ruokamuistoja
Ruokamuistoja - rakkaiden ystävien kera
Kommentoi 0
Nimimerkki: Johanna
Nepalilainen poikaystäväni kokkasi minulle ensimmäisen kerran muutaman kuukauden seurustelumme jälkeen. Hän ei ollut ikinä edes kattilaa nähnyt, joten odotin millaista jälkeä tulisikaan, kun hänen ruokansakin on erilaista. Odotin innolla ruokaa. Eteeni tupsahti vastenmielisen näköistä ruokaa, mitä ikinä olin nähnyt. En kuitenkaan tohdinnut kertoa sitä poikaystävälleni, vaan ryhdyin syömään. Ja kappas vain, ruoka osoittautui olemaan todella herkullista. Se oli tehty pavuista, perunasta, tomaattikastikkeesta ja monista erilaisista mausteista.Nimimerkki: Rakastunut käristäjä
Nykyinen mieheni on erinomainen ruoanlaittaja ja harrastaa metsästystä. Emme asuneet vielä yhdessä, kun hän toi kotoaan padan, jäisen kimpaleen hirvenlihaa (2 kg) ja muita tykötarpeita kuten perunamuusia ja puolukkahilloa. En ollut aikaisemmin syönyt riistakäristystä suurtalousversiota kylläkin, jossa naudan ja saksanhirven sekoitus kulkee riistan nimellä). Mies teki annokset. Otin lisää pelkkää lihaa, uudestaan ja uudestaan.. kunnes pata oli tyhjä. Olin aivan ähky, mutta vieläkin olisi tehnyt mieli lisää. Ehkä tie naisen sydämeen kulkee sittenkin vatsan kautta: pata jäi meille, mieskin muutti pari kuukautta myöhemmin perässä. Vieläkin mieheni valmistamalla käristyksellä on minulle
oma merkityksensä; ammattikokkina en saa siitä saman makuista!Nimimerkki: hiekkanoita
Voileipäkakku. Sitä saa vain silloin, kun jossain on hienot juhlat. Ja sitä kehtaa aina ottaa liian vähän.Taidanpa ostaa huomenna oman voileipäkakun ja syödä sen hyvällä porukalla!
Nimimerkki: qwer
Kävimme hyvien ystävien kesken syömässä kanatortilloja :)Nimimerkki: Aioife
Kun vasta seurustelimme mieheni kanssa, hän valmisti minulle illallisen. Uuniperunoita ja hirvenpaistia. Hän oli itse kasvattanut perunat kesällä ja kaatanut hirven, joten ruoka oli oikeastaan tehty minua varten ihan alusta alkaen. Ruoka oli niin mahtavaa, että mies tekee nykyisinkin meillä sunnuntaipäivälliset!Nimimerkki: mima
Koulukaverin äiti teki aivan uskomattoman hyvää Borsch-keittoa. Kun olin menossa heille kylään, kysyin aina etukäteen tekeekö heidän äitinsä keittoa taas... Niin hyvää borschia en ole sen koommin saanut.
Nimimerkki: abcd
Minulle on jäänyt mieleeni ihan kotimainen hirvikäristys. Se maistuu Suomelle ja tulee aina hyvät fiilikset kun sitä syö. Kun hirvi on suomalaista, ja perunat kotimaisia, niin saa takuulla nauttia uskomattoman miellyttävän makuisen aterian!
Nimimerkki: Koskaan ei pidä sanoa "ei koskaan"
Valkosipulietanat. Olin vakaasti päättänyt, etten koskaan syö etanoita. No, sitten taas kerran menimme seuralaiseni kanssa ravintolaan syömään. Seuralaiseni otti alkuruoaksi valkosipulietanat ja itse otin tavalliseen tapaani herkkusienikeiton. Alkuruoat tuotiin pöytään ja seuralaiseni rohkaisi minua maistamaan hänen alkuruoastaan yhden etanan ja yllätyksekseni se oli tosi, tosi hyvää, joten ennakoluuloni limaisista etanoista kariutuivat täysin. Tämän ravintolakerran jälkeen olen aina ottanut alkupalaksi valkosipulietanat tai valkosipuliaurajuustoetanat.Nimimerkki: marjo66
Yksittäinen herkku oli jälkiruoka, kun kävimme juhlistamassa 1/2-vuotiskihlapäivää: vaniljajäätelöö jonka päällä oli kuuma kirsikkakiisseli. Parempaa makunautintoa ei ole tullut vastaan, joskus olen itsekin vastaavaa tehnyt ja nautinto on ihana. (jujuna on kirsikkalikööri).
Nimimerkki: MinSchki
kotona miehen kanssa tehty hyvä ruoka, johon kuului naudan pihvit, aurajuustolla täytetyt ja pekoniin käärityt herkkusienet ja ranskanperunat.
Ja ruokajuomana hyvä punaviini.
Nimimerkki: Maileena
Punajuurilaatikko, todella hyvää! Sain tätä Teuron kylätalolla syntymäpäivillä. n. 7 vuotta sitten - saisinpa reseptin.
Nimimerkki: risella
Syntymäpäivälahjakseni kotona tarjottu risotto, (risella-risottoriisiä, kasvislientä, kermaa, vähän porkkanaa, kanaa ja herkkusieniä. Söin 5
lautasellista.Nimimerkki: evemaria
Ystäväni valmistama naudanpaisti, kermakastike ja valkosipuliperunat olivat illanistujaisten kohokohta.
Ruokamuistoja - taivasalla
Kommentoi 0
Nimimerkki: wg
Pikkupoikana vähillä taskurahoilla kioskilta ostettu grillimakkara oli aina suuri juhla.
Nimimerkki: Talvitonttu
Kun pienenä kuljettiin perheen kanssa talvisessa metsässä ja paistettiin nuotiolla makkaraa..Nimimerkki: Heemi
Kuumana sanomalehdestä syöty hiiltynyt siika kun olin noin 5v. kuin taivaan mannaa se muistojeni mukaan oli!Nimimerkki: Malla
Perheessämme on loimulohi juhlaruokaa . Meillä on joskus tapana valmistaa tätä ruokaa juhlapäivinä tai viikonloppuisin ulkona . Loimulohi valmistuu hitaasti kypsyen avotulen loisteessa herkulliseksi ateriaksi ja maistuu kaikille uuniperunoiden ja salaatin kanssa.Nimimerkki: Miksu
Syksy 90-luvun alkupuolella. Olimme viikon kaksistaan silloisen tyttöystäväni perheen mökillä hämäläisessä järvimaisemassa. Ruokamme koostui metsästä löydetyistä sienistä, oman palstan perunoista, sipuleista ja juureksista, itse pyydetyistä kaloista ja metsästetyistä vesilinnuista. Nuorelle kaupunkilaismiehelle ravinnon lähes täydellinen omavaraisuus oli hieno kokemus jo sinällään, ruokien mausta puhumattakaan! Haaveeni on päästä vielä joskus kokeilemaan, miten sitä pärjäisi, jos pakkaisi mökki- tai telttareissulle reppuun vain välttämättömät suolat, rasvat ja jauhot, ja yrittäisi pärjätä luonnon antimilla vaikka toisenkin viikon.
Nimimerkki: Peppipitkätossu
Espanjalainen ruoka, myös tapakset, juustot ja viinit pohjoisessa, etelässä, rannikolla tai sisämaassa - nautittuna ulkoterassilla reippaan vaelluksen tai tosi pitkän päiväpyöräilyn päätteeksi. Myös kreetalaisella, sveitsiläisellä ja italialaisella ja miksei suomalaisellakin ruualla on sama nautinnollinen efektinsä, kunhan on ensin kuntoillut useita tunteja raikkaassa ja aurinkoisessa säässä.
Nimimerkki: Shiva
Pääsin maistamaan ensimmäisen kerran kalakukkoa viime kesänä, ja se jäi positiivisena mieleen. Kalakukon makua paransi se, että kukko oli
valmistettu itse onkimistamme ahvenista.
Nimimerkki: ghita
Rantakala, koska iso kattila tehtiin hienona kesäiltana isolle porukalle ja isolla porukalla.
Ruokamuistoja - yllätykset ja yhdistelmät
Kommentoi 0
Nimimerkki: mie123
Pakastettu mäti - luulin sitä pakastetuksi lakkahilloksi.
Nimimerkki: Teppo t
Ajoimme nuorina poikina veneellä ja kova nälkä yllätti. Jollakin oli mukana HK:n sinistä ja kyytipoikana oli sen ajan suosikkia eli Marlin helmeilevää kuohuviiniä! Mikä yhdistelmä! Aurinko paistoi, veneen keulassa kuohui. Nälkä oli valtava enkä muista raa-an makkaran koskaan maistuneen niin hyvältä.
Nimimerkki: Nam ja maiskis
Tuore ja omakohtainen makumuisto jäi viime joululta. Itävallasta tuli paketti, joka sisälsi 100 %:sta kurpitsaöljyä ja omenaviinietikkaa. Lihahyytelöstä, juustosta ja raasta sipulista tulee näiden kahden "höystön" kanssa melkeinpä kielenkin vievä herkku! (Muistin, että ennen vanhaan aladoopi aina syötiinkin laimennetun väkiviinaetikan kanssa.) Kurpitsaöljy kruunaa muuten tavallisen vanilijajäätelön jälkiruokien kuninkaaksi.
Nimimerkki: Börje Granista
Skidinä tehtiin tällaista herkkua: levitettiin ranskisviipaleiden päälle paksusti voita, kanelia ja sokeria ja sitten hetkeksi kuumaan uuniin grillivastukset päälle. Halpaa ja namia, kun voi karamellisoituu sokerin ja kanelin kanssa...!Nimimerkki: Skibi
Hapatettu hernesoppa. Äitimme meni viikoksi sairaalaan ja isä, 4 lasta ja ruokamies jäivät kotiin. Äitimme hommasi ruoanlaittajaksi paikallisen vanhanpiian Tuulikin, joka päätti päästä helpolla ja teki hernesoppaa, jota oli hapatettu. Kukaan meistä ei pystynyt syömään sitä, vaan se vietiin tunkiolle ja isosisko teki meille jotain korviketta. Tuulikki tuli taas seuraavana aamuna hoitamaan ruoka-asioita. Hän oli niin hämmästynyt, kun 6 henkeä oli syönyt iltaruoaksi 5 l tuhtia hernesoppaa. Hän jopa päivitteli asiaa äidille,kun äiti tuli kotiin sairaalasta. Tuulikki ihmetteli asiaa jopa vuosien jälkeenkin kuinka suuri ruokaisia me oikein oltiin. Sen jälkeen meille ei ole kotona tehty minkäänlaista hernesoppaa.
Nimimerkki: Tepa
Muistot liittyvät silliin. Pikkutyttönä rakastin silliä ja perunaa, joten kerran sitä tuli syötyä niin paljon ,että oksensin yöllä. Sen jälkeen meni pari vuotta etten voinut silliä sietää. Päästyäni sillikammosta, teini-iässä eräissä kotibileissä aamulla ei ollut muuta, kuin silliä ja vaniljaviinereitä. Voi kun maistui hyvältä silli viinerin päällä. Suosittelen kokeilemaan.
Nimimerkki: sanna
Parhaiten mieleen on jäänyt mummoni valmistamat herkkuruuat, ja niistä erityisesti kuutamopuuro. Puuro oli siitä erikoista että se ei meinannut
pysyä lusikassa, kun sitä yritti syödä. En tarkalleen ottaen tiedä mistä tämä puuro oli valmistettu, mutta muistan sen olleen melko herkkua.
Nimimerkki: Pirkko
Olen syönyt monissa ravintoloissa, mutta vain pari kertaa ruoka on jäänyt todella mieleen. Yllättävää kyllä näistä ruokailuista on jo todella paljon
aikaa, molemmista on aikaa yli 20 vuotta. Luokkaretkellä Helsingissä söimme lounaaksi aivan ihanaa suolaista lasagnea, siinä oli mukana jotain todella suolaista olisiko ollut anjovista ? Moiseen reseptiin tai ruokaan en ole sen koomin törmännyt.
Ruutukasvojen ruokamuistot
Kommentoi 0Viisi ruutukasvoa kertoo omista ruokamuistoistaan
Tiia Hasa
Anne Flinkkilä
Arto Rastas
Mari Siukonen
Maarit Tastula
Tiia Hasan ruokamuistoja
Kommentoi 01. Lapsuuteni herkkua oli mummon lihakastike ja samettisen kastikkeen kera valmistetut naudanlihakääryleet, jotka oli rullattu ja kiinnitetty tikulla. Toinen mummini valmisti taivaallista tillilihaa.
2. Minulle kerrottu sellaisesta sattumuksesta, että heräsin päiväunilta makkarakeittoa poskessa. Aikuiset eivät olleet huomanneet ruokaa suussani. Tapahtuma liittyy aikaan, jolloin lautanen oli pakko syödä tyhjäksi. Minähän en suostunut syömään perunaa. Minua naurattaa tämä muisto kovasti.
En pidä perunasta en vieläkään erityisemmin, mutta uutta perunaa voin syödä sillin kera. Onneksi lapseni tykkäävät kovasti perunasta.3. Kaurapuurosta en pidä erityisemmin, koska sitä oli lapsuudessani joka aamu. Nykyään voin syödä kaurapuuroa marjojen tai mehukeiton kanssa.
4. Olen viettänyt ihania ja rauhallisia ruokahetkiä ystävieni kanssa tyylikkäissä ravintoloissa. Silloin tilaan mieluiten pippuripihvin ja lasillisen hyvää punaviiniä. Mikään viiniasiantuntija en ole.
5. Leipäkoneen käyttöön liittyy hauska muisto. Keittiöstä tuli ihana tuoksu ja mieheni meni tarkistamaan leipomuksiani. - Mitähän nämä papanat katossa oikein ovat?, kysyi mieheni. Olin unohtanut laittaa koneeseen veden ja kone sylki taikinapallerot kattoon!
- ‹ edellinen
- 1
- 2
kirjoittajasta
Ruokamuistoja on Olotilan lukijoiden sekä Ylen ruutukasvojen muistoja ihanimmista, kamalimmista tai muuten vain mieleenpainuneista ruokakokemuksista. Ruokamuistoja on kerätty vuosina 2008-2009.
arkisto
- 2009 (9)
- 2008 (6)
kommentoiduimmat