydet, kulttuuritarjonta, ostosmahdollisuudet yms. ovat pelkkä bonuksia.

Muuten jos mulla olisi ollut samoja odotuksia (kuin te ranskalaisista) ja tehnyt samoja onttoja yleistyksiä kokonaisesta kansasta kun tulin Suomeen olisin karannut vuosia sitten etelämantereelle!

Kiitos vielä näistä hyödyllisistä ohjeista:
NumLock päällä, alt + 135 = ç, alt + 136 = ê, alt + 131 = â, alt + 128 = Ç[/quote]

Huomasin juuri, että "on peut" kirjoitetaan avec t à la fin, ja että olinkin ensimmäisen kerran Ranskassa vuonna 1969, koska Pariisin katukivet olivat osittain vielä irti edellisen vuoden opiskelijamellakoiden jäljiltä.

Ranskassa kuten kaikissa maissa asuu kaikenlaisia ihmisiä, omat kokemukseni ranskalaisista ovat myönteisiä. Useampaakin heistä muistelen lämpimästi, olisi mukava kuulla heistä jotakin vielä 40 vuoden jälkeen.

Kyllä minusta porukassa saa olla yksi vähemmän fiksu putoaja näiden muiden loistavasti ja itseensä tyytyväisten kilpailijoiden keskuudessa.
Kisa ei liene kovinkaan informatiivinen jollekin satunnaiselle ranskankielen harrasstajalle. Philippen opetus on tehokasta. Se on plussaa tässä keskinkertaisessa vaiko viihdeohjelmassa!

Arvoisa anonyymi, Ranska on ollut maailman ykkösmatkailumaa 1990- luvulta lähtien. Siellä käy vuosittain vajaat 80 miljoonaa turistia. En usko, että he menevät sinne etsimään ihmisiä, jotka ovat pyyteettömästi enkelimäisiä tai "aitoa" ystävällisyyttä ja ehkä kaupan päälle rakkautta.

Jos matkustamisen tarkoitus on sellainen, turvallisinta on pysyä lukittuna kotona.

Mutta jopa kotona voi törmätä epämiellyttäviin ihmisiin. Taloyhtiön hallituksen jäsen saattaa olla vielä äkäisempi kuin stressaantunut pariisilainen tarjoilija.

Kun etsin lomakohdetta, minulle riittää, että ihmiset eivät yritä petkuttaa tai rahastaa huonoilla tuotteilla ja surkealla palvelulla. Odotan minimaalista turvallisuutta, kohteliaisuutta ja asiallisuutta. Loppu eli nähtävyydet, kulttuuritarjonta, ostosmahdollisuudet yms. ovat pelkkä bonuksia.

Muuten jos mulla olisi ollut samoja odotuksia (kuin te ranskalaisista) ja tehnyt samoja onttoja yleistyksiä kokonaisesta kansasta kun tulin Suomeen olisin karannut vuosia sitten etelämantereelle![/quo

Suomalainen sananalasku sopii tähän keskusteluun hyvin: niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan!

Niin tai näin, kerroin vain vaikutelmistani. Nyt voisin lisätä,että tempperamenttia tuntuu löytyvän ja vähän "herkkänahkaisuuttakin". Kurssilaisista aidoimmalta vaikuttaa Mikko - teennäisyydestä ei tietoakaan, ystävällinen ja kohtelias, hyvä niin.
Ja Tanelille: tunnut löytävän toisten (,tällä kertaa minun,) mielipidekirjoituksista asioita, joita siellä ei ole .
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan - useimmiten =D

ja hyvä näin! Mitä järkeä olisi muuten keskustella ja kommentoida jos toistetaan kuin papukaija mitä toinen sanoo? Ja luuletko todella, että mitä sanomme on meidän kontrollissa, että tiedostamme kaiken mitä sanojemme takana on ja miten toiset kokevat niitä? Kieli ei ole viaton!

Kommenttien tarkoitus on mennä eteenpäin ja löytää uusia ulottuvuuksia ja piilomerkityksiä, joita emme edes tiedosta useimmiten. Kun heitetään tuntemattomalle joukolle lauseita, sanat alkavat elää omaa elämänsä, ne eivät ole enää meidän omia.

Tietenkin keskustelu on aivan turha ja hedelmätön, jos tyydytään haukkumaan toisiamme, kuten joku eilen rupesi tekemään kun hän vetosi aivan ihmeellisellä tavalla inhoamansa ihmisen ikään!

Sinulla on täydellinen oikeus vieroksua ranskalaisia, mutta pliis älä yleistä ja perustele vähän kantojasi, kun kerran menet räväyttämään julkisella foorumilla sun kielteisiä tuntemuksia kokonaista kansaa kohtaan.

Pitää kait sitten tarkentaa: Tuntemukseni kohdistuvat kuvanauhoitteilla näkyneisiin ranskalaisiin, muutamaa lukuunottamatta. Lapset vaikuttivat iloisilta ja välittömiltä toisin kuin aikuiset.
Ehkä ohjelman kuvaustavalla/nauhoitepätkien valinnalla tms on osuutensa katselijan mielipiteen muodostumiseen.

Ranskalaisena voisit kuitenkin oikaista käsityksiäni, jos olen väärässä. Ovatko ranskalaiset erittäin kohteliaan käytöstapojensa takana kuitenkin toisista ihmisistä etäisyyttä pitäviä? Mitä asioita ranskalaiset arvostavat eniten, kun on kyse kanssakäymisestä vieraiden ihmisten kanssa? (nimim.T)

Heippa nimimerkki T (Tiina, Timo, Tuula, Tomi jne...), lapset ovat täälläkin iloisia ja välittömiä..... toisin kuin aikuiset... paitsi eräät mummot, papat... usein Karjalasta... tulee niin kotoinen olo heidän kanssaan bussilla tai pysäkillä!

Kysymyksesi kohteliaisuudesta ja ranskalaisten arvomaailmasta on vaikea ja pitäisi olla monien alojen ekspertti, jos haluaa vastata tyhjentävästi: sosiologi, filosofi, antropologi, historioitsija yms. Vaikka en ole minkään alan asiantuntija yritän heittää muutamia ajatuksia.

Maantieteellisesti Ranskan alueet ovat olleet kautta historiaa Euroopan päätepysäkki miljoonille siirtolaisille, valloittajille ja miehittäjille. On ollut miehittäjiä ja miehitettyjä, joten ei ole ihme jos ranskalaisille toisten ihmisten kohtaaminen on ahdistava kokemus. Onko tuo tuntematon ystävä vai vihollinen ? Siksi kun mennään jonnekin täytyy tervehtiä ja hymyillä kaikille.

Yksi esim. tästä. Olen niin paljon suomalaistunut, että kerran Rasnkassa kun kävin ostamassa lehden pienen kylän kahvilasta unohdin tervehtiä paikalla olevia ihmisiä ja menin suoraan valitsemaan lehtiä. Yhtäkkiä tunsin ahdistavaa, odottavaa hiljaisuutta. Kaikki tuijottivat minua. Sanoin häveten: Ups anteeksi: Bonjour messieurs! Tuli syvä huokaus: ah onneksi, luulimme, että halveksit meitä tai et tykkää meistä!

Samaten kun lähdetään jostain, on hyvä, että isännät saattavat ovelle ja sanovat: näkemiin, hyvän päivän jatkoa! Ja käden puristus! Hyi hyi yäk! Kun eräät suomalaiset tervehtivät, he antavat vastahakoisesti velton, niihkeän käden. Miten voi olla luottamusta sellaiseen ihmiseen, joka ei katso silmiin ja antaa tällaisen löysän käden? Alun perin käden puristus on ollut: minä ole aseeton ja tulen ystävällisin aikein! Joten kunnon käden puristus tai ei mitään!

Toinen asia on että kulttuurimme on pääasiallisesti syntynyt hyvin kapeassa tilassa: aristokraattinaisten salongeissa ja kuninkaallisessa hovissa. Monet keskenään kilpailevat ihmiset, joilla oli aivan erilainen tausta joutuivat elämään rinnakkain. Koska he inhosivat toisiaan tai olivat vain kilpailijoita oli pakko keksiä rauhallisen rinnakkaiselon sääntöjä.

Kohteliaisuus, etiketti olivat tarpeellisia. Ne ylläpitivät välttämätöntä etäisyyttä ihmisten välillä ja helpottivat siedettävää, hauskaa, kevyttä kanssakäymistä. Ilman niitä, ihmiset olisivat käyneet toistensa kurkkuun!

Eli kohteliaisuus, ulkoinen ystävällisyys ovat tapoja sanoa: hei, huomasin, että olet olemassa, kunnioitan sinua, älä pelkää minua. Kukaan ei odota syvällistä ystävyyttä. Olin hämmästynyt kun luin ”Ryssänä Suomessa”. Minulla oli aivan samanlaisia kokemuksia, kun kävin suomalaisen ystävän kanssa jossakin. Kukaan ei sanonut päivää, kukaan ei katsonut. Olin ihan näkymätön, en ollut olemassa! En odottanut halauksia tai poskisuudelmia. Pieni hymy, pieni ”bonjour” olisi riittänyt, etten olisi tuntenut olevani väärässä paikassa ei toivottuna tunkeilijana.

Kiitos Taneli hyvästä ja antoisasta vastauksestasi!(T)

Kiitos Taneli hyvästä ja mielenkiintoisesta vastauksestasi! (T)

Aina oppii jotakin uutta.Juuri hetki sitten oivalsin, miten viestiin voi vastata, ilman että koko edellinen teksti jää näkyviin.

Jos sinulla Taneli on aikaa, niin olisiko muitakin vastaavanlaisia taustoja , joista voisit kertoa ja jotka vaikuttavat erityisesti ranskalaisiin tapoihin. Olisi mielenkiintoista tietää. (T)

Rebonjour T! vaikea mennä kertomaan jotakin, mutta jos on täsmällisempiä kysymyksiä voin yrittää vastata. Oli kuitenkin mielenkiintoista, että huomasit, kuika itse asiassa ranskalaisten ystävällisyys on näennäinen, pohjimmiltaan ranskalaiset ovat aika varautuneita ja inhoavat tuttavallisuutta ja tunkeileviä kysymyksiä (politiikka, uskonto, työ, raha, seksi yms.). Meillä on tämä "jardin secret" käsite.

Toinen tapa pitää etäisyyttä on teitittely. Täytyy olla aina varovainen ennen kuin menee sinuttelemaan ihmisiä. Olin yllättynyt, että Philippe sinutteli oppilaitaan. Vaikka opiskelijani ovat nuorempia kuin kilpailijat teitittelen aina ja jos joku erehtyy sinuttelemaan, oikaisen heti. Rupean sinuttelemaan vasta kun he eivät ole opiskelijani.

Pohjoismaalaiset pitävät Ranskaa latinalaisena maana, mutta se on vain osittain totta. Kuten eräs kirjailija (en muista oliko André Gide tai joku toinen) sanoi kerran, "ranskalaiset ovat surullisia italialaisia". Stendhal rakasti ja ihaili Italiaa, kun taas Voltairen mallimaa oli Englanti.

Ranskassa on paljon muuta: kelttiläisyys, germaanisuus + kaikki mitä muut siirtolaiset toivat.

Lisäksi Ranskalla on vielä syvästi sekä anarkistinen että monarkistinen sielu. En tiedä, tuleeko meistä koskaan kunnon tasavaltalaisia.

Rebonjour

Toinen tapa pitää etäisyyttä on teitittely.
Vaikka opiskelijani ovat nuorempia kuin kilpailijat teitittelen aina ja jos joku erehtyy sinuttelemaan, oikaisen heti. Rupean sinuttelemaan vasta kun he eivät ole opiskelijani.
[/quote]

Kiitos! Taas avautui uusi näkökulma ranskalaiseen elämäntapaan.
Tulipa mielenkiintoinen vertailun kohde: Kun aikoinani kävin lukiota, silloinen äidinkielen opettajamme sinutteli meitä oppilaita. Kun meistä tuli abiturientteja, alkoi opettajamme teititellä meitä. Se oli hänen tapansa osoittaa arvostusta ja me oppilaat tunsimme itsemme aikuisiksi.
Olen suomalaisittain vanhanaikainen: on sääli, että täällä Suomessa enää ani harvoin teititellään. Paitsi, että teitittelyn avulla voi pitää kohteliaasti etäisyyttä, sen avulla voi myös osoittaa toista kohtaan erityistä kunnioitusta.
Ranskalaisten kohtelias puhetapa on eräs niistä asioista, jotka minua viehättävät. (T)

Hyvä T, pohjoismaalainen sinuttelu on hyvin harhaan johtava. Se perustuu puhtaasti poliittiseen ideologiaan, jonka mukaan kun sinutellaan kaikki sosiaaliset erot muka haihtuvat ilmaan. Olemme niin tasa-arvoisia ja demokraattisia ja meillä ei ole sosiaalisia hierarkioita, kontaktit ovat mutkattomia ja välittömiä jne.

Höpö höpö minä sanon, hyvä suomalainen lajitoveri, ookko nää pölijä, kun uskot tälläiseen moskaan? Ihan kuin kommunikaatiovalmius, suomalaiset kasvavat tuloerot ja hälyyttävä syrjäytyneisyys olisivat kiinni puhuttelumuodosta!

Sinuttelu ja teitittely tuovat ihmissuhteisiin kaikenlaisia vivahteita, ulottuvuuksia ja pelivaraa. Kirjailijat leikkivät niillä nautittavalla tavalla. Niissä on jopa eroottinen lataus! Ai mikä ihana ja verraton hetki kun siirtyy rakastetun kanssa "sinä" muotoon ja palaa välillä teitittelyyn!

Tous avec l'Olympique Lyonnais! Vivement le match retour à Gerland, J'y crois encore, on peut aller en finale!

Melko turhanpäiväiseltä ja tarpeettomalta tuntuu kilpailijoiden tai kilpailun kommentointi - ollutta ja mennyttä. Sini Sovijärven jutut sen sijaan eivät ole aikaan sidottuja ja ne ovat mielenkiintoisia.

Hei !

Merkit löytyvät myös läppärin näppäimillä.
Num lock päälle ( fn+num lock) ja
M = 0
J = 1
K = 2
L = 3
U = 4
I = 5
O = 6
7 = fn + 7
8 = fn + 8
9 = fn + 9

Missä viipyy uudet blokit???

Tässä sitä ihmetellään, minne blogit ja kaikki info on kadonnut tai miksi niitä ei tule...???