Skip navigation.
Home

Onko sosiaalityö lamassa?

(YLE Radio 1 tiistaina 19.8.2008 klo 9.06 - 10.00.)

Ihmisten auttaminen sosiaalityön keinoin on vaativaa työtä joka myös maksaa. Mutta onko sosiaalityössä vielä virtaa ja asennetta?

Sosiaaliasiamiehen tulee auttaa kuntalaista, joka kokee pudonneensa turvaverkostosta. Hän auttaa myös viranomaista löytämään asiakkaansa, jos tämä on hänet kadottanut. Sosiaaliasiamiesten raportin mukaan varsinkin toimeentulotuen asiakkaiden palvelu on heikentynyt Helsingissä. Ei ole päivänselvää, että kuntalainen kohtaisi sosiaalityöntekijän kasvokkain. Resursseja ei ole siihen, että asiakkaiden elämäntilannetta katsottaisiin hyvin kokonaisvaltaisesti.

Sosiaalivirasto tekee Helsingissä vuodessa noin 200000 toimeentulotukipäätöstä. Asiakkaina on 35000 kotitaloutta, joissa on yhteensä 51000 henkilöä. Tämä ei ole nippelikauppaa. Kysymys on ihmisen elämän arvosta.

Tänään Helsingin jokaisessa poliisipiirissä on jo mukana sosiaalityöntekijä, joka pääsee suoraan kentällä kohtaamaan kuntalaisten ongelmia. Moniongelmaisten kuntalaisten todellisuuden kohtaaminen on vaativaa työtä, johon terveyskeskuslääkäritkin voivat uupua huonosti valmistautuneina.

Sosiaalivirastossa operoivia sosiaalityöntekijöitä on syytetty piiloutumisesta toimistopöytien ja liikennevalojen taakse. Sosiaalityökin kaipaa uusia innovaatioita. Vuonna 2006 kunnallisen sosiaalipolitiikan innovaatiopalkinto annettiin Kumppanina kentällä –ohjelmalle, jonka näkyvin aikaansaannos on Alppilan Kumppanuustalo Hanna, jossa viranomaiset, asukkaat, järjestöt ja oppilaitokset
toimivat yhteistyössä. Talo myös työllistää toimijoitaan ja luo uudenlaista sosiaalityötä kaikkein huono-osaisimpien ihmisten aseman parantamiseksi.

Kaupunginhallitus määrää sosiaalityön rahojen raamituksesta, jotka ylittyvät. Miksi sosiaalityön resursseja ei laiteta kuntoon? Uskotaanko vielä, että sosiaalityöllä muutetaan maailmaa?

Markku Heikkisen vieraina sosiaaliohjaaja Marjatta Vesterinen Kumppanuustalo Hannasta, Helsingin sosiaaliasiamies Lilli Autti, sosiaalityön tutkija Laura Yliruka, sekä kaupunginvaltuutettu Sirkku Ingervo, sosiaalilautakunnan jäsen.

Mitä mieltä sinä olet? Mitä pitäisi tehdä? Kuuntele, keskustele ja kommentoi!

Rahanjakoautomaatista ja sosiaalityöstä

Paljon on puhetta, mutta tosiasiat jäävät:
1. Sossussa pyritään estämään asiakkaan rahan saaminen, vaikka tämä olisi siihen oikeutettu.
2. Ei sossussa mitään sosiaalityötä tehdä nytkään.
3. Jakoa ei haluta siirtää Kelaan, koska se merkitsisi menojen kasvua.

Toimeentulotuen siirtäminen

Toimeentulotuen siirtäminen Kelaan on ehdottomasti kannatettava ajatus!

Olisin muutaman kerran elämässäni tarvinnut toimeentulotukea ja pakko todeta, että kahdessa kunnassa toimeentulotuki jäi hakematta, eikä ollut kyse siitä, ettenkö olisi ollut oikeutettu siihen. Sosiaalityöntekijä vain tyrmäsi väärillä tiedoillaan, eikä minulla ollut voimia hakea oikeutta.

Sosiaalitoimen käytäntö kyykyttää ihmisiä, nöyryyttää!

Kelassa on sentään jonkinmoista inhimillisyyttä!

Voisiko rahaa jakaa

Voisiko rahaa jakaa negatiivisena verona verotoimistoista päivämaksuna tilille, jolloin elinkeinoelämän työvoimapula ratkeaisi ja byrokratian kustannukset alenisivat ja työllistymisaste vero-ohjauksena paranisi ?

Sosiaalityö kantaa huonon sosiaalipolitiikan seurauksia

KIITOKSET Markku Heikkiselle hyvästä ohjelmasta! Olen aina kuunnellut niitä mielelläni. Kiitos myös siitä, että sosiaalialan ammattilaiset saavat itse puhua omasta asiastaan eikä niin, että heidän ääntään käyttäisivät muut.

Sosiaaliala joutuu toimimaan puskurina kansalaisten ja yhteiskunnan välillä, kuten edellä oleva kuuntelijan kommenttikin viittaa. Aktivoivan ja kannustavan sosiaalipolitiikan nimissä yhteiskunta voi jättää kansalaisensa heitteille. Siitä ovat esimerkkeinä jatkuvasti lisääntyvät leipäjonot ja avoimena kaduilla nähtävissä oleva huono-osaisuus.

Sosiaalityön toimintaedellytyksiä on koko ajan tiukennettu ja organisaatioita kehitetty niin, että varsinainen asiakastyö jää toissijaiseksi. Hallinto ja talous ovat ne jotka määräävät suunnan. Myös terveydenhuolto määrittelee asioita sosiaalihuollon yli. Tulossa oleva Stakesin ja Kansanterveyslaitoksen yhdistäminen on huolestuttava piirre, koska on ennakoitavissa, että terveydenhuollon määrittelyvalta edelleen lisääntyy. Koko yhteiskunnassa on sama kaiken arjen ja elämänkulun medikalisoitumisen trendi menossa.

Kun köyhyys lisääntyy, sosiaalityö joutuu yhä suurempien paineiden kohteeksi. Kansalaisten pariin jalkautuvalle työlle jää vähän tilaa. Niinpä korjaava työ, kriisiin ajautuneiden auttaminen korostuu ennakoivan ja ehkäisevän työn sijaan. Hyvä sosiaalipolitiikka vähentäisi sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen tarvetta ja olisi siksi kannattavaa myös taloudellisesti. Lyhytnäköinen säästäminen ja karsiminen vie kansalaiset ahdinkoon. Riittävästä perusturvasta on hyvä aloittaa.

Säästöt ovat johtaneet myös siihen, että sosiaalipalveluja on siirretty yhä enemmän kansalaisten, järjestöjen ja vapaaehtoistyön varaan (EU:n malli). Siksi päättäjätkin puhuvat mieluummin omaishoidon tukemisesta, joka tuo yhteiskunnalle satojen miljoonien säästöt vuodessa. Sen varjolla heikennetään ammatillisia sosiaalipalveluja.

Toivon kriittiseltä medialta valppautta Stakesin ja Kansantaerveyslaitoksen yhdistämisessä ja myös perusturvan uudistamisessa.

Kiitos vielä kerran Markku Heikkiselle! Lisää tällaisia kriittisiä ohjelmia.

Inhimillisyyttääkö ?

Inhimillisyyttkö Kelassa. Kyllä se on ihan totta. Virkailijat ovat ystävällisiä ja neuvovat apua tarvitsevaa. Lämmin kiitos siitä heille.
Kuitenkin päätökset tehdään jo kuunnellen sosiaaliiviranomaisia ja kaupungin kodihoitotoimistoa. Minulle vuosi sitten tehtiin uusi palvelusuunnitelma, jossa päättivät kaupungin terveydenhoitaja ja lääkäri, joka ei ole koskaan minua nähnytkään, että kotipalvelua vähenettiin 5 tunnista 1½ tuntiin ja annettiin luettelo yksityisistä kotihoitodn yrityksistä ja kehoitettiin valitsemaan niistä jokin. Oli onneksi yksi tuttu palvelulaitos joka otti minut ja kotini hoitoonsa. Syyksi kerrottiin se, että vanhuksia joita ei voida enää parantaa kotiutetaan ja he tarvitsevat niin paljion apua, ettei riitä enää minun laiselleni kotona asuvale sairaalle apua. kodinhoidosta on tehty kotisairaala joissa hoidetaan sairaat vanhukset.
Maksuni ovat kaksin kertaiset verrattuna kaupungin kotipalvelun maksuihin.
Minulle tuotiin ruokaa päivittäin Tammelakeskuksesta noib 2 kuukuaden ajan. Ruoka oli mautonta, väritöntä ja epämiellyttävää syötävää. Vihannekset olivat vain maissia ja porkkanoita perunoiden lisäksi. Ei mausteita, ei edes suolaa yhtään. Niinpä jouduin laittamaan ruuat kotona uudelleen, jotta voin niitä syödä. silloin päätin että tulevaisuudessakin laitan ruuat kotona, kun esivalmistelut tekee yksityinen kotipalvelu.
Hinnan nousu tarkoitti sitä, ettei minulla ole varaa enää käydä lääkärillä joka minua on hoitanut lähes 10 vuotta. Hän on yksityislääkäri, koska julkiselta puolelta en saanut minkänlaista hoitoa, en edes riittävän voimakkaita kipulääkkeitä.
Kela teki kesäkuussa päätöksen, jonka mukaan minulla ei ole oikeutta erikoishoitotukeen, koska minulle laitetaan ruokaa kotona, ilman, että minulla olisi mitään todettua allergiaa joka vaaatisi erikoisruuat. Ei ole, koska Tays:n ihotautipolilla ja osastolla ei suostuttu tutkimaan. Syynä oli se, että se tuli liian kalliiksi.
Kela ei siis hyväksy yksityistä kotipalvelua sairauden aiheuttamiksi menoiksi. Samoin Kela ei enää hyväksy lääkkeitä, jotka lääkäri kirjoittaa minulle reseptillä, mutta joita Kela ei korvaa ollenkaan. Kuitenkin ne lääkkeet ovat minulle välttämättömät. Näin saatiin minun sairauden aiheuttamat kulut niin pieniksi, ettei minulla ole enää oikeutta ertyishoitotukeen.
Totuus on kuitenkin se, että kauppungin toimien ja Kelan yhteistyöllä minun menoni ovat lisääntyneet 2½ kertaisiksi vuodessa. Mistä minä otan tuon puuttuvan summan, koska maksettava ne on kuitenkin. Itse en pyty kotiani hoitamaan.
En siis haluaisi sosiaalitoimen siirtyvän Kelan hoidettavaksi.

Työtön on kuin rikollinen

Sos-asioita käsittelevät ohjelmat menevät koulutettujen lässytykseksi, niin valitettavasti tämäkin.

Perusturvan jakamiseen ei tarvita nykyisen kaltaista hullunmyllyä, mikä ei sisäistä asiakaspalvelua. Kela yhtenäisine ohjeineen riittäisi perusturvan ja asumistuen jakajaksi.

Oleellista on poistaa työikäisiltä velvollisuus ilmoittautua Työvoimahallinnon asiakkaaksi perusturvan saamiseksi. TE-keskusten pitää keskittyä työnvälitykseen työhaluisille.

Valtio edistää työttömien hyväksikäyttöä Työvoimahallinnon avulla. Työvoimahallinnon toimenpiteitä ajetaan karenssin eli toimeentulon menetyksen uhalla. Työvoimahallinnon virkailijan suositus-nimettömän Työvoimatoimikunnan päätös-Kelan työmarkkinatuen eväys-sossun 20 %:lla leikattu toimeentulotuki on monelle kieltäytyjälle tuttu kuvio. Kieltäytymisen vaihtoehtona on liian usein suostuminen pakkotyöhön tm-tuella + 8 eurolla työpäivä.

Palkanmaksajat ovat kannustinloukussa. Työnantajien tukeminen on lopetettava ensi tilassa, jotta maahan voidaan alkaa luoda toimivia työmarkkinoita.

Miksi vain työpaikka

Miksi vain työpaikka organisoi ihmisen osaksi yhteiskuntaa ? Voisiko kunta tai kolmannen sektorin kattojärjestöt organisoida eli 'liikekannalle panna' työelämän ulkopuolella olevan väestön verottajan, väestörekisterikeskuksen, kelan jne. tiedoilla ? Olisiko tämä hyvää tulevan laman torjuntaa, syrjäytymisen estoa,väkivallan hallintaa, kolmannen sektorin työllistymistä ?