Mistä puhumme, kun puhumme uskollisuudesta?

Seksitutkimuksen uutisoinnissa puhuttiin paljon yhdynnöistä. Seksiä suhteessa mitattiin niiden määrällä. Todellako? Tuntuu kapealta määritelmältä.

Minusta on omituista, että tässä seksikeskustelussa ei juuri näy sellaista näkökulmaa, ettei seksillä sinänsä ole mitään itseisarvoa. Jos nimittäin ihmistä pidetään myös seksuaalisuutensa osalta jotenkin apinaa korkeampana olentona. Itseisarvoa sen sijaan on ihmisten välisellä läheisyydellä ja luottamuksella, jonka ilmaus seksi voi olla. Kääntäen: se, että parisuhteissa on vähemmän seksiä, on ilmaus siitä, että ihmisten välillä on vähemmän läheisyyttä ja luottamusta, ja sitä ihmiset pohjimmiltaan kaipaavat (myös kun eivät osaa sanoittaa sitä näin, vaan sanovat kaipaavansa seksiä, olevansa haluttomia tms.). Tämän takia myös pettämistä ei haluta eikä hyväksytä - sehän sotii pahimmin läheisyyttä ja luottamusta vastaan.

Irto- ja sivusuhteet ovat väkisin pinnallisia ja niissä koetut suurenkin hurmion tunteet perustuvat enemmän toiveajattelulle ja kuvitelmille kuin millekään muulle. Ei niiden kohdalla voi puhua läheisyydestä eikä luottamuksesta, kun ihmiset eivät kenties juuri edes tunne toisiaan eivätkä jaa arkea, joka on elämisen ja ihmisenä olemisen ruisleipää. Siinä se veri punnitaan

Onko tämä sitten romantiikkaa? Ei suinkaan. Läheisyys ja luottamus, niiden synnyttäminen ja ylläpitäminen vaativat paljon tietoisia päätöksiä ja eettisiä ratkaisuja, kieltäymystäkin. Sellaiseen antautuminen on sitoutumista henkiseen kasvuun.

Kun ihmiset eivät tätä tajua, niin he sekoilevat tavalla, josta syntyy paljon surua ja yksinäisyyttä.

Mikä sitten vie parisuhteista läheisyyden ja luottamuksen - tämä olisi minusta kiinnostava keskustelun aihe.

Näin pohtii elämää nähnyt naisihminen.

Hyvä ohjelma! Herätti mietteitä ja ajatuksia... Huomasin omissa asenteissani asenteellisuutta, ohjelmoitua käytöstä. Erityisesti Jyrängin kommentit olivat - muun keskustelun sisällä - omia solmujani avaavia.

Läheisyyden ja halun suhteesta poistaa usein välinpitämätön kumppani, jota ei enää oma kumppani (joka usein on nainen) kiinnosta, koska kohde on valloitettu ja siitä on tullut osa kalustoa. Mutta jos nainen lähtee, niin hänestä tulee taas kiinnostava, joka haluttaisiin takaisin.

Onneksi minua petettiin ja tajusin viimeinkin lähteä vapaille markkinoille. Ja löysinkin paremman miehen.

Jotenkin tuntuu, että olen paljon kypsempi kuin vaikka nelikymppinen Heikkinen vai vetääkö hän jotain roolia.