Toisen maailmansodan loppupuolella helmikuussa 1944 alkoivat Helsingin ilmapommitukset. Taitavan ilmatorjunnan ansiosta pääkaupungin aineelliset tuhot jäivät verrattain pieniksi. Pommituksissa kuoli yli 150 ihmistä. Helmikuun pommituksissa yliopiston päärakennus sai osuman.

Yliopiston päärakennus oli entisöity yliopiston 300-vuotisjuhlia varten ja päärakennuksen nk. uusi puoli oli valmistunut juuri ennen pommituksia. Pommitus ja sitä seurannut tulipalo aiheuttivat tuhoja erityisesti yliopiston juhlasalissa.

Suuri osa yliopiston omaisuudesta oli helmikuun alkupuolella evakuoitu maaseudulle. Päärakennuksessa oli kuitenkin vielä arvokasta irtaimistoa. Pommituksen jälkeen rakennuksesta kannettiin turvaan juhlasalin ja konsistorisalin penkit, tuolit ja suuret keisarimuotokuvat. Yliopiston kateederikin saatiin pelastettua sekä juhlasalin mahonkiovet. Konsistorin salissa sijainnut Aleksanteri I:n pronssipatsas vaurioitui palossa.

Vaurioita lisäsivät palon lisäksi sammutusvesi ja myöhemmin sadevesi. Wäinö Aaltoselta 300-vuotisjuhlia varten tilattu veistos ”Vapauden jumalatar seppelöi nuoruuden” vaurioitui kun sammutusvesi imeytyi marmoriin ja jäätyi. Myöhemmin Aaltoselta tilattiin toisinto teoksesta. Nyt sekä alkuperäinen teos että toisinto ovat nähtävillä yliopiston päärakennuksessa.

	Wäinö Aaltosen tuhoutunut veistos yliopiston juhlasalissa

Juhlasalin seinillä olleet Eero Järnefeltin maalaukset Aurora-seura ja Flora-juhla sekä Albert Edelfeltin Turun akatemian vihkiäisiä kuvaava maalaus tuhoutuivat – ilmeisesti väärinkäsityksen vuoksi – täysin. Vastoin alkuperäisiä suunnitelmia teokset oli maalattu kankaalle eikä freskoina suoraan seinälle. Tätä ei ilmeisesti tiedetty yleisesti, ja maalausten irrottamisesta luovuttiin.

	Eero Järnefeltin luonnos seinämaalaukseksi Helsingin yliopiston juhlasaliin

Vuonna 1890 julistettiin kilpailu Helsingin yliopiston juhlasalin seinämaalauksista. Kilpailuun osallistuivat ainakin Eero Järnefelt, Akseli Gallén ja Albert Edelfelt. Albert Edelfeltin ehdotus valittiin keskeisimmäksi maalaukseksi. Gallén ja Järnefelt palkittiin 1500 markan rahapalkinnoilla.

Edelfeltin maalaus Turun yliopiston vihkiäiset valmistui kuitenkin vasta vuonna 1904-05. Järnefeltin Aurora-seuran kokousta kuvaava maalaus valmistui vuonna 1916. Gallén ei koskaan toteuttanut omaa osuuttaan seinämaalauksesta. Eero Järnefelt maalasi vuonna 1920 aiheen Flora-juhla täydentämään kokonaisuutta.

Lähteet

Lindqvist Leena, 2002. Taiteilijan tiellä - Eero Järnefelt 1863-1937. Otava, Helsinki.

Kati Heinämies. http://www.halvi.helsinki.fi