even myshörna

  • Käsillätekijä huumaantuu Tallinnasta

    En ole suurin Tallinnan tuntija. En ole koskaan reissannut kaupungin ulkopuolella. Olen kuitenkin ihan siitä keskustan tuntumasta löytänyt muutaman aarreaita, joista haluan kertoa.

    Olen kuullut, että keskusta-alueen ulkopuolella sitä vasta tekeekin edullisia ostoksia. Näissä minun vinkkaamissani paikoissa voit kuitenkin käydä pikaisesti. Hyväkuntoinen laukkaa pisteet läpi vaikka jalan, satamasta on reippaalle reissaajalle ihan kävelymatka.

    Pysähdy ensin kirjakaupassa. Tallinnasta löydät monta hyvää kirjakauppaa, mutta vinkkini on Rahva Raamat.

    Even myshörna

    Älä säikähdä vironkielisiä käsitöökirjoja. Kyllä niistä selvän ottaa. Kirjat ovat erittäin halpoja ja niihin tulee auttamatta himo.

    even myshörna

    Itse ostin kolme kirjaa.

    Sashiko on japanilainen kirjontatyyli, joka on aina viehättänyt minua. Tämä kirja selittää sashikon p-e-r-u-s-t-e-e-l-l-i-s-e-s-t-i.

    even myshörna

     

    even myshörnaOlen aina tuunannut juttuja ja tästä kirjasta saan valtavasti inspiraatiota. Kirja opastaa lahtaamaan vaatteita ja tekemään kappaleista aivan uusia juttuja.

     

    Kolmas valintani esittelee kirjontapistoja. Kirjominen on nimittäin yllättävän nopea tapa piristää mitä tahansa vaatetta tai lakanaa tai kylpypyyhettä.

    even myshörna

    Vielä tilkkutyökirja.

    even myshörnaOlen itse suurehkojen neliöiden tyttö, eli en osaa väkertää tilkkutöitä miniminipalasista. Ruokin silti mielelläni mielikuvitustani taidokkailla tilkkutöillä ja haaveilen vaikeampiin töihin tarttumisesta. Joku päivä...

    Lempikangaskauppani Tallinnassa on Abakhan Fabrics osoitteessa Pärnu mnt 69. Kaupalle pääsee muutamassa minuutissa myös nro 4 ratikalla Virun edestä. Kaupan nauhaosasto saa minut sekopääksi. Pitsikuminauhoja, koristenyörejä, monivärisiä kantti- ja vinonauhoja. Naminami. Ja virkkuukoukkuja, nappeja, puikkoja, ompelukoreja - mitä ikinä toivotkin. Kaupassa on valtava palaosasto eikä valikoima ole mitenkään looginen. Viimeksi pellavakankaita taisi olla vain kolmea sorttia, siinä kaikki. Onnekasta oli se, että rakastuin päätäpahkaa niihin kaikkiin. Vaatekankaista toinen on pinkki-mustaa ja toinen hennon sireeninlilahtavaa. Niistä tulee ensi kevääksi mekko ja puolihame.

    even myshörna

    Ja se kolmas oli sellaista pellavaa, jota etsinkin. Vitivalkoista harvahkoa pellavaa ikkunaverhoksi. Löysin täydellisen pakanlopun, mutta kangasta oli vain 2,5 metriä. Sain siitä siis vain yhden sivuverhon. Ostin kuitenkin.

    even myshörna

    Tuliaiseksi sukulaistytöille ja työkavereille kannattaa tuoda puikkoja ja koukkuja ja muuta tilpehööriä. Muistaakseni nämä herkulliset puikot maksoivat 1,60e.

    even myshörna

     

     

     

     

    Kommentoi 2 Lue kommentit


  • Jännitysnäytelmä raitiovaunussa

    Näin tänä aamuna ratikassa sielunsiskon. En puhunut hänelle, enkä muutenkaan ottanut kontaktia. Hän oli himokutoja työmatkalainen.

    Hän kutoi kolmosen puikoilla ja ohuilla puuvillalangoilla. Monta lankakerää, viisi? Kuusi? Hän oli vasta aloittanut työnsä, joten näkemäni perusteella oli vaikea päätellä mitä oli syntymässä.

    Hän oli kuitenkin täysin uppoutunut kutimeensa. Olin hänelle kateellinen. Hän kutoi minunkin puolestani. Aina oikeaa. Värinvaihto joka kerroksen jälkeen. Väri-iloa, tiuhaa raitaa.

    Kutominen työmatkalla ja odottamisen paikoissa kääntää mielipiteen ajasta päälaelleen. Kun kutoo puikolta silmukoita, on kiitollinen jokaisesta minuutista, jonka saa. Silloin ei tule tuijotettua vihaisesti mutkaa, johon odottaa bussin ilmestyvän. Silloin ei naputa penkkiä levottomin sormin.

    Jännitysnäytelmäksi kutominen muuttui juuri ennen hotelli Pasilan pysäkkiä. Hän painoi nappia ja aloitti kuumeisen loppukirin. Tietysti! Puikko on saatava tyhjäksi ennen pysäkkiä. Kudinta ei voi laittaa kassiin kesken kerroksen. Sehän olisi - -  no, sehän olisi - - En tiedä mitä. Niin ei vaan saa tapahtua.

    Sormien vauhti kiihtyi, minäkin nojauduin eteenpäin ja hoin mielessäni HOPHOPHOP kuin urheilijalle.

    JA HÄN TULI VOITTAJANA MAALIIN!

    ...ja minä lupasin ottaa seuraavalle matkalle virkkuutyön mukaan. Työmatkakäsityöt ovat nimittäin nannaa.

    Kommentoi 1 Lue kommentit


  • Ompelukerho Kässäsiskot arvostaa oikopolkuja ja laiskuutta

    Nainen, Naisen työkaveri, Naisen työkaverin äiti, Naisen työkaverin kaveri ja Naisen työkaverin veljen entinen vaimo. Huh. Onpas post-post-postmoderni porukka.

    Me olemme Kässäsiskot. Minä olen se Nainen ja kässäsisarparven Johtajatar ynnä Opettajatar. (Ja tässä kohtaa vanha kässänmaikka räjähtää nauruun. Minulla oli kutonen käsitöissä ja ihan hyvästä syystä.)

    Otan johtajattaruuteni hyvin vakavasti. Täten minä ylimmässä korkeudessani määrään:

    1: Oikopolut ja vippaskonstit ovat erittäin sallittuja.

    Saumanvaroja ei tarvitse siksakata. (Saumanvaroja ei edes tarvitse kutsua saumanvaroiksi, niitä voi kutsua vaikka näiksi-reuna-jutuiksi.) Lankoja ei tarvitse päätellä. Kerroksia, silmukoita yms ei tarvitse laskea. Mallitilkkuja ei tarvitse neuloa.

    2: Keskeneräiseen työhön saa kyllästyä ja sen saa hylätä.

    Käsityön aloittaminen ei velvoita mihinkään. Tympeäksi muuttunutta kudinta ei tarvitse edes purkaa, sen voi heittää roskikseenkin.

    3: Ompelutyön kääntöpuolelle saa katsoa vain jos ompelija antaa luvan.

    Tätä tuskin tarvitsee selventää tämän enempää?

    4: Jos joku kysyy "onko tää hyvä näin", siihen on vain yksi vastaus. "ON."

    Yleensäkin vastataan on. Poikkeuksen muodostavat kysymykset, joihin vastataan "EI". Tällaisia ovat esimerkiksi: Onko tää jotenkin outo? Pitäiskö tää kohta purkaa?

    Kommentoi 1 Lue kommentit


kirjoittajasta

Even Myshörna.

Even myshörna on lokoisa nurkkaus, johon voi käpertyä kutomaan tai lukemaan. Nyt suljetaan silmät järkyttävältä kaaokselta, hyllystä roikkuvilta muovipusseilta ja lajittelemattomilta pyykeiltä - ruotsalaisten sisustuslehtien idylli on mielentila.

kommentoiduimmat

Muualla Yle.fi:ssä