Euroviisusäännöt lyhyesti

Euroviisujen finaaliin on automaattinen osallistumisoikeus vain kilpailun järjestävällä maalla sekä neljällä suurimmalla rahoittajamaalla (Espanja, Iso-Britannia, Ranska ja Saksa). Kaikki muut Euroviisuihin osallistuvat maat kamppailevat finaalipaikoista kahdessa semifinaalissa.

Maat jaetaan kahteen semifinaaliin arpomalla. Ennen arvontaa semifinaalimaat jaetaan kuuteen ryhmään, ns. arvontakoriin. Jaottelun perusteena käytetään saksalaisen puhelinyhtiön Digamen tekemää tutkimusta Euroviisujen puhelinäänestyksistä vuosina 2004-2009. Toimenpiteellä pyritään siihen, etteivät aikaisempina vuosina toisiaan säännöllisesti äänestäneet maat pääsisi samaan semifinaaliin. 

EBU velvoittaa jokaisen semifinaaliin osallistuvan maan lähettämään suorana lähetyksenä se semifinaali, jossa itse on mukana. Maat myös velvoitetaan osallistumaan äänestykseen. Maat voivat halutessaan lähettää myös toisen semifinaalin, mutta ilman äänestysoikeutta. Euroviisujen isäntämaa ja neljä suurinta rahoittajamaata velvoitetaan lähettämään jompikumpi semifinaaleista ja osallistumaan äänestykseen. Se, mitkä em. maista lähettävät ensimmäisen semifinaalin ja mitkä toisen semifinaalin, päätetään arpomalla. 

Kymmenen parasta kummastakin semifinaalista pääsee finaaliin. Vuonna 2010 jatkoonmenijät valitaan puoleksi kansallisten asiantuntijaraatien äänestyksen ja puoleksi puhelinäänestyksen perusteella.

Euroviisujen finaalissa on mukana yhteensä 25 maata. Finaalissa voittajan valintaan osallistuvat kansalliset asiantuntijaraadit ja puhelinäänestäjät. Äänestykseen saavat osallistua myös kaikki finaalista pudonneet maat. 

Vuonna 2010 Euroviisujen semifinaaleissa ja finaalissa puhelinäänestys alkaa heti lähetyksen alussa ja päättyy 15 minuuttia viimeisen esityksen jälkeen.