yle.fi


Sijaisäiti - treatment 1. versio

Sijaisäiti - treatment 1. versio

18. maaliskuuta 2010 Kommentit: 2

Kello tikittää:

Tarina alkaa kuvalla kellosta. Kello on viittä vaille kaksitoista Jaanan työpaikalla hygieniavirastossa. Pienikokoinen, vaalea Jaana hyörii valkoisissa vaatteissa steriilissä tilassa, kello raksuttaa, naisella on suojamaski kasvoillaan. Hän laittaa pipetillä putkeen tippoja, katsoo kelloa ja merkkaa lomakkeeseen uroksen merkin. Hän läksyttää alaisiaan tarkkuuden puutteesta ja korostaa suunnitelmallisuuden merkitystä tutkimustyössä. Kun kello rätsähtää eteenpäin, ovelle koputtaa Jaanan työkaveri Tarja ja pyytää naista puhelimeen.

Kansliassa Jaana saa puhelun, ja hänet kutsutaan sosiaalitoimeen. Hänet on hyväksytty sijaisvanhemmaksi. Myöhemmin Jaana lähtee delin kautta kotiinsa. Hänen iltapalansa on yksi rasvaton kasvisbagel. Katsoja näkee pedantin Jaanan kotonaan illalla. Jaana laittaa kaikki aamiaisruokalajit valmiiksi omiin kippoihinsa ja kattaa yhdelle. Valkoisessa design-kodissa kaikki on tip top. Sängyssä nainen lukee vauvalehteä vedet silmissä. Sängyn vierellä on uutukainen muoveissa oleva pinnasänky.

Sosiaalitoimen tapaamisessa kuitenkin paljastuu, että Jaana saa vain yhden tilaisuuden, jos sen ottaa. Hänen kuvitelmansa ruusulakkisesta kolmevuotiaasta pikkutytöstä murenevat, kun hänelle tarjotaan 11-vuotiasta huostaan otettua moniongelmaista poikaa, jota kukaan muu ei halua luokseen asumaan. Jaanalle kerrotaan Pyryn vanhempien olevan kuntoutuksessa. He eivät sosiaalityöntekijän mukaan tule aiheuttamaan minkäänlaista häiriötä sijaisäidin elämään.

Ystävänsä Tarjan ja mummunsa Eevan kanssa asiaa pohdittuaan Jaana päättää ryhtyä Pyryn sijaisvanhemmaksi. Kolmen lapsen äidistä Tarjasta Jaana ajattelee saavansa tukea vaikeissa tilanteissa. Mummu taas on evakkotien nähneenä sitä mieltä, että toista pitää aina auttaa, jos sellainen tehtävä ihmiselle tarjotaan. Silloin voi vaikka oppia jotain.

Jaana käy Pyryä tapaamassa lastenkodissa. Hän näkee pitkän pojan, joka piirtää hienoja sarjakuvia, tukka on siististi kammattu ja lapsi käyttäytyy kohteliaasti. Jaana lähtee suurin toivein valmistelemaan Pyryn saapumista ja kantaa pinnasängyn hyräillen vintille ja levittää Batman–peiton vierassänkyyn. Kaikki on valmista. Jaanan fiinistä kodista puuttuu enää lapsi. 

Pyry saapuu:

Seuraavana päivänä Pyry saapuu kiireisen sosiaalityöntekijän kanssa. Poika tuupataan ovesta sisään. Hän on erinäköinen: tukka sekaisin, kengännauhat auki, talvitakin alla pelkkä likainen t-paita. Eteinen likaantuu ja Pyryn kengistä pursuaa sahanpurua persialaismatolle. Pyry laittaa seinää vasten nojalleen keppejä. Kun Jaana ehdottaa piirtelyä, Pyry sanoo tympeästi, että hän ei piirrä, ne vain käskivät hänen lastenkodissa tehdä niin, jotta sinne saataisiin vapaita huoneita.

Ensimmäinen ilta sujuu sekavissa tunnelmissa. Pyry pissaa vessan ovet auki, syö kaapin tyhjäksi ja painuu nukkumaan päivävaatteet päällä. Jaana valvoo koko yön ja kuuntelee joka risausta.

Aamulla Jaana herättää Pyryn aamiaiselle. Pyry pelästyy, tempautuu ylös ja käy Jaanan kurkkuun kiinni. Lopulta hän tajuaa missä on, ja tokaisee nolon näköisenä ”sori”. Jaana pelästyy mutta saattaa Pyryn kouluun. Hän ojentaa Pyrylle tuliterän kännykän ja kotinsa avaimen ja lähtee hämmentyneenä töihin.
Kun Jaana saa työvaatteet päälleen, hänelle soitetaan koulusta, että Pyry on tapellut ja sijaisvanhemman tulee hakea poika kotiin.

Jaana hakee pojan ja he päättävät lähteä ostamaan pojalle uusia vaatteita. Jaanan ehdotukset eivät kelpaa ja lopulta poika juoksee karkuun urheilukaupasta. Jaana pinkaisee perään lumilauta kainalossaan ja jumiutuu varashälytykseen. Jaana ja Pyry kynkitetään poliisiasemalle, jossa Jaanan ex-mies Sakari ottaa pariskunnan kummastellen vastaan. ”Ei ole ihan sun tyylistä saapua mustalla maijalla asemalle”.
Vapauduttuaan Pyry ja Jaana menevät ruokakaupan kautta kotiin. Pyry lastaa Jaanan kärryt täyteen lihaa ja Jaana maksaa kaiken käteisellä. Kotimatkalla Pyry arvostelee kauppakasseja raahaavaa Jaanaa siitä, että tällä ei ole ajokorttia. Jaana tilaa taksin, mutta Pyry vaatii kävelyä säästösyistä.

Kotona Jaana on aivan sippi ja nukahtaa sohvalle. Hän herää ruuan tuoksuun. Pyry on laittanut murukastiketta. Hän lupaa opettaa sen teon Jaanallekin.

Seuraavana päivänä Jaana jää kotiin tekemään etätöitä, kun Pyry lähtee kouluun uusissa vaatteissa. Jaana tutkii salaa Pyryn tavarat. Pojan repusta löytyy likainen silmätön nalle, virsikirja, tyhjä kaljapullo, sytkäri, eriparisukat, pokemon-kortteja, ratsastuskypärä ja puukko. Jaana löytää myös luonnoslehtiön, johon on piirretty hevosia, sarjakuvia ja naisen ja miehen kasvot. Kasvokuvien alla lukee ”äiti” ja ”isä”. Jaana laittaa kaikki tavarat takaisin.

Päivällä Jaana auttaa Pyryä läksyissä. Hän lupaa pojalle tietokoneen, jos kokeista tulee kiitettävä. Pyry innostuu opiskelemaan. Hän kysyy tuleeko Jaana hänen vanhempainvarttiinsa, koska hänestä on kypsää olla siellä aina yksin opettajan kanssa. Jaana merkkaa tyhjään almanakkaansa isolla punaisella tussilla ”vanhempainvartti” ja hymyilee onnellisena.

Jaana käy töissään buukkaamassa itselleen sijaisen ja sanoo jatkavansa tutkimusraporttia kotona. Hän vie kaikki materiaalit ja tietokoneensa kotiin. Muut vitsailevat esimies-Jaanalle, ettei tämä vaan hukkaa heidän kymmenen vuoden työtään. Jaana lupaa olla hukkaamatta. Hän ehtii myös kahvitella Tarjan kanssa ja kysyä tältä ruokareseptejä ja hehkuttaa tuoretta äitiyttään. Tarja kysyy, joko Jaana on tavannut Pyryn vanhemmat, Jaana sanoo, että ehkä joskus myöhemmin.

Tutustumista vanhempiin:

Iltapäivästä Jaana suuntaa vanhempainvarttiin. Hän tervehtii siivoojaa, kysyy Pyryn luokkaa ja istuu käytävään odottamaan. Kello on jo yli sovitun ajan. Hän päättää koputtaa oveen. Oven avaa tyylikäs opettaja. Jaana kertoo olevansa Pyryn sijaisäiti ja esittelee itsensä napakasti. Opettaja avaa oven selälleen ja Jaana näkee, että pulpeteissa eturivissä istuvat Pyryn luonnoslehtiöstä tutut Pera ja Seija. Pyry nojaa käsiinsä nolon näköisenä heidän välissään. Pyryllä on taas entiset likaiset vaatteet yllään.
Jaana kättelee kaikki. Hän joutuu istumaan Peran ja Seijan takana olevaan pulpettiin.

Vanhempainvartissa käsitellään Pyryn käytösongelmia. Pyryn isä Pera lyö nyrkkiä pöytään ja karjuu ”On se perkele, jos sellaisia käytösongelmia ei täällä kuriin saada”. Jaana yrittää keksiä Pyrylle hyviä ominaisuuksia, mutta hiljenee lopulta isän vähätellessä poikaa. Pyry katsoo kiitollisena Jaanaa.

Käytävässä Jaana koettaa tehdä tuttavuutta Pyryn vanhempiin, mutta näillä on kiire Siwaan. Pyryn äiti Seija tekee eleen Jaanaa kohti, mutta seuraa laamana miestänsä. Seija ei puhu koskaan juuri mitään, vaan seisoo Peran takana ja nyökyttelee hampaitaan naksautellen. Pyry ja Jaana lähtevät hiljaisuuden vallitessa kotiin.

Illalla Jaanan ja Pyryn kotona soi ovikello. Sossu Irmeli tulee yllättäen tarkastuskäynnille. Jaana ei saa poikaa moikkaamaan sossua, vaan tämä sulkeutuu omaan huoneeseensa. Sossu kertoo, että kiintymiseen voi mennä kauan aikaa. Kun Jaana kyselee Pyryn vanhemmista, sossu kertoo, että heillä on myös lastenkotitausta. Sossu korostaa, että Jaanan on tehtävä yhteistyötä vanhempien kanssa ja että hyvin harvoin mitään ikävää sattuu sijaisperheelle. Sossu kutsuu Jaanan mukaan Pyryn ja vanhempien valvottuun tapaamiseen sosiaalitoimeen. Jaana kysyy onko Pyryn pakko osallistua? Sossu selittää, että sitten kun poika on täyttänyt 12 vuotta, saa hän päättää itse, haluaako vanhempiaan tavata. Nyt hänen on vielä tavattava, jos vanhemmat haluavat.  

Seuraavana päivänä Jaana koettaa työskennellä kotona, mutta ei saa mitään aikaiseksi. Hän yrittää kokata ruokaa, mutta kaapissa on vain yksi pieni kattila. Vellit kiehuvat yli hellalle. Jaana tilaa terveyspitsaa puhelimitse. Kun Pyry tulee kotiin, he lähtevät mummon luo pitsan kera. Pyry ottaa keppinsä mukaan. Mummulassa Pyry kantelee löytökissoja, syö paljon pullaa ja ottaa mummun kehuja maireasti vastaan. Mummu sanoo Pyrylle, että jollet Jaanan kanssa viihdy, niin tulet sitten minulle kissanhoitajaksi. Ja onhan tuolla vajan takana tuo vanha Matiaskin. Jaana katsoo ihmeissään kun poika innostuen selittää mummulle tämän vanhan hevosen ominaisuuksia. Pyry heilauttaa keppiä ja hevonen pyrähtää laukkaan tarhassaan. Poika on käynyt terapiaratsastuksessa ja tuntee hevoset. Jaana varoo valkoisessa takissaan paskakasoja ja työntelee kissanpentuja pois. Jaana ja Pyry ajavat taksilla ränsistyneeltä tilalta kaupunkiin, ja Pyry moittii taas Jaanaa taksin kalleudesta. ”Tällä rahalla voisi ostaa vaikka Keltaisesta Pörssistä kattilasarjan”.

Jaana saa Pyryn lähtemään kanssaan valvottuun tapaamiseen sossuun. Poika on vastahakoinen ja ilkeä. Jaana istutetaan huoneen nurkkaan, sosiaalityöntekijä ja Pyry istuvat huoneen keskellä pöydän ääressä. Paikalle saapuu Pyryn isä, joka on humalassa ja haastaa riitaa sossun kanssa. Jaanalta isä tiukkaa, ”paljonko muija nettoaa hänen pojastaan?” Pyrylle hän piruilee ja kehottaa tätä varomaan, ettei Jaana käy päälle. ”Pidä ittes ja munas tallessa.” Kotona Pyry lukkiutuu huoneeseensa ja Jaana on kuulevinaan itkua oven takaa. Illalla Jaana laittaa pojalle vaahtokylvyn ja ihmetellen katsoo, kun yksitoistavuotias menee pyyhe lanteilla kylpyhuoneeseen. Pojan koko vartalo on täynnä arpia ja palohaavoja. Sinä iltana Jaana peittelee pojan, ottaa hellästi kepit pois sängystä, silittää otsalta ja sanoo, että Pyry voi aina luottaa häneen. Jos poika haluaa kertoa jotain, hän voi Jaanalle kertoa. Pyry tyrmää Jaanan ja sanoo, ettei tämä kuitenkaan mitään ymmärrä. 

Törsäilyä kaupungilla:

Seuraavana päivänä Jaana on töissä, hänellä ei ole enää päästä jalkoihin valkoiset vaatteet, vaan työtakki auki ja maski kaulassa roikkumassa. Rinnuksilla on murukastiketta, jota Jaana rapsuttaa käsipaperilla pois työskentelyn välissä. Ruokatunnilla hän puhuu Tarjan kanssa ja kertoo pojan arvista ja tapaamisesta isän kanssa. Tarja kuuntelee Jaanaa ja sanoo tämän kuulostavan äidiltä. ”Äitiys on sitä, että panee lapsen etusijalle, aina”, sanoo Tarja. Jaana pyytää vinkkejä Pyryn syntymäpäiviä varten. Tarja kyselee tutkimuksen edistymisestä, ja Jaana välttelee aihetta.

Kotona Pyry heiluttelee ylpeänä koelappusta. Hän on saanut kemiasta kahdeksikon. Jaana päättää palkita pojan ja he surauttavat taksilla tietokonekauppaan. Jaana ostaa pojalle parhaimman koneen, mikä puodista löytyy. Tuleva kemisti tarvitsee kunnon pelit, Jaana selittää. 
Jaana vie Pyryn gourmet-ravintolaan, jossa poika tilaa nakkeja. Jaanaa harmittaa, mutta hän sopeutuu ja ottaa itsekin samaa ruokaa. Hovimestari jankuttaa, ettei sellaista sapuskaa heiltä saa, mutta Jaana voittaa. Pyry ja Jaana juhlivat syömällä hirvipaistinakkeja ja ketsuppia. Pyry selittää, miten muiden naamat koulussa nitkahtivat, kun hän sai kerrankin kahdeksikon. Jaana ehdottaa, että Pyry pyytäisi kavereita tietokonettaan katsomaan. Pyry kertoo, ettei hänellä ole kavereita.

Jaana ilmoittaa, että seuraavana iltana hänen on oltava pitkään töissä. Pärjääkö Pyry yksin vai tarvitseeko hän lapsenvahdin? Pyry vakuuttaa pärjäävänsä tietokoneen kanssa yksikseen.

Jaanalla on töissä kiire. Silti hän nauraa ja vitsailee, katsoo sormien lävitse muiden virheitä. Hänellä on sukkahousuissa silmäpako ja tukka levällään. Kaikki ovat innoissaan, sillä kymmenen vuoden tutkimustyö on tarkoitus julkistaa ensi viikolla. Jaana pitää puheen kaikille, kiittää ja sanoo, että he tekevät historiaa. ”Bakteerit ovat kohta ihmisten hallinnassa. Elämä on mahdollista elää täysin kliinisesti. Isot herrat ovat jo luvanneet jatkorahoituksen.”

Käänne:

Kotirappunsa käytävässä Jaana haistaa palaneen käryä. Ylhäältä kuuluu musiikin jumputusta ja Jaana soittaa isännöitsijälle kiukkuisen puhelun. Hän ei halua rättiväsyneenä töistä tullessaan kuulla tuollaista möykkää. Selviää, että muutkin ovat asiasta valittaneet ja möykkä tulee Jaanan omasta asunnosta.

Kun Jaana kiirehtii kotiinsa, hän tulee keskelle bileitä. Pyryn isä tupakoi sohvalla, kaikkialla on kaljapulloja, omituisia ihmisiä ja pop cornia. Katossa roikkuu paperisia kynttilälyhtyjä ja uuni savuttaa. Pyry koettaa selitellä, kuinka ihmiset vain tunkeutuivat sisään. Joku oksentaa Jaanan Aalto-maljakkoon ja yksi pudottaa design-valon lipaston päältä. Pyryn äiti makaa maha retkottaen taju kankaalla puoliksi vessassa ja puoliksi eteisessä. Pyryt kepit on katkottu. Isä tumppaa tupakan nahkasohvaan, kun Jaana kiljuu, että bileet seis ja kaikki ulos vähän helvetin äkkiä. ”Ei ole sijaisvanhemmalle sopivaa kieltä lapsen syntymäpäivillä”, isä sanoo. Seuraa kähinä, jonka seurauksena asunto syttyy palamaan. Jaana yrittää pelastaa papereita ja tietokonettaan, mutta heittää ne nurkkaan ja raahaa itkevän Pyryn ulos. Pelastautumisessa he tarvitsevat Pyryn puukkoa.

Taloyhtiön piha täyttyy paloautoista, kaikki ovat nokisia, Pera epäilee poliisille Jaanan sopivuutta sijaisvanhemmaksi, kun järjesti liian rajut bileet ja poltti kämppänsä. Poliisi on Jaanan ex-mies Sakari, joka kertoo, että tuli paikalle kun oli tuttu osoite.

Jaana raivoaa taloyhtiön pihalla. ”Pidetään bileitä”, ”Poltetaan tutkimusmateriaalit”, ”Tehdään lastensuojeluilmoituksia poliisille kaikki!” ”Mitä helvetin tuijottamista tässä on!” ”Ruvetkaa muutkin laupiaaksi samarialaiseksi niin näette miten käy” 
Pera liittoutuu naapurin mummojen kanssa ja paheksuu vahvasti Jaanaa. Seija oksentaa Jaanan päälle. Yhtäkkiä Jaana huomaa, että Pyry on kadonnut.

Jaana joutuu ilmoittamaan tulipalosta ja Pyryn katoamisesta sossuun. Hänelle soitetaan töistä, että hän on saanut potkut tutkimusmateriaalin tuhottuaan. Sossu sanoo, että Jaanan toimet tutkitaan, koska biologiset vanhemmat ovat ilmaisseet huolensa hänen vanhemmuudestaan. Poliisi etsintäkuuluttaa Pyryn.

Jaanan tarkkaan rakennettu, hallittu elämä on yhtäkkiä täydellisesti poissa. Hän joutuu lainaamaan Peralta puhelinta ja soittaa ystävälleen Tarjalle. Tarja majoittaa Jaanan. Jaana viettää kostean illan baarissa ja tilittää kaikille kohtaloaan. Välillä hän soittelee humalaisia puheluita poliisille ja kyselee kadonneen Pyryn perään. 


Jaana on syrjäytynyt:

Aamulla Jaanalle soitetaan Tarjan kännykkään ja pyydetään sossuun. Jaana menee liehuvissa Tarjan hippivaatteissa sossuun ja tapaa siellä moitteettomasti pukeutuneet biologiset vanhemmat, näiden tukihenkilöt, sossun johtajan ja Pyryn opettajan. Kaikki muut ovat pöydän toisella puolella ja Jaana yksin toisella. Hän näyttää krapulaiselta ja pyytää lasin vettä. ”Kyllä homssuksi vain paljastui” Pera toteaa. Palaveri on ikävä, mutta Jaana saa jatkaa toistaiseksi sijaisvanhempana jos järjestää asumisensa ja löytää Pyryn.

Jaana lähtee taksilla mummunsa luo, ja tapaa Pyryn sieltä hyväkuntoisena. Hän lainaa Pyryltä rahaa taksimiehelle ja asettuu mummun luo. Sossu soittaa Pyryn puhelimeen, että Pyryn huomisena syntymäpäivänä heidän pitää tulla sosiaalitoimeen, jossa poika saa sanoa, missä ja kenen kanssa aikoo asua.

Jaanalla ei ole Pyrylle mitään syntymäpäivälahjaa. Mummo keksii, että pojalle annetaan kissa. Jaana vastustelee, mutta myöntyy lopulta, koska muuta lahjaa ei ole.

Jaana ja Pyry lähtevät sossuun, Pyryllä on luonnoslehtiö mukanaan.
Palaverissa Pyryä kovistellaan sanomaan kantansa psykologille. Pyry yrittää, mutta ei saa sanottua mitään. Hän vain piirtelee sarjakuvaa lehtiöönsä. Psykologi sanoo, että koska Jaana on menettänyt asuntonsa ja työnsä ja on siis syrjäytynyt, niin Pyryn on parempi asua kotona alkuperäisten vanhempiensa luona.

Pyry lähtee Peran ja Seijan kanssa. Sossu lohduttaa Jaanaa, että jos tämä järjestää asumisensa, niin voi toimia ehkä Pyryn viikonloppuvanhempana ja lomahuoltajana. Jaana luhistuu ja pyytää sossulta tupakkaa. Sossu jää katsomaan Pyryn piirtämää sarjakuvaa, ja huomaa siinä esiintyvän pojan puhekuplan: ”Mä rakastan vanhempiani, mutta mun on helpompi asua muualla. Jos mun isä ja äiti tajuais sen, meillä kaikilla olis helpompaa. Ja Jaana tarttee mua, kun se ei osaa edes laittaa ruokaa”.

Varo, mitä toivot:

Viimeisessä kohtauksessa on kesä. Siinä näytetään, kuinka autokoulun auto kaartaa hienosti parkkiruutuun. Jaana istuu ratissa, autoinssi nousee autosta pihalle ja ruksaa jotain papereihinsa. Jaana nousee hymyillen autosta ja katsoo isoa kirkon kelloa, joka on tasan kaksitoista.
Pyry kaartaa paikalle punaisella polkupyörällä, jossa on keppejä tarakalla. Inssi sanoo pojalle:
-    Sun äitis sai just ajokortin.
-    Pyry vilkaisee Jaanaa jännästi ja sanoo, että keneltäköhän se on lahjakkuutensa perinyt, varmaan häneltä.
Puiden takaa puistosta paikalle kävelevät Seija ja Pera. Seija on viimeisillään raskaana. Pera kysyy Jaanalta, että hankkiiko tämä sellaisen auton, johon saa turvaistuimen. Jaana lupaa hankkia auton ja istuimen.
Inssi onnittelee pariskuntaa vauvasta.Pera vastaa Pyryä osoittaen, että ”Tehtiin sitten uusi, kun toi vanha meni vaihtoon”.
Pyry ja Jaana lähtevät omaan suuntaansa, Pera ja Seija omaansa. Jaana napsauttaa vielä Pyryn pyöräilykypärän kiinni.
 

Sijaisäiti

Tarina etenee minusta ensimmäisessä näytöksessä tarkasti, ekonomisesti ja tunteita herättävästi aina siihen asti, kun Pyry löntystää Jaanan persialaismatolle sahanpurut kengissään. Katsojalle annetaan riittävästi mahdollisuuksia orientoitua Jaanan tiukasti napitettuun design-elämään sekä hänen haavoittuvampaan puoleensa. On hienoa nähdä päähenkilö lukemassa Vauva-lehteä muovikääreissä oleva pinnasänky vieressään, ja hetkeä myöhemmin törmätä 11-vuotiaaseen korstoon uuden sijaisäidin ovella.

Olisiko kuitenkin syytä jossakin tarinan alkupuolella saada hiukan tietoa siitä, millaisen prosessin Jaana on käynyt läpi tullessaan lopulta hyväksytyksi sijaisäidiksi? Sehän ei ole yksineläjälle käsittääkseni ihan yksinkertaista.

Seuraavassa vaiheessa seuraamme Jaanan ja Pyryn tutustumista toisiinsa. On varmaan hyvä, että pojan mielialat vaihtelevat laidasta laitaan, koskaan ei voi olla aivan varma mitä seuraavaksi tapahtuu. Jaanan osalta tilanne näyttäytyy tässä vaiheessa vähän liian helpolta. Hän jatkaa työssään heti normaalisti? Hän saa Pyryn jopa innostumaan koulunkäynnistä aika helposti, yhden murukastikkeen valmistamisen jälkeen. Jaanan ja Pyryn tutustumisprosessin tarkka kuvaaminen on erityisen tärkeätä myös loppua ajatellen. Tässä kohdin katsojan tulee siis ymmärtää, miten näiden kahden välillä otetaan toisesta mittaa, miten luottamusta on mahdollista hiljalleen rakentaa.

Sitten astuvat Pyryn vanhemmat tarinaan, he, joista ei sossun mukaan pitänyt olla mitään huolta. Käänne on yllättävä ja tilanne vanhempainvartissa toimii hyvin. Jäin kuitenkin kysymään, miten on mahdollista että hoidossa olevat vanhemmat ovatkin yhtäkkiä nyt koululla ja näin sanavalmiita? Ja miten heidän muutoksensa lopussa siisteiksi pukeutuneina vanhempina on mahdollinen?  Tämän kaaren rakentamista harkitsisin tarkkaan. On aika vaikea uskoa, että Jaanan kotona oksentelevista ja sikailevista vanhemmista sukeutuisi äkkiä jakkupukuihmisiä. Lisäksi voi miettiä, onko koskettavampaa että Jaana lähes menettää Pyryn täysille hulttioille, koska laki sanoo, että 12-vuotiasta on kuultava – sanoi hän sitten mitään tai ei – vai se, että hulttiovanhemmat kokevat yllättävän muodonmuutoksen, jolloin Pyryn joutuminen heidän huollettavakseen tuntuu eittämättä vähemmän kauhealta.

Summa summarum, ehdottaisin että tutkisit Pyryn vanhempien mukana olemisen tarinassa ennen muuta Jaanan ja Pyryn suhteen kautta, eli kysymällä, millaisia aineksia ja käänteitä heidän välisensä kehitys vaatii tarinallisesti vanhemmilta. Samoin tarkastaisin vielä kotibileiden jälkeisen tarinan osalta tarvittavat esteet ja käänteet. Nyt tuntuu, että materiaalia on siellä kohdin niin paljon, että se kaikkein tärkein eli Jaanan ja Pyryn välinen suhde tukahtuu savuun, liekkeihin ja Jaanan potkuihin töistä.
Sometimes less is more…

Lopuksi pienempiä asioita harkintaasi. Tarvitaanko sekä Tarjaa että mummoa sivuhenkilöinä, riittäisikö vain toinen, jolloin hänen juonellista funktiotaan voisi helpommin hiukan kasvattaa? Nyt molemmat jäävät liiaksi sivuun. Samoin käy Pyryn kepeille ja terapiaratsastukselle, johon vain sivumennen viitataan.

Jaanan ja Pyryn hatarasti kehittyvä luottamus ja rakkaus fokukseen, komediallisten ainesten käyttöä unohtamatta!

Leena Virtanen
 

Lisää näihin:
0
tykkää tästä

Kommentit

Tiina Trezzi 19.03.2010, 12:22

Hyvä tarina ja ajankohtainen. Minä sain kosketuksen tähän Jaanaan ja sympatiat on heti hänen puolellaan. Sitähän se naisen elämä on nykyään, hanki kunnon ammatti, sisusta koti ja sitten perhe siinä sivussa - täydellistä. Ei ole todellakaan helppoa nykynaisella tässä uusioperheiden sirkuksessa.

Jaanan tapauksessa äitipuolena oleminen on vaikeaa, kun et ole äiti eikä vielä kaverikaan. Haet hapuillen paikkaasi jostakin sieltä väliltä ja kuten tässä tarinassa, olet sen päälle muiden roskasäkkinä. Ja vain sen takia, että haluat purkaa luonnollista hoivaamisviettiäsi. Siitä mietinkin ensiksi, että onko täydellisyyshakuiselle Jaanalle noin helppoa luopua ihanasta 3v-pikkutyttö -ideasta? Likainen ja epäkohtelias Pyry on hyvä ristiriita ja saahan se Jaana siitä kunnolla kärsiäkin.

Vanhempainvartissa tapahtuva yhteisen kohteen (Pyryn vastenmielinen isä ja alistunut äiti) löytyminen helpottaa. Tässä tuleekin sitten vastaan tärkeä kysymys: miten kasvattaa lapsi arvostamaan vanhempiaan, jotka ovat täysin hukassa? Osaako Jaana tehdä sen? Miten Jaanan raivo ja sen ymmärtäminen näkyy? Mutta Jaanan ja Pyryn kaveruus kasvaa kokoajan, sen todistaa murukastike. Jaana pehmenee kauniisti ja olisi varmasti nastaa kokea sitä iloa ja riemua, jossa taustalla on epävarmuus kaikesta.

Minusta se Tarja on hyvä hahmo, koska mikäs sen raivostuttavampaa kuin ns. hyvää tarkoittavat neuvojat, joilla on kaksi lasta, omakotitalo ja mies tyyliin "Äitiys on kuule sitä, että..." Turpaan vois lyödä, se jos mikä kasvattaa äitiyden luonnetta, suojeluvaistoa, omaa reviiriä. Kas kun ei sanonut: "Muista, sä et ole sen äiti vaan kaveri". Sillä lailla on tosi helppo vetää matto alta. Ja se Jaanan äiti on ihan ehdoton. Tuntui, että Pyry sai olla hänen kanssaan täysin oma itsensä ja Jaanakin sai hetken huokaista. Ne evakkovertaukset on hienoja.

Loppua kohti tarina etenee jotenkin liian nopeasti. Onko uskottavaa, että yhden työpäivän aikana himassa on saatu aikaan tuollaiset bileet ripustettuine kynttilälyhtyineen? Tupakan sohvaan tumppaaminen, yrjöäminen maljakkoon? En myöskään jaksa uskoa, että mikään 10 vuotta tehty tutkimusmateriaali olisi vain yhdellä koneella. Potkut tulee heti? Asunto menee, mitä sitten, onhan asuntoja pilvin pimein? Pyryn etsintäkuulutuksesta suoraan syrjäytyneeksi, hipiksi pukeutuvaksi juopoksi? Kyllä varmasti voi tapahtua pidemmällä aikavälillä.

Minusta olisi hienoa nähdä, kun se Tarja hylkää Jaanan. Mutta mihin sitä ex-miestä tarvitaan tässä? Pyryn vanhemmat nauttivat siitä, kun muillakin menee huonosti. Se on todellisuutta. Mutta tarvitaanko, entä jos se karmea natsi-isä saisikin ensimmäisen inhimillisen piirteen, joka kuitenkin näkyy lopussa? Ihan kauhian vaikeeta, menee tosiaan hankalaksi loppua kohti!

Hyvä heitto siellä ennen tragediaa: "Bakteerit ovat kohta ihmisen hallinnassa". Onneksi Jaana huomaa, että bakteerit ovat kohta ihmisyyden hallinnassa.

Reijo Honkonen 19.03.2010, 17:32

Mielenkiintoista, miten juttu elää ja kehittyy. Heittelenpä minäkin muutamia sytykkeitä sekaan.

Parhaimmaillaan tarina on silloin, kun Jaana ja Pyry ovat fokuksessa. Näiden kahden ihmisen yhteentörmäyksissä ja kiintymyksen ja luottamuksen kasvussa on tarjolla koko tunnerekisteri. Ehkä Jaanakin voisi jossain vaiheessa saada tarpeekseen ja todeta että nyt riittää. Jokin kuvaamasi/tai uusi episodi saisi hänet tällaisiin aatoksiin. Jaanakin kävisi pohdintaa, ei olisi vain "suorittaja". Ja sitten jokin Pyryssä (ei vanhemmissa=kysymys ei olisi kilpailusta) saisi hänet pyörtämään päätöksen.

Nuo vanhemmat ovat edelleen eniten vaiheessa. Heissä tapahtuu muutoksia joita katsoja ei näe. Niin se ei voi mennä. Bilettämisen jälkeen heitä on aika mahdoton enää ymmärtää, he ovat pahiksia joille katsoja toivoo pahaa. He jäävät yksiulotteisiksi häiriöiksi - kunneka tulevat lopussa ihan eri ihmisinä.

Voisiko vanhempainillan konfliktista rakentaa niin väkevän, että bilettämistä ei tarvittaisi lainkaan. Vanhemmat tulisivatkin iltaan täysin timmissä kunnossa jakäyttäytyisivät ylikorostetun korrektisti. Se olisi katsojan ensimmäinen mielikuva heistä. Se herättäisi katsojan uteliaisuuden ja Jaanassa pelon. Jaana menisi paniikissa sossuun kysymään, että mitä h..ä, tehän lupasitte että ne ovat hoidossa ja... Loppuosassa meille kerrottaisin, mikä on muuttanut vanhempien elämän (onko temppu vai tosikääntymys?). Katsoja joutuisi jännittämään myös sitä, pitääkö vanhempien päätös ja kunto. Ehkä repsahduksia?

No, mene ja tiedä.

Sivuhenkilöistä kylmästi mäkeen sellaiset, jotka eivät tuo uutta näkökulmaa perusjuoneen.

Jaanan fudut... Ne ovat tärkeät, jotta Jaana pääsee vajoamaan kunnolla alas, mutta nyt ne tulevat (kuten Tiinakin yllä sanoo) epäuskottavasti. Onko pelkkä työttömäksi jääminen liian mieto juttu? Vai riittääkö se siihen, että sijaisvanhemmuus on uhattuna. Muuhunhan me emme fuduja tarvitse. Jos Pyryn vanhemmat samaan aikaan saisivat töitä, asetelmat kiepsahtaisivat ympäri kerralla...

Ja nyt kohti seuraavaa versiota. Onnea matkaan.

test

  • Sijaisäiti

    Kirsikka Arkimies kuvittelee kirjoittaessaan kutovansa mattoa. Välillä loimilankojen väliin pujotetaan ohuinta silkkikudetta, toisinaan papan kauhtunutta flanellikalsaria. Arkimies hakkaa tietokonettaan kuin entisajan naiset kangaspuitaan. Uusi räsymatto tuo ilon taloon.

Pertti

Minulta saatte sen mitä tilaatte ja useimmiten lisäksi sen mitä ette kuvitelleetkaan tilanneenne.