Skip navigation.
Home

Ajankohtainen Ykkönen

KREIKKA JA KANSAINVÄLINEN SOLIDAARISUUS

Kreikka sai ensimmäisen rahalähetyksen, mutta rauhoittuuko kuohuva kansa tai epäilevät euromarkkinat. Mitä rahaliiton lurjuksille jatkossa tehdään ja miten Brysselin otetta euromaiden rahapolitiikasta kiristetään, sen kertoo pitkäaikainen EU-asiantuntija Esko Antola.

Onko miljardivippi nykyajan ainoaa kansainvälistä solidaarisuutta ? Näin vapun jälkitunnelmissa kysymme, mihin vasemmisto kadotti senkin ihanteensa ? Äänessä 70-luvun konkareita ja tämän päivän vasemmistonuoria. Studiossa historiantutkija Tapio Bergholm SAK:sta ja vasemmiston vaivoja ruotinut Tommi Uschanov.

Vieläkö Tshernobyl säteilee 24 vuoden takaisten ydinsateiden kastamassa ylioppilaslakissa ? Stuk tutki ja vastaus kuullaan lähetyksessä.

Viikon kolumnistina on Arja Alho.

Ajankohtainen Ykkönen 4.5.2010 klo 12.15-13.00 ja uusintana klo 17.20-18.05

Sauli Niinistö : Jääviä ydinvoimaa ? (kolumni)

Puhutaan tänään vähän ydinvoimasta.

Maan hallitushan esittää nyt kahdelle ydinvoimalaitokselle lupaa, ja ydinvoima herättää tunteita. Joku on mielettömän onnellinen, toinen taas syvästi pettynyt. Siinä sitä skaalaa. Ja varmasti tämä keskustelu tulee vilkkaana jatkumaan koko kevään ajan.

Siinä mielessä eduskunnan kannalta tämä on aika poikkeuksellinen asia, että yleensähän täällä säädetään lakeja, joissa sitten halutaankin toteuttaa poliittista tahtoa. Mutta tällainen lupapäätös sanoa kyllä tai ei hakijalle, se on oikeastaan hallintoa ja siinä mielessä tämä on poikkeuksellinen menettely.

Sinänsä ihan perusteltua, että eduskunta sanoo viimeisen sanan, mutta kumminkin tämän menettelyn luonne, että tämä onkin nyt hallintoa, herättää kyllä joitakin ajatuksia ja ehkä kysymyksiäkin.

Ensinnäkin hallinnossahan harkinta on sidottua, siinä ei voi lähteä liikkeelle siitä, että miten asioitten tai säädösten toivoisi olevan, vaan siinä on tarkkaan ja objektiivisesti noudatettava sitä mitä jo on säädetty. Tästä varmaan johtuu se, että vaikka eduskunta voikin sanoa vain näihin kahteen hakemukseen kyllä tai ei, niin varmasti kokonaisuus, myös se kolmas hakemus tavallaan tulee keskustelujen pöydälle, juuri tästä, että tässä nyt ollaan hallinnossa, jossa objektiivisin perusteluin sitten pitää sanoa joillekin kyllä ja joillekin ei.

Toinen näkökulma, josta jo on vähän viitteitä ja keskustelujakin liittyy sitten esteellisyyteen. Hallinnossahan on hyvin tiukat esteellisyyssäännökset ja virkamiesten pitää itse havaita oma esteellisyytensä. Kansanedustaja taas on esteellinen vain juuri häntä henkilökohtaisesti koskevissa asioissa. Tämähän on hyvin ymmärrettävää ja välttämätöntäkin silloin kun on lainsäädännöstä kysymys. Lainsäädäntöhän koskee välillisesti useinmiten meitä kaikkia ja kaikki olisivat jäävejä. Mutta se seikka, että tässä ei nyt säädetäkään lakeja vaan oikeastaan tehdään hallintotoimi varmasti tulee keskusteluttaman ja on jo näköjään keskustelu jo alkanutkin näistä estellisyysasioista. Lain mukaan asia on kyllä selvä : kansanedustaja ei todellakaan ole esteellinen kuin häntä henkilökohtaisesti koskevassa asiassa, mutta varmaan tällainen keskustelu olisi hyvä käydä.

Parempi etukäteen kuin sitten pestä jälkipyykkejä.

Niin siitä tulee melkoisen pitkä ja varmasti hyvin mielenkiintoinen, ehkä värikäskin luku tämän vaalikauden historiassa.

27.4.2010, Ajankohtainen Ykkönen, YLE Radio 1.

Harmaat pantterit ahkeroivat, mutta jäävät hoidotta

Suomi vanhenee nopeimmin Euroopassa, mutta myös työssäkäyvien ikäihmisten määrä on Tilastokeskuksen mukaan tanakassa kasvussa. Miksi siis tämä hirveä meteli työurien pidentämisestä ? Ja miksi rahat eivät sitten riitä niiden viimeisten vuosien hoitoon vieläkään, ei edes jo kertaalleen rapsut saaneessa Tampereen Koukkuniemessä. Studiossa käsityksiä suomalaisesta vanhuudesta oikealta ja vasemmalta : kansanedustaja Eero Akaan-Penttilä (Kok.) ja eduskuntaryhmän puheejohtaja Annika Lapintie (Vas.)

Mitä mieltä naapurit ovat hallituksen kahdesta uudesta ydinvoimalasta. Kuulumiset Tukholmasta, Moskovasta ja Berliinistä.

Suomikin lainaa satoja miljoonia Kreikalle, mutta tietävätkö kreikkalaiset itsekään kuinka kurjassa jamassa maansa on ?

Viikon kolumnisti on Sauli Niinistö.

Ajankohtainen ykkönen tiistaina 27.4.2010 klo 12.15-13.00 ja uusintana klo 17.20-18.05 YLE Radio 1:ssä.

Esko Seppänen: Rahavallalla uusi käenpoikanen ja vetelä media (kolumni)

Jotkut saattavat muistaa neljänkymmenen vuoden takaa laulun 20 perheestä. Näin siinä kysyttiin: ”Missä on se mahti, joka puuttuu eduskunnalta”, ja näin siinä vastattiin: ”valta kulkee narussa, josta se ei pääse suuren rahan voimaa puremaan.”

Suomessa on parin vuosikymmenen aikana tapahtunut yksityisomistuksen historian merkittävin omaisuuksien uusjako. Ennen olivat patruunat, jotka teki rahaa omimalla toisten tekemän työn tuloksia. Tänään rahavallan kettuherrat tekevät rahaa rahasta, ja kapitalismi on finanssioitu: omistettava on pörssitetty, arvopaperistettu, johdannaistettu ja virtuaalistettu.

Suomalaisesta työeläkejärjestelmästä on tullut uuden rahavallan käenpoikanen, joka kylmästi viskoo rahan pesästä ulos vanhoja perheitä ja sukuja.

Tänään julkistetaan työeläkeyhtiöiden moraalikatoa syventävä ”asiantuntijoiden” ehdotus käenpoikasen vallan vahvistamisesta. Vertaapa sitä koskevaa median kritiikittömyyttä siihen, mitä minä sanon seuraavaksi.

Monet eläkeläiset luulevat itse maksaneensa eläkkeensä. Se on harhaluulo, sillä jokainen työeläkeläinen on saanut eläkkeensä työssä käyville kanssaihmisille maksamatta jätettävistä palkoista. Työeläkemaksuja kerätään enemmän kuin rahaa tarvitaan eläkkeisiin, ja ylimäärät rahastoidaan työeläkeyhtiöihin; mihin tarkoituksiin, siitä ei ole päätöksiä. Eläkkeisiin niitä ei aiota käyttää.

Työeläkerahastoissa on 125 miljardia euroa, yli kaksinkertaisesti Suomen valtion budjetin verran. Suomessa ei ole mitään siihen verrattavaa taloudellisen vallan keskittymää. Yksityisten työeläkeyhtiöiden rahastovaltaa käyttää työeläkeaateli, joka on hajuton ja näkymätön, mutta ei siniverinen aateli vaan sinipunainen.

Työnantajien, siis työnostajien ja työnottajien, puhemiehenä pitkään toiminut Seppo Riski todisti televisiossa, että työehtosopimuksia tehtiin Etelärannassa niin, että ensin työnantajat neuvottelivat ratkaisun sosialidemokraattien kanssa, sitten demarit kiersivät talon ja palasivat tapahtumapaikalle liittojen muiden edustajien kanssa hyväksymään valmiit sopimukset. Työeläkejärjestelmä on yhtä sinipunainen.

Vasemmisto on perinteisesti kohdellut työeläkeyhtiöitä silkkihansikkain siitä syystä, että näiden yksityisten yhtiöiden hallintoelimiin on valittu ammattiliittopamppuja. Ay-liike tuntuu hyväksyvän kaiken, mitä työeläkeyhtiöt julkeavat ehdottaa, minkä ohella se lobbaa eduskunnan vasemmiston toimimaan suomalaisen korporatismin etäispäätteenä työeläkerahojen sijoitustoiminnan uusliberalisoimisen lisäämiseksi. Korporatiivisen eliitin systeemin kivitaulu on usko pörssikeinottelun ihmeitä tekevään voimaan. Korporatismia on pyhä kolminaisuus valtiovallan, ay-liikkeen ja työnostajien kesken, ja siinä konsensuksessa ay-liike on vasemmiston oma pikku Kehittyvien Maakuntien Suomi, joka rahoittaa vaaleissa yksittäisiä ja myös liittoon kuulumattomia työeläkesopuleita.

Työeläkevaroista on sijoitettu 2/3 ulkomaille. Korporatismin kesyttämä ay-liike ei vaadi työeläkeyhtiöitä sijoittamaan enemmän kotimaahan - ja muuten sijoittaa suurimman osan omistakin jäsenmaksuylijäämistään ulkomaille.

Kun työeläkerahastojen osakesijoitusten arvo aleni vuonna 2008 lähes 22 miljardia euroa, kuudenneksen rahastojen kokonaisarvosta, eduskunta pantiin säätämään erityislaki, jolla näiden yksityisten mutta korporatismin saastuttamien työeläkeyhtiöiden taseisiin annettiin eläkeläisille kuuluvista varoista 1400 miljoonaa euroa taseiden valohoitona. Sen jälkeen, tällä kertaa tosin ilman eduskunnan myötävaikutusta, eläkeläisiltä on otettu miljardi euroa niille suuryhtiöille, jotka ovat lakkauttaneet omat eläkesäätiönsä.

Mutta ei tässä kaikki. Nyt huhtikuun alussa eduskunta jatkoi työeläkeyhtiöiden taseiden valohoitoa jatkamalla pörssien romahduksen aikana säädettyä tilapäistä valohoitolakia. Lähetän lämpimiä terveisiä kaikille niille kuudelle vasemmistoliiton ja demareiden kansanedustajalle, joilla oli rohkeutta puolustaa eläkeläisten rahoja työeläkemaksujen asiakaspalautuksia vastaan. Nämä terveiset menevät Jaakko Laaksolle, Markus Mustajärvelle, Raimo Piiraiselle, Pentti Tiusaselle, Unto Valppaalle ja Jyrki Yrttiaholle.

Mutta puhallushan jatkuu ! Tänään siis julkistaa työnsä tuloksen työryhmä, joka edustaa työeläkeyhtiöiden mielipidettä työeläkeyhtiöiden rahastosijoitusten turvaaavuuden pysyvästä murentamisesta. Seuratkaapa uutisointia, kuinka kvasineutraali onkaan media korporatistisen raharutsavallan puolustajana ! Miten se aina onnistuukin pukemaan työeläkeaatelin asian välttämättömyyden valekaapuun !

Ajankohtainen Ykkönen 20.4.2010

Tulivuori pani bisnekset polvilleen

Kumpi voittaa kun bisnekset ja pieni tulivuori ottavat mittaa toisistaan ?

Ilmatieteen laitoksen logistiikkaapäällikkö Mika Kalakoski heräsi purkautuvan tulivuoren vieressä ja on nyt tehnyt päiväkausia kotimatkaa.

Finnairin lentoturvallisuusjohtaja Jussi Ekman vastaa studiossa muun muassa siihen, oliko lentokielto perusteltua vai liioittelua.

Työmarkinaneuvotteluissa palkkavaatimukset ovat pienet, mutta lakot ja työsulut suuret. Mitä oikein tapahtuu ?

Ajankohtainen Ykkönen hämmästelee myös lännen saavutuksia Afganistanissa. Huumeiden vastaisen taistelun seurauksena Afganistanista on tullut nyt paitsi oppiumin myös hasiksen suurin tuottaja maailmassa.

Ajankohtainen Ykkönen tiistaina kello 12.15 ja uusintana illansuussa. Yle radio 1.ssä.

Suvi-Anne Siimes : Ulkomaan mummot ja maailman mittakaava (kolumni)

Suomessa on keskusteltu viime viikkoina vilkkaasti ulkomaalaisasioista. Taustalla ovat olleet erityisesti niin sanotut isoäitien oleskelulupa-asiat ja se, vastaako ulkomaalaislain kirjain kansalaisten oikeustajua tai inhimillisyyden vaateita.

Oikeustajuja on monenlaisia ja ihmiset ovat siksi keskenään hyvinkin erimielisiä siitä, pitäisikö ulkomaalaislain oleskelulupasäännöksiä korjata. Jotkut kannattavat väljempää tulkintaa isoäitien ja muiden iäkkäämpien lähiomaisten tapauksessa, toiset taas haluavat vieläkin tiukempia tulkintoja kaikkien ei-työperäisten maahanmuuttajien kohdalla.

Omasta mielestäni tämä isoäitien tapaus on ollut kaikinpuolin kiinnostava. Siinä on ollut kyse yleisinhimillisistä periaatteista ja kulttuurieroista perheen käsitteessä ja vastaan on tullut myös vallan kolmijako-oppiin liittyviä kysymyksiä, kun korkeimman hallinto-oikeuden presidentti on lähestynyt poliisia tuomion täytäntöönpanon viivyttämistä koskevalla kirjeellä. Asiasta on siksi menossa kantelututkinta ja kaikki tämä tapahtuu tilanteessa, jossa ulkomaalaisiin kohdistuvat asenteet ovat muutoinkin tiukkenemassa.

Tässä isoäitien oleskelulupa-asiassa on kuitenkin mielestäni kyse vielä yhdestä isosta periaatteesta tai oikeammin Suomen järjestelmän poikkeuksellisuudesta maailman mittakaavassa. Tuo periaatteellinen poikkeus on asumiseen perustuva sosiaaliturva ja palvelujärjestelmä eli se että meillä oikeus palveluihin ja sosiaaliturvaan syntyy asumisesta ei työnteosta. Sen takia mummojen tulo Suomeen on kallista siinäkin tapauksessa että Suomessa asuva aikuinen lapsi tai muu lähiomainen lupaisi vastata isoäidin elatuksesta.

Suomessa terveyspalvelut esimerkiksi ovat paremmat kuin monessa muussa maassa ja nykylainsäädännön valossa niiden käyttöä ei voida rajata ulkomaalaisuuden perusteella. Siksi niinkin kummalliset tahot kuin sairaanhoitopiirien edustajat ja lääkärit ovat ottaneet kantaa siihen pitäisikö ulkomaalaislakia muuttaa.

Omaan mieleeni isoäidit tuovat tämän ison periaatteellisen sosiaaliturvakysymyksen takia keskustelun vuosien takaa siitä, mitä Suomen sosiaaliturvalle käy kun meistä tulee Euroopan unionin jäseniä. Silloinkin pohdittiin, johtavatko meidän asumiseen perustuvat palvelumme ja tulonsiirtomme siihen, että muut haluaisivat tulla tänne sen jälkeen kun työura on ensi tehty muualla.

Ajankohtainen Ykkönen 13.4.2010

Tuleeko kurjistuvan kunnan pelastus nipusta vai Kainuusta ?

Kuntien talous on kurjistunut niin, että vuodenvaihteessa veronkiristys oli jo enemmän sääntö kuin poikkeus. Useampi kuin joka toinen kunnista nosti veroprosenttiaan.

Hallitus piiskaa kuntia yhdistymään, koska uskoo kuntataloudessa suuren olevan kaunista. Mutta onko Paras-hanke sittenkään paras ? Ei, sanovat Kainuun hallintomallia tutkineet.

Mikä kunnat pelastaa vai pelastaako mikään ? Studiovieraina ex-kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) ja kainuulainen ex-kansanedustaja Anne Huotari (vas.)

Lisäksi tunnelmia Puolasta ja näkemyksiä Tiurasta.

Viikon kolumnisti on Suvi-Anne Siimes.

Ketä lisäydinvoima lämmittää ?

Teollisuus mankuu lisää ydinvoimaa, mutta kansa empii ja porvarihallituksen rivit ovat tässä tämän vaalikauden kenties tärkeimmässä linjauksessa täysin hajallaan.

Ajankohtainen Ykkönen esittelee seitsemän näkökulmaa lisäydinvoimaan ja porvarihallituksen ääripäät vastaavat. Studiovieraina vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen ja kokoomuksen kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström.

Ajankohtainen Ykkönen tiistaina 6.4.2010 klo 12.15-13.00 ja uusintana klo 17.20-18.05

Nils Torvalds :Sietämätöntä kyyristelyä (kolumni)

Joskus ottaa niin sanotusti pannuun – ihan reilusti.

Me muistamme kaikki – tai sitten olemme lukeneet – miten poliittinen ja taloudellinen eliitti kyyristeli Kekkosen aikaan. Kyyristelystä syytettiin ennen kaikkea vasemmistoälykköjä. Minä väitän nyt tässä – ihan alkajaisiksi – että tämän päivän kyyristely on yhtä paha.

Minulla on ollut ilo ja kunnia osallistua SITRAn järjestämiin Suomen elinvoiman lähteet-seminaareihin. Niissä on ollut paljon mielenkiintoista ja hyvää, mutta myöskin paljon huolestuttavaa.

Keskustelut on käyty Chatham talon-säännöillä, mikä siis tarkoittaa, ettei ketään saa lainata ilman hänen lupaansa. Tämä ei ollut seminaarien eikä tämän kirjoituksenkaan ongelma. Ongelmiksi maailmassa nousevat ne asiat joista ei puhuttu ollenkaan tai pelkästään pinnallisesti.

Viime mainittuun asiaryhmään kuuluu sana innovaatio. Jo varhaisella 90-luvulla kuuntelin konsulttia joka jostain – luultavasti amerikkalaisesta – konsulttioppaasta oli napannut tämän hienon sanan ja nimen Joseph Schumpeter. Sen jälkeen Schumpeteristä ja innovaatiosta tuli jokaisen konsultin leipäpuu. Schumpeterin dramaattinen sanapari ”luova hävitys” toimi jonkinlaisena ihmehuntuna, joka käytettiin peittelemään jokaista alasajoa. Supistettiin ja selitettiin, että tässä nyt ei itse asiassa hävitetä mitään vaan luodaan päinvastoin uutta.

Ihmeellinen taikatemppu. Tehdas häviää, mutta meille uskotellaan että syntyykin jotain meille tyhmille näkymätöntä uutta.
Kyyristelyyn kuuluu sitten se että kaikki kuorossa todistaa, että juu, kyllä siinä syntyi.

Eipähän vain syntynyt.

Innovaatio on paljon vaikeampi asia kuin konsultit ja yritysjohtajat yleensä ymmärtävät. Harvard Business Review’n viime vuoden viimeisessä numerossa oli laaja artikkelikokonaisuus aiheesta. Erittäin mielenkiintoista lukemista. Siinä todettiin alkuun, että yritysjohtajat harvemmin ymmärtävät mitään innovaatiosta tai innovatiivisista ihmisistä. Heidän tehtävänsä on kuitenkin luoda edellytyksiä luovuudelle ja innovaatioille. Silloin olisi hyvä jos ymmärtää mistä innovaatiot pulppuavat.

Innovaatio edellyttää ennen kaikkea kahta ominaisuutta. Ensinnäkin kriittistä ajattelua eli kykyä ja halua kyseenalaistaa. Juuri tässä suhteessa kaikki talvisota-vertaukset välttämättömästä yksituumaisuudesta olivat lähinnä kiusallisia. Kyseenalaistaminen edellyttää mielipiteiden moninaisuutta ja ristiriitaisuutta, ei henkistä hanhenmarssia. Mutta tällaista henkistä sietokykyä SITRAn seminaarissa ei osoitettu ja se huolestuttaa.

Toiseksi innovatiivisuus edellyttää assosiaatiokykyä – siis kykyä ajatella tietokenttien poikki. Nyt meillä on taipumuksena kutsua samanmieliset todistamaan miten ajatella oikein. Siitä syystä katsoin aiheelliseksi huomauttaa lopussa, että tunnelma oli kuin herätyskokouksessa.

Körttipuku vain jäi puuttumaan. Sen edellyttämä vaatimattomuus ei kuulu tämän päivän hyveisiin.

Ja vielä yksi asia. On tietenkin helppoa syyllistää 3000 lakkoilevaa ahtaajaa ja vielä helpompaa naurahtaa heidän ontuville selityksilleen. Mutta he ovat kuitenkin isänmaallisia suomalaisia, jotka yrittivät löytää ratkaisua työurien pidentämisen ongelmaan.

Huomattavasti pahempi uhka kuin ahtaajat on Kiina, joka diktatorisella komennollaan kilpailee maailmanmarkkinoilla 40 prosenttia aliarvostellulla valuutalla. Suomessakin on perusteilla yrityksiä, joiden pääoma tulee Pekingistä. Yritysten tehtävä on pääomittaa valikoituja suomalaisia yrityksiä ja viedä ne sitten Kiinaan. Siitä työurat eivät pitene.

Tästä uhasta kukaan ei ääneen puhunut SITRAn seminaarissa.
Miksi?

Siksi että kyyristely Kiinan suhteen on suurta muotia. Vellihousuja siis kaikki tyynni. Eivätkä kovin isänmaallisia.

Ajankohtainen Ykkönen 30.3.2010

Uusi sattuma-pääministeri

Tuoreen väitöksen mukaan suomalaisten tiedot politiikasta ovat paremmat kuin amerikkalaisten, mutta hyvät ne eivät ole meilläkään. Pitkälle koulutetut tietää ja äänestää, pätkästi koulutetut ei. Kenen demokratia toteutuu ?

Keskustan kiertue starttaa, mutta millaisen sattuma-pääministerin suomalaiset tällä kertaa saavat ? Ehdokkaat arvioivat itseään ja emeritus päätoimittajat Aimo Massinen ja Kari Hokkanen ehdokkaita.

Viikon kolumnisti on Nils Torvalds

Ajankohtainen Ykkönen tiistaina 30.3.2010 klo 12.15-13.00 ja klo 17.20-18.05 YLERadio1.

Syndicate content