Perjantaina 8.9. muisteltiin suomalaisen radion varhaisvaiheita ja 80-vuotiasta Yleisradiota. Mitkä radio-ohjelmat ovat jääneet mieleenne? Mikä merkitys radiolla on ollut teidän elämänne vaiheissa ja maailman käänteissä? Ohjelman toimittaa Eve Mantu.

Lataa/kuuntele(mp3)

Plastiikkakirurgit alkoivat tehdä ensimmäisiä kasvojenkohotuksia 1923. Ensimmäinen ihonvirheitä peittävä meikki tuotiin markkinoille viisi vuotta myöhemmin. Kynsiä oli ennen 30-lukua kaunistettu värittömillä kynsilakoilla ja kiillotusaineilla, Revlon kehitti vielä ennen toista maailmansotaa toisiinsa sointuvat kynsilakat ja huulipunat. Vaikka sodandan aikana ei kosmeettisia tuotteita ollut saatavilla, korvikkeita keksittiin kaikkialla. Menneen maailman muistot ihovoiteista, puutereista, huulipunista, ripsiväreistä, kynsilakoista ja parfyymeistä sekä koko ehostuksen eilispäivästä esillä Kyllä kansa muistaa -lähetyksessä perjantaina!

Perjantaina 25.8. aiheena ovat velat, lainat, vekselit ja vipit.
Suora puhelinkontaktilähetys alkaa klo 17.30.

Lataa/kuuntele(mp3)

Suomi sai 1921 yleisen yhteiskunnallisen oppivelvollisuuden. Vaikka kansakouluasetus oli annettu jo 1800-luvun lopulla, kunnat vitkastelivat koulujen perustamisessa.Oppikoulutkin toimivat väliaikaiseksi tarkoitetun säädöksen nojalla 1960-luvulle saakka, jolloin peruskoulu-uudistus toteutui. Kyllä kansa muistaa -lähetys kaivaa esiin perjantaina muistikuvia luokkahuoneista, kouluruoasta, pulpeteista, omituisista opettajista, osaamattomuuden häpeästa ja kaikesta mahdollisesta, mitä on jäänyt mieleen opinahjoista!

Emännän tietokirja vuodelta -57 muistuttaa, että "märkä uimapuku on heti riisuttava pois, sillä se voi edistää vilustumista ja reumatismin syntymistä."

Uintia on jo usean vuosikymmenen ajan pidetty enimmäkseen hyödyllisenä ja terveyttä edistävänä liikuntamuotona, mutta aikaisemmin luonnonvesissä kylpijää varoiteltiin kuolemansairauksista.

Perjantaina 11.8. aiheena on UINTI. Radioarkiston ääninäytteet vievät meidät lasten uimakouluun, avantoon ja krokotiileja kuhisevaan jokeen.

Ohjelman toimittaa Eve Mantu.

Vuonna 1750 maassamme oli 116 kahvia käyttävää taloutta, kaikki Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pohjanmaan rannikolla. Kahvia juotiin rannikon kaupungeissa, sisämaassa ihmejuomaa ei juuri tuolloin tunnettu. 1880-1890-luvuilla kahvi alkoi vaikuttaa ateriajärjestykseen maaseudullakin. Pula-aika 1930-luvulla typisti kahvin juontia, mutta sodan jalkeen suoranainen kahvihysteria valtasi Suomen. Maailman kärkipäähän kahvin juonnisssa edelleen sijoittuva maa on varmasti täynnä kahvimuistoja, jotka vapautetaan tämän perjantain Kyllä kansa muistaa -lähetyksessä.

Amerikkalaisen sananparren mukaan Cadillacissa on helpompi itkeä kuin katuojassa. Tutkimusten mukaan rikkaampi on kuitenkin vain hitusen onnellisempi kuin köyhä. Varakkaan onnea kun nakertaa pelko rahojen menettämisestä.

Nykyisin suomalaisetkin etsivät onnea. Aiemmin heille riitti koti, uskonto ja isänmaa. Sodankokeneet sukupolvet rakensivat maata ja huolehtivat siitä, että työt tulivat tehdyiksi. Onnellisuuden tavoittelu itsensä toteuttamisella ja kurssittamalla olisi tuntunut epäaidolta.

Menneen maailman onnellisuuden avaimia etsittiin Kyllä kansa muistaa -lähetyksessä!

Karjatalouden kehittymisen myötä heinänteko aikaistui. Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana heinämaille on lähdetty yleisesti jo heinäkuun alussa. Kun niitto alkoi, vetrein voimin niitettiin etumiehen määrätessä tahdin. Paidat, housut ja kengät kastuivat hiestä ja heinistä, mutta hellittää ei sopinut. Heinää kaatui oikealle ja vasemmalle. Välillä hörpättiin juomista, syötiin, levättiin hetki ja taas työ jatkui.

Kyllä kansa muistaa- lähetys nosti seipäille perjantaina 21.7. suomalaisen heinäpellon kadotetut tunnot vuosikymmenten takaa!

Lataa/kuuntele(mp3)

Ihminen keksi veneen ja tuhat tapaa kiukutella sen kyydissä. Airoissa on idiootti, ruorissa on idiootti, perää pitää idiootti ja onpa yksi idiootti löytynyt myös köysiä kiskomaan.

Jollakin saattaa olla myös idyllisiä muistoja vesiltä.

Kyllä kansa muistaa -ohjelman aiheena 7.7. oli veneily. Ohjelman toimitti Eve Mantu, joka on täysi nolla kaikenlaisissa veneissä - perinteistä soutuvenettä lukuunottamatta.

Lataa/kuuntele(mp3)

Uusi työntekijöiden vuosilomalaki astui voimaan 1.5.1939. Tämä laki pidensi huomattavasti lakisääteistä loma-aikaa. Voidaankin sanoa, että tämä päätös oli suomalaisen lomailukulttuurin alkulaukaus.

Sotien aikana ja välissä rakennettiin Lomaliiton organisaatiota. Suomen toipuessa sodista ei juuri lomailtu, mutta olympialaisten jälkeen lomanvietto tuli "muotiin". Mökkejä rakennettiin, Espanja löydettiin, leirintäalueilla parveiltiin ja Lapissa kiskottiin kalaa vedestä.

Muistelkaa elämänne lomia! Terijoen hiekat! Imatran koski! Halonhakkuuta, auringonottoa, kalastusta, dekkareita, rantasaunan löylyjä.