Sokeri on sittenkin rasvaa pahempi

Pohjoismaisten asiantuntijoiden ryhmä päivittää ravitsemussuosituksia, jotka lopulta määräävät, miltä suomalaisten ruokaympyrä näyttää. Työryhmän suomalaisjäsen, dosentti Mikael Fogelholm Suomen Akatemiasta sanoo, että suurimmat muutokset koskevat eläinrasvoja ja huonoja hiilihydraatteja, joita on muun muassa valkoisessa viljassa ja sokerissa.

- Voi olla, että olemme tulkinneet sitä niin, että ollaan tehty eläinrasvasta suomalaisen ruokavalion ainoa paha poika ja oikea tulos onkin se, että ei se nyt niin paha ollutkaan. Sen rinnalla on kuitenkin huonot hiilihydraatit, jotka ovat vähintään yhtä pahoja.

Fogelholmin mukaan pitkät väestöseurannat ovat osoittamassa, että huonot hiilihydraatit voivat lisätä sydäntautiriskiä enemmän kuin tyydyttyneet rasvat.

- Kahviin laitettu kerma voi olla vähemmän haitallista kuin kahviin laitettu sokeri, Fogelholm antaa konkreettisen esimerkin.

Hiilihydraattien laatuun halutaankin kiinnittää tulevissa suosituksissa enemmän huomiota, kertoo työryhmän toinen suomalaisjäsen, kliinisen ravitsemustieteen dosentti Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta.

- Meillähän suositus on pääpiirteissään sellainen, että hiilihydraateista suositaan täysjyväviljaa ja sokeria tulisi käyttää kohtuudella. Mutta nyt sitä on tarpeen muotoilla vähän tarkemmin. Kuidun saanti on hirveän huonoa ja täysjyväviljan käyttö tietyissä ikäryhmissä on tosi vähäistä, se kyllä tarvitsee korostamista.

Schwab sanoo, että valkoisen viljan lisäksi suomalaiset ja etenkin lapset kuluttavat huonoihin hiilihydraatteihin kuuluvaa sokeria liikaa.

Fogelholm on samaa mieltä.

- Pidän huonojen hiilihydraattien saannin tiukentamista tärkeänä asiana. Meidän pitäisi syödä vähemmän sokeria, vähemmän valkoista viljaa, valkoista riisiä, valkoista pastaa. Sen rinnalla meidän pitäisi syödä enemmän vihanneksia, hedelmiä ja hyvin kuitupitoista leipää.
 

Lisää D-vitamiinia

Osa pohjoismaisista ravitsemusasiantuntijoista tahtoo nostaa D-vitamiinin 7,5 mikrogramman vuorokausisuosituksen kymmeneen. Fogelholm ja Schwab seuraavat mielenkiinnolla, mihin suuntaan suositus menee.

- Tämä on tietysti kova kysymys, koska, jos se nousee, kenenkään ei ole mahdollisuutta saada sitä ruokavaliosta.

Mikäli suositus toteutuu, voidaan kauppojen hyllyillä nähdä entistä suuremmilla D-vitamiinimäärillä tankattuja tuotteita. Tällä hetkellä kyseistä vitamiinia on lisätty muun muassa margariineihin ja rasvattomiin maitotuotteisiin.

- Jos suositukset nousevat niin veikkaukseni on, että silloin tehdään päätös siitä, että tietyt tuotteet vitaminoidaan suuremmalla määrällä. Peruselintarvikkeiden vitaminointi tällaisissa kriittisessä tilanteissa on ehdottomasti turvallisin ja paras tapa hoitaa se asia.

Fogelholmin mukaan vitamiinin lisääminen tuotteisiin ei tarjota valmistajille erityistä kilpailuvalttia.
Ympäristövaikutukset huomioon

Kahden vuoden kuluttua valmistuvissa pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa huomioidaan ensimmäistä kertaa ruuan vaikutukset ympäristöön. Fogelholmin mukaan lihankulutusta pitäisi vähentää reilusti.

- Ilmastonmuutoksen, hiilidioksikuormituksen kannalta naudanlihaa pitäisi syödä vähemmän ja sitten taas huonojen tai huonohkojen tuotanto-olosuhteiden takia meidän pitäisi vähentää broilerin ja sianlihan kulutusta.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen pääjohtaja Pekka Puska odottaa uusia ravitsemussuosituksia mielenkiinnolla.

- Ravintoasioissa on niin paljon kaupallisia paineita ja erilaisia mielipiteitä, että on äärettömän tärkeää, että kansalaisille kerrotaan, mikä on paras asiantuntijatieto. Ihmisethän sitten itse valitsevat mitä syövät.

16.8.2010 YLE Uutiset / Mari Mäkinen /YLE Olotila