Kalevalan kokoaja Elias Lönnroth vaikutti siihen, että Suomen rahayksikön nimeksi tuli markka. 1860-luvun alussa markka ei ollut käytössä missään muussa maassa. Saksa seurasi Suomen esimerkkiä vasta kymmenen vuotta myöhemmin.

Sittemmin markka on sidottu hopea-ja kultakantaan. Se on kellumisen ohella devalvoitu ja revalvoitu. Setelistöä on kerran leikattu ja toisen kerran nollia paperirahoista vähennetty. Menneen maailman markkaa seteleineen ja kolikkoineen muistellaan perjantaina 31.3 Kyllä kansa muistaa-lähetyksessä.

Perjantaina 24.3. tartumme kohtuuttoman vaikeaan aiheeseen. Mikä on oikein ja kohtuullista?

Alkoiko kohtuuton mässäily ja tavarassa peuhtaroiminen 50-luvulla luonnollisena vastareaktiona ankeisiin sotavuosiin?

Onko kohtuullista, että suomalainen haluaa syödä tomaattia ympäri vuoden?

Mihin kohtuus unohtui? Kuka muistaa mihin se jäi?

Toimittajana Eve Mantu

Lataa/Kuuntele (mp3) (Lähetetty YLE Radio 1:ssä 24.3.2006.)

Suomalaisia oli takavuosina valistettu syöpäläisvaaran varalta. Kansa piti 1920-luvulta alkaen tuuletus- ja pyykkipäiviä sekä ankaria siivoustalkoita.

Toisesta maailmansodasta toipuva Suomi taisteli kemiallisilla aseilla syöpäläisarmeijoita vastaan. DDT-emulsio ja joukkomurhapulveri olivat joka kodin varustus täitä, luteita ja torakoita vastaan.

Vieläpä 1990-luvun suurina täivuosina loppui apteekeista jopa täishamppoo. Kyllä kansa muistaa -lähetys perjantaina 17.3. syyhyttää syöpäläismuistot esiin!

Lataa/kuuntele(mp3) (Lähetetty Radio 1:ssä perjantaina 17.3.2006.)

Muistoja öljystä, margariinista, voista ja sianihrasta. Milloin terveystaistelu "huonoja rasvoja" vastaan alkoi? Mitä muistatte margariinisodasta, rottarasvakohusta?

Lataa/kuuntele(mp3)

1900-luvun alussa erilaisia olivat irtolaiset, prostituoidut ja vammaiset. Aistivammaiset sekä kehitysvammaiset ja mielisairaat olivat outoja, sillä he eivät kyenneet elättämään itseään. Heihin liittyi mystisiä uskomuksia; vamma oli Jumalan rangaistus ja heidän näkemisensä saattoi järkyttää terveitä ihmisiä.

Uskottiin, että poikkeavat oli varminta sulkea laitoksiin. Kunnon kansalaiseksi irtolaiset saataisiin työllistämisellä ja vammaiset kasvatuksella ja koulutuksella. Vaivaishoidon yhteydessä huolestuttiin myös hoidon kustannuksista ja myöhemmin alettin Suomessakin ahdistamaan vammaisia rotuhygienian vaatimuksilla.

Kuinka farmarihousut saapuivat Suomeen? Jotkut onnelliset olivat käyneet farkkuostoksilla Ruotsissa tai saaneet amerikantuliaisia jo aikaisemmin, mutta kotimaisia farkkuja alkoi saada 50-luvun puolivälin tienoilla. Alkuun farmarihousuja pidettiin monin paikoin täysin sopimattomina. "Rokkarien ja raggarien vaatteet" ovat kuitenkin menettäneet kapinallisuuttaan. Niistä on tullut koko kansan vaatetusta. Ensimmäinen sukupolvi on menossa farkuissa hautaan, sanoo eräs muotialan asiantuntija osuvasti.

Lataa/kuuntele (mp3)

Miksi suksenpohjaa ei enää peitetä porontaljalla? Sehän tarjoaisi oikein kiinnitettynä oivan luiston ja pidon. Myötäkarvaan talja luistaisi sulavasti, mutta jyrkässä mäessä karvat nousisivat pystyyn ja estäisivät hiihtäjää liukumasta taaksepäin.

Olympiaurheilu on jaloa kilvoittelua ja olympia-aate edistää maailmanrauhaa. Harva maailmassa näihin ihanteisiin enää uskoo. Olympiatulen syttyessä pidetään kuitenkin ilonpilaajina niitä, jotka muistelevat KOK:n rappiota, kisajärjestäjien lahjontaskandaaleja, boikotteja, dopingin salailua, olympia-aatteen valjastamista poliittisten järjestelmien veturiksi ja nationalismin vyörytystä maailmanrauhan äänien vaientajana.

Kuuntele/lataa mp3-äänenä

Jos on ihmisellä ollut ongelmia viinan kanssa, niin on niitä ollut ikääntymisenkin kanssa. Sitä on yritetty jarruttaa kaikin keinoin. Myös ikuista elämää on haviteltu. Monissa kulttuureissa taruillaan elämäneliksiireistä ja nuoruuden lähteistä. Keskiaikainen neronleimaus oli muun muassa hengitellä nuoren neitsyen hengitysilmaa nuorentumistarkoituksessa. Millaisin konstein pysytään nuorena ja pidennetään elämää?

Kuuntele/lataa mp3-äänenä

Kun kieltolaki tuli Suomessa voimaan vuonna 1919, suomalaiset joivat vähiten alkoholia koko Euroopassa. Tästä huolimatta raittiusliike loi nopeasti myytin suomalaisesta viinapäästä, joka heikkoudessaan aiheuttaa poikkeuksellisen paljon harmia ja murhetta.

Kieltolaki demokratisoi symbolisesti alkoholikulttuuria ehdottomuudellaan, mutta se sai suomalaiset suosimaan väkeviä. Sodan jälkeen luotu ostajatarkkailujärjestelmä sitoi kansalaiset yhden alkoholimyymälän asiakkaiksi ja pakotti käyttämään viinakorttia.

Keskioluen vapauttaminen vähittäismyyntiin 1960-luvun lopulla ja Alkon yritys ohjailla suomalaisten juomatapoja eurooppalaiseksi synnyttivät kestävän kehityksen kosteat sukupolvet.