Huikeita hakemuksia, jännitys tiivistyy!
Haku ensi syksynä kuvattavan Unelmien koulukuvan toiselle kaudelle on päättynyt. Olemme yhteydessä seuraavaan vaiheeseen päässeisiin kouluihin toukokuun aikana. Kiitos sadoista erinomaisista hakemuksista!
Haku ensi syksynä kuvattavan Unelmien koulukuvan toiselle kaudelle on päättynyt. Olemme yhteydessä seuraavaan vaiheeseen päässeisiin kouluihin toukokuun aikana. Kiitos sadoista erinomaisista hakemuksista!
Viikin kuutosluokkalaiset halusivat unelmien koulukuvaansa myrskyä, koska se kuvastaa heidän luokkaansa. Valmiissa kuvassa kutoset pakenevat valtavaa pyörremyrskyä, joka imaisee luokan mennessään. Elokuvan kohtaukselta näyttävää kuvaa varten haluttiin vangita oppilaiden liikkeet heidän paetessaan 3D-grafiikalla tehtyä pyörremyrskyä. Miten kuva luotiin?
Leikkaa ja liimaa
Oppilaat kuvattiin pienissä ryhmissä. Suurin osa oppilaista kuvattiin juoksemassa kohti kameraa. Lars ohjeisti kuvattavia hakemaan erilaisia, iloisia mutta vähän pelokkaita ilmeitä.
Osa luokasta kuvattiin studio-olosuhteissta. Siellä heidät laitettiin vihreää taustaa (green screen) vasten pomppimaan trampoliinille. Näin oppilaat saatiin ”lentämään”. Heidät muokattiin pyörremyrskyn sisään tietokoneen kuvankäsittelyohjelmalla. Kuvattavat on helpompi irrottaa tai leikata vihreästä taustasta kuin vaikkapa monivärisestä.
Lopullinen koulukuva yhdistettiin 20 eri kuvasta. Kotioloissa samankaltaisen lopputuloksen saa aikaan, kun ottaa kuvat yksiväristä seinää vasten, tulostaa ne paperille ja leikkelee niistä hahmot irti. Hahmot voi tämän jälkeen liimata esimerkiksi tyhjään maisemakuvaan, johon pyörremyrskyn voi piirtää tai maalata.
Kultaisen tunnin metsästystä
Koska kuvat otettiin eri paikoissa, oli valaistukseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Lopullisessa kuvassa näyttäisi hassulta, jolleivät hahmot olisi valaistu samalla tavalla. Oli siis muistettava, mistä suunnasta luonnonvalo pellolla tuli, jotta studiossa pystyttiin ottamaan samanlaisella valaistuksella kuvia.
Yleensä ulkona kannattaa kuvata pilvisen sään aikaan. Pilvet hajottavat auringonvalon niin, että luonnonvalo on pehmeää eikä tee kuviin varjoja. Voimakas auringonpaiste taas luo kuvattavien kasvoille voimakkaita varjoja.
Pilvisen sään lisäksi paras aika kuvata on “kultaisen hetken” aikaan. “Kultainen hetki” sijoittuu tuntiin auringonnousun jälkeen ja tuntiin auringonlaskua ennen. Tällöin kuvattavien kasvoille ei tule voimakkaita varjoja, sillä aurinko on niin matalalla ja auringonvalo on pehmeää.
Liike talteen suljinajalla
Viikin kutosten kuvassa haluttiin, että katsoja ymmärtäisi luokkalaisten juoksevan pyörremyrskyä pakoon. Pysähtyneeseen kuvaan piti siis vangita liikettä. Esimerkiksi kuvan oikealla laidalla oleva viiden hengen ryhmä näyttää juoksevan, sillä ryhmäläisten jalat ja kädet ovat kuvassa sumeat.
Aikaa, jossa kamera ottaa kuvan, kutsutaan suljinajaksi. Sumeus saadaan tallennettua, kun kameran suljinaikaa pidennetään. Pidempi suljinaika siis tallentaa enemmän liikettä kuvaan. Mitä lyhyempi suljinaika on, sitä tarkempi kuvasta tulee.
Kuvaa varten oppilaat hyppivät trampoliinilla ja juoksivat pellolla, samalla kun valokuvaaja kuvasi. Pyörremyrskyn täytteeksi studiolla kuvattiin myös lentäviä esineitä, kuten reppua ja vihkoa, jotka heitettiin kameran edestä sen ottaessa kuvia. Näistä pienistä palasista syntyi Viikin kutosten Unelmien koulukuva.
Näin kuvaat liikettä:
- Kuvaa kuva ulkona esimerkiksi kultaisen tunnin aikana tai pilvisellä säällä.
- Säädä kameran suljinaikaa haluamallasi tavalla. Näin saat hallittua, kuinka paljon kuvassa näkyy liikettä.
- Pyydä kavereitasi juoksemaan kameraa kohti, kuvaa myös lentäviä esineitä.
- Tulosta kuvat ja piirrä pyörremyrsky sekä liimaa kaverisi kuvaan juoksemaan sitä pakoon.
Espoon Steinerkoulun kutoset halusivat unelmien koulukuvaansa vettä ja värejä. Kuvaa ideoidessa päätettiin laittaa koko luokka kellumaan veteen.
Värit tärkeässä roolissa
Aivan ensimmäiseksi oli löydettävä tarpeeksi iso allas, johon koko luokka mahtuisi. Kuva piti ottaa korkealta, koska kuvan taustaksi haluttiin uima-altaan vedenpinta. Kuvaaja joutuikin uhmaamaan korkeanpaikankammoaan kivutessaan 10 metrin hyppytorniin kuvan ottoa varten.
Eri kuvakulmia käyttämällä saa aikaan illuusion, eli näköharhan. Ylhäältäpäin otettu kuva saa ihmisen näyttämään pienemmältä kuin mitä hän todellisuudessa on. Näköharha luotiin myös Espoon kutosten kuvaan, joka näyttää ensivilkaisulla siltä, kuin koko luokka roikkuisi seinällä sen sijaan, että olisi uima-altaassa.
Kuvaa varten etsittiin mahdollisimman värikkäät uimapatjat, jotta ne erottuisivat sinisestä vedenpinnasta mahdollisimman hyvin. Värikkäitä vaatteita ei sen sijaan voitu pukea, sillä uimahallissa vaatteet päällä uiminen on kielletty. Uimapatjojen ja -lelujen löydyttyä, oli aika laskea luokka pienissä ryhmissä vesille.
Kultainen leikkaus
Rykelmä uimapatjoja sijoitettiin niin, että ne peittivät uima-altaan pohjassa olevat viivat. Rykelmän asemointi oli mietitty jo etukäteen tarkasti, sillä kuviin haluttiin selvä tasapaino.
Iso uimapatja osuu kuvassa niin sanottuun “kultaiseen leikkauspisteeseen”. Leikkauspisteet ovat kuvasta löytyvät neljä näkymätöntä pistettä, joita voidaan käyttää apuna kuvan asettelua mietittäessä.
Pisteet saadaan näkyviin, kun kuvan jakaa mielessään yhdeksään osaan. Tämä tapahtuu niin, että ensin kuva jaetaan poikittain kolmeen yhtä suureen lohkoon. Tämän jälkeen kolmeen jako toistetaan pystysuunnassa. Kohtia, joissa viivat osuvat toisiinsa, kutsutaan “kultaisiksi leikkauspisteiksi”.
Kultaiset leikkauspisteet merkattu keltaisilla palloilla.
Kuvattaessa on hyvä pitää mielessä, että symmetrinen kuva voi joskus olla tylsän näköinen. Kuvaustilanteessa eri kuvakulmia ja rajauksia kokeilemalla näkee, miten kuva asettuu parhaiten.
Nopeutta, muttei hätiköintiä
Kuvan ottaminen oli haastavaa siksi, että veden liikettä ei voi hallita. Miten kuvan ottaminen siis onnistuu, kun uimapatjoilla on 22 kuvattavaa ja patjat kulkevat minne sattuu kuvaustilanteessa?
Kuvaajan täytyi olla tilanteessa päättäväinen ja tsemppaava. Kuvaa otettaessa oli toimittava ripeästi, sillä patjat olivat vain hetken toivotulla paikoillaan. Koulukuvan otossa avustikin assistentti, jonka tehtävänä oli uida vedessä ja ohjailla patjoja kuvaajan toivomiin suuntiin. Lopulta oppilaiden hymyt ja asemat saatiin kohdilleen, ja unelmien koulukuva oli valmis.
Näin otat kuvan veden äärellä:
- Suunnittele kuva ensin paperille. Muista miettiä kuvan kultaisia leikkauksia.
- Etsi kuvauspaikka, jossa pääset turvallisesti kuvaamaan yläkulmasta, veden päältä.
- Hanki mahdollisimman värikkäitä uimapatjoja.
- Ota kuva ripeästi, mutta rauhallisesti.
Yöllinen kuva vangitsee heti katseen. Puinen talo kohoaa uljaasti kuvan yläkulmaa kohti. Rakennuksesta laskeutuu punainen portaikko kohti maata, jolla seisoo tummaan asuun verhottu ninja. Hetken kuvaa tuijotettuaan erottaa varjoista vielä kolme hahmoa ja Porlammin kutosten koulukuvan juoni alkaa paljastua. Mitä ninjakuvassa oli otettava huomioon?
Ninja-asentoja ja oikeaa tunnelmaa
Kuvauspaikka oli oleellinen osa Hilda Käkikosken koulun oppilaiden Unelmien koulukuvaa. Japanilaista tyyliä ei helposti löydy suomalaisesta koulusta. Kotioloissa ninjakuvan voi lavastaa metsään, kallionkoloon tai portaikkoon. Tunnelmaa voi luoda Japani-aiheisella rekvisiitalla.
Oppilaat halusivat näyttää kuvassaan aidoilta ninjoilta ja ompelivat itse Ninja-vaatteensa.
Ennen kuvan ottoa kuva ja siihen piilotettavat ninjat hahmoteltiin liitutaululle. Tämän jälkeen kuvattaville jäi aikaa hioa omat ninja-asentonsa kuntoon.
Piiloon varjoihin
Yöllinen tunnelma saatiin kuvassa aikaan vahvoilla varjoilla. Varjoja varten tarvitaan niin sanottua “kovaa valoa”, eli tehokkaita salamavaloja. Valon tehoa voidaan säätää kotioloissa sillä, miten lähellä valoa pitää kuvattavista.
Luokkakuva otettiin kahdella salamalla, jotka suunnattiin ninjoja kohti eri puolilta kuvaa. Vasemmanpuoleisin ninja on valaistu yhdellä salamalla ja loput toisella salamalla. Samalla kun salamat valaisivat kuvaa, niiden synnyttämät varjot piilottivat ninjat tehokkaasti.
Lisätunnelmaa luotiin savukoneella, jonka nostattama savupilvi tuo koulukuvaan mystisen tunnelman.
Kuvauspäivä oli haastava sen vuoksi, että sää oli pilvinen. Auringonvalon osuessa pilveen valo levittäytyy tasaisesti kaikkialle, jolloin sitä on mahdotonta pimentää. Kuvaa varten oli keksittävä yö keskelle päivää.
Yöllinen kuva päivällä
Kuvasta saa yöllisen näköisen, kun kameran aukkoa säätää pienemmäksi. Kameran aukko määrittää sen, kuinka valoisa lopullisesta kuvasta tulee. Aukon kokoa voi säätää kaikissa järjestelmäkameroissa.
Porlammin kutosten kuvaa varten käytettiin myös ND-suodatinta. Suodatin kiinnitetään linssin eteen ja se saa kuvat näyttämään siltä, kuin ne olisi otettu yöllä. Suodatinta käytettiin kuvassa, sillä pilvinen päivä oli niin valoisa, että salamoiden käyttö pelkiltään olisi polttanut kuvan puhki. Voit kokeilla kuvan tummentamista päivästä yöksi laittamalla esim. aurinkolasin linssin tai tumman kalvon kameran linssin eteen.
Samanlaisen ninjakuvan ottaminen ulkona onnistuu parhaiten yöaikaan. Tällöin kameran aukon koosta ei tarvitse murehtia. Kameran oma salama valaisee kuvaa tarpeeksi, jotta saat ninjat näkyviin pimeässä.
Näin otat ninjakuvan:
- Etsi itseäsi miellyttävä maisema kuvauspaikaksi, jonne ninjat saadaan piiloon.
- Suunnittele jokaisen ninjan asennot ja paikat valmiiksi paperille.
- Valaise jokainen hahmo joko lampuilla tai kameran salamalla.
- Päivällä kuvatessa säädä kameran aukko pienelle, jotta kuvasta tulee tumma. Käytä samalla tehokkaita lamppuja kuvatessasi, jotta saat kuviin varjoja aikaiseksi.
Oulun kutoset halusivat toteuttaa Unelmien koulukuvansa kollaasina eli erillisistä kuvista. Jokainen sai vuorollaan kuvata. Luokka osallistui Ronjan ja Larsin suunnittelemaan peliin ja pelin aikana otetuista kuvista koottiin Unelmien koulukuva. Kuviin oli tärkeää saada tallennettua hauskoja hetkiä pitkin päivää. Miten monen kuvan palapeli kuvattiin ja koottiin?
Tapahtumakuvausta
Oulun kuutosluokan unelmien koulukuva oli poikkeuksellinen siksi, ettei kuvan asemointia juurikaan suunniteltu ennen kuvausta. Kuvauksia ennen päätettiin, mitä tapahtumapäivän yhteydessä tehtäisiin. Kuvaajat kuvasivat siis tapahtumaa koulukuvan sijaan.
Tapahtumakuvaamisen tarkoituksena on saada hetken tunnelma vangittua kuviin. Tapahtumissa kuvaaja on sivustaseuraaja, jonka pitäisi tehdä itsestään mahdollisimman huomaamaton saadakseen kuvattavien aidot ilmeet talteen kameran linssiin.
Jos siis haluat ottaa kuvia tapahtumasta, älä ohjaile kuvattaviasi, vaan seuraa tilanteita ja pyri vangitsemaan jokin erityinen hetki tapahtumasta. Se voi olla pieni ele, ilme tai riemunkiljahdus. Käytännössä kuvaajan pitäisi päästä niin lähelle kuvattavaa kuin suinkin mahdollista ilman että muuttaa tilanteen tunnelmaa.
Valoa ja kuvakulmia
Tapahtumissa kuvaajan on tärkeä hahmottaa kokonaistilanne. Kuvaajan ympärillä tapahtuu koko ajan ja kuvien ottamisen lisäksi on pidettävä tarkasti mielessä, että jokaisesta varmasti saadaan aito ja hyvä kuva.
Jokaisen luokkalaisen kohdalla oli kokeiltava erilaisia kuvakulmia, jotta lopulliseen kollaasiin tulisi mahdollisimman vaihtelevia kuvia. Saippuakuplat ja värikkäät esineet toivat kuviin väriä, jota kaivattiin jumppasalin ruskeiden seinien vastapainoksi.
Haasteena kuvien ottamisessa oli tarvittavan valon saaminen, kun käytössä olivat vain jumppasalin loisteputkilamput. Sisällä kuvatessa onkin suositeltavaa käyttää kameran salamaa, jotta tapahtumasta saa tarkkoja kuvia.
Monen kuvan palapeli
Kuvakollaasia kootessa on otettava huomioon monia asioita. Tärkein on tietenkin se, miltä kokonaisuus näyttää. Kollaasiin on hyvä valita toisistaan erottuvia kuvia, joissa jokainen kuvattu henkilö pääsee oikeuksiinsa.
Aluksi kuvat aseteltiin niin, etteivät ne asettuneet lainkaan päällekkäin. Sijoittamalla kuvia kuitenkin hieman päällekkäin, saatiin kollaasiin enemmän eloisuutta ja vaihtelevuutta.
Värikkäillä yksityiskohdilla elävöitetään kuvaa. Kollaasi on järjestetty siten, että keskellä on hieman vaaleampia kuvia reunojen tummia kuvia tasapainottamassa. Tällöin kuvaa katsovan katse kiinnittyy kollaasissa näkyviin yksityiskohtiin – saippuakupliin, hymyihin ja ilmapalloihin. Asioihin, joista muodostuu unelmien koulukuvan.
Näin teet kuvakollaasin:
- Järjestä tapahtuma tai kuvaa juhlia tai kilpailuja.
- Koeta ottaa mahdollisimman erilaisia kuvia eri kuvakulmia hyödyntäen (häiritsemättä kuitenkaan kuvattavia).
- Käytä apuna taustavärejä ja valoja.
- Sijoita kuvat haluamallasi tavalla joko paperille tai tietokoneella.
- Muodosta kuvista yhtenäinen kokonaisuus. Hyvä kollaasi näyttää hyvältä sekä läheltä että kaukaa.
Turengin ala-asteen kutosilla oli unelma tähtien täyteisestä luokkakuvasta. Kuvaan haluttiin vangita se hetki, jolloin tähdet saapuvat palkintogaalaan punaista mattoa pitkin. Lopputuloksessa oli oltava sopivasti säihkettä ja jokaisella oma rooli, jotta kuva näyttäisi mahdollisimman aidolta. Miten tässä onnistuttiin?
Rooli on tärkein
Aivan ensimmäiseksi luokkakuvaa varten oli keksittävä jokaiselle rooli. Punaisella matollahan pyörii tähtinäyttelijöiden ja -artistien lisäksi myös valokuvaajia, toimittajia ja henkivartijoita. Hahmoja kuvattaessa kannattaa muistaa, että jokainen henkilö on yhtä tärkeässä roolissa kuvassa. Siksi esimerkiksi puvustuksen pitää olla tarpeeksi värikäs, jotta jokainen erottuu tarpeeksi tummasta tai vaaleasta taustasta. Esimerkiksi keltainen ja valkoinen erottuvat selvästi mustaa taustaa vasten. Valkoisen taustan edessä toimii taas hyvin tummat sävyt, kuten sininen tai ruskea.
Vaatteiden löydyttyä on aika hakeutua omaan rooliin. Jos tarkoituksena on näytellä paksunahkaista henkivartijaa, on hahmo vietävä äärimmäisyyksiin – niin, ettei lopullisessa kuvassa kasvoilla ole hymyn häivää. Punaisen maton tähtenä saa taas nauttia salaman välähdyksistä mielin määrin poseeratessaan kameroille.
Valolla saa säihkeen
Puvustuksen jälkeen kuvalle on löydettävä kuvauspaikka. Kuten Turengin kutosten kuvassa, säihkeen sai vangittua kuvaan vasta, kun kuvauspaikka oli täysin pimeä ja valaistu lampuilla luonnonvalon sijaan. Jos verhot eivät pimennä huonetta tarpeeksi, voi apuna käyttää esimerkiksi lakanoita tai tummia roskasäkkejä teipattuna ikkunan eteen.
Kuvaan saa tunnelmaa ja eloisuutta, kun kuvattavat valaistaan eri suunnista. Ammattikuvaajat käyttävät kuvatessa montaa salamaa, jotka räpsähtävät samalla hetkellä kun kuva otetaan. Salamalla kuvattaessa on varottava sitä, ettei kuva “pala puhki”. Tällä tarkoitetaan sitä, että kuvaa valaistaan niin paljon, ettei siitä erotu enää mitään värisävyjä.
Luokkakuvaa varten käytettiin kolmea salamaa. Itse kuvassa näkyvät kolme salamavaloa lisättiin kuvaan vasta jälkeenpäin tietokoneella. Kuvaustilanteessa oli kuitenkin otettava huomioon tuleva muokkaus siten, että kuvaajia esittävien vieressä olleet oppilaat valaistiin enemmän siltä puolelta kasvoja, jolle salamavalo lisättäisiin.
Kuva kannatta siis suunnitella tarkasti etukäteen, sillä yksikin onnistunut kuva on parempi kuin sata epäonnistunutta. Mitä paremmin kuvan suunnittelee, sitä vähemmän kuvaa tarvitsee muokata jälkeenpäin tietokoneella.
Asettelu on avainasemassa
Turengin ala-asteen kuvassa tärkeässä roolissa oli limusiini, jonka eteen koko luokka aseteltiin. Auton valkoinen pinta erotti luokkalaiset muuten mustasta taustasta, sillä kuvassa on tärkeää, ettei kukaan jää varjoihin piiloon. Kuva otettiin niin, että kuvaaja seisoi pöydän päällä, jotta jokainen luokkalainen näkyisi lopullisessa kuvassa ja limusiini taustalla ei peittyisi näkyvistä.
Kuvan ottoa edelsi luonnosteluvaihe. Siinä kuvaaja piirsi jokaisen kutosen jo valmiiksi paperille, sijoittaen heidät luokkakuvaan. Suunnitteluvaihe onkin äärimmäisen tärkeä, kun luokalla on 20 oppilasta ja tavoitteena on saada kuvattua unelmien koulukuva.
Näin teet gaalatunnelman:
- Suunnittele roolit ja asemat etukäteen paperille
- Mieti tausta ja puvustus toisistaan erottuviksi
- Pimennä tila ja valaise eri suunnista
- Ota kuva yläkulmasta
Huomio kaikki 5.luokkalaiset! Haemme nyt ensi syksynä kutoselle meneviä luokkia uusiin Unelmien koulukuva-jaksoihin. Kaikki haluavat tehdä alakoulun viimeisestä vuodesta unohtumattoman ja nyt se on mahdollista.
Ideoikaa, millainen olisi juuri teidän luokan Unelmien koulukuva – vain taivas on rajana!
Parasta koko hommassa on se, että kaikki tehdään yhdessä!
Käännä katseesi nyt sivupalkkiin ja klikkaa ”Hae mukaan” ja kerro meille miksi juuri teidän ideanne on paras! Hakuaikaa on huhtikuun loppuun asti.
Ensi syksynä, kun kutosluokka alkaa, me saatamme tehdä Unelmien koulukuvan juuri teidän luokassanne.
Hamarin koulukuvassa näkyy autio pihamaa. Harmaan asfaltin ja rakennusten seinien sekaan on soluttautunut kokonainen luokallinen Hamarin kutosia. Miten maastoutumiskuva oikein otettiin?
Tarkka asettelu
Ensin kuvan asetelma hahmoteltiin paperille. Tämän jälkeen kaikille hankittiin kokovalkoiset kertakäyttöhaalarit. Kuvauspaikalla oppilaat aseteltiin paikoilleen hahmotelman perusteella. Paikat pysyivät selkeinä kuvattaville, kun ne merkittiin maahan asfalttiliidulla ja teipin palasilla.
Kun kaikki olivat paikoillaan, Lars asetti kameran jalustalle ja suuntasi sen kohti luokkaa. Näin määräytyi kuvakulma, josta kuva otettaisiin. Kun kuvakulma oli päätetty, haalareiden maalaustyön valmistelu alkoi.
Maalausta varten haalareihin tehtiin merkinnät sen mukaan, mistä kohtaa ne piti maalata ja millä väreillä. Kuvaaja juoksi kameran ja kutosten väliä merkiten tussilla haalareihin viivoja. Kuvaajan oli tarkastettava kameran takaa, että värit ja viivat osuisivat oikeisiin kohtiin taustaan nähden.
Tarkempi maalaustyö
Kotioloissa haalareihin kannattaa piirtää viiva siihen kohtaan, missä väri vaihtuu. Haalareihin kannattaa myös kirjoittaa lyijykynällä, millä värillä kukin osa haalarista pitää maalata. Maalatessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että väreistä tulee samansävyiset kuin taustasta.
Kameran siirtäminen sentinkin verran toiseen suuntaan voi muuttaa täysin sitä, miltä kuva näyttää. Hamarin koulukuvan suunnitelmat muuttuivat, kun kuvaan saatiin mukaan keltainen koulubussi. Kuvan sommittelua muutettiin, jotta bussi mahtuisi kuvaan.
Kameran paikkaa siirrettiin, jolloin kuvakulma muuttui. Siirron myötä joidenkin kutosten haalareiden väritykset eivät enää osuneet oikeisiin kohtiin taustaan nähden. Nämä haalarit oli maalattava uuden taustan mukaan. Kuvaustilanteessa olikin varottava märän maalin tarttumista pintoihin.
Tarkin valotus
Hamarin kutosten kuva otettiin monessa eri osassa. Luokka jaettiin pienempiin ryhmiin, jotka kuvattiin yksitellen. Näin pystyttiin valvomaan tarkemmin, missä haalareiden värit ja viivat osuivat oikeisiin kohtiin taustaan vasten. Kuvat yhdistettiin jälkeenpäin kuvankäsittelyohjelmalla, yhdeksi kuvaksi.
Kun kuvaa kuvataan monessa eri osassa, on tärkeää pitää huolta siitä, ettei mikään muutu kuvien ottojen välissä. Ulkoilmassa haasteita tuo valo, joka muuttuu jatkuvasti – varsinkin puolipilvisellä säällä.
Kotioloissa valotuksen samankaltaisuuden kuvissa voi tarkistaa kameran näytöstä, jossa näkyy heti mikäli jokin kuva ali- tai ylivalottuu. Alivalottunut kuva on liian tumma ja ylivalottunut taas liian valaistu. Helpoiten onnistuneen kuvan saa, kun kuvaa koko ryhmän samaan aikaan. Näin unelmien maastoutumiskuvan ottaminen onnistuu myös kotona.
Näin otat maastoutumiskuvan:
- Hahmottele kuva paperille ja hanki kuvattaville valkoiset maalarihaalarit.
- Asettele kuvattavat tarkasti kuvaan ja merkitse tussilla tai lyijykynällä kohdat, joista haalari on maalattava.
- Maalaa haalarit. Tarkista aina välillä, että haalarin maalatut kohdat ovat sävyltään samat kuin taustan väri.
- Voit käyttää myös valmiiksi oikeanvärisiä vaatteita, esim. maastoutua harmaissa housuissa ja vihreässä paidassa kallion ja metsän rajalle.
- Ole tarkkana, jos kuvaat kuvan monessa eri osassa. Kuvien valotus pitäisi olla keskenään samanlainen.
Porvoossa sijaitsevan Hamarin alakoulun 6.-luokkalaiset haluavat sulautua luokkakuvassaan maisemaan.
Miten 28 villiä oppilasta saadaan piilotettua koulun pihalle?
Katso nyt ennakkoon Yle Areenasta!
Unelmien koulukuva on realitysarja, jossa seurataan, kuinka kutosluokkalaisten omasta ideasta syntyy yhteistyöllä ja ammattilaisten avulla huikea valokuva.