Saksalaiset aloittivat Rovaniemen kauppalan polttamisen 10.10.1944. Polttaminen aloitettiin Kemi-yhtiön toimitalosta Konttisesta. Kemijoen sillat tuhottiin samoin kuin Lapin lääninhallitus sekä Hotelli Pohjanhovi, suojeluskunnan piiriesikunnan talo sekä Veitsiluoto Oy:n toimitalo. Tuhoaminen jatkui lokakuun kuudenteentoista päivään asti, jolloin paloi Rovaniemen kirkko.

Hotelli Pohjanhovi oli Suomen Matkailijayhdistyksen, Oy Alkoholiliike Ab:n ja Alkon Kansanravintola Oy:n yhteishanke. Valmistuessaan Hotelli Pohjanhovi oli merkkitapaus niin suomalaisen matkailun historiassa kuin modernissa arkkitehtuurissa. Hotellia kuvattiin ”mannermaiseksi loistoluokan hienostohotelliksi”.

Hotelli Pohjanhovin suunnittelijana on pidetty arkkitehti Pauli E. Blomstedtia. P.E. Blomstedt kuoli juuri Pohjanhovin rakennustöiden alettua. Suunnittelutyön saattoi loppuun arkkitehti Märta Blomstedt, sekä arkkitehdit Matti Lampén ja Aulis Blomstedt.

	»		Lisää Pauli E. Blomstedtin arkkitehtuurista

Hotelli Pohjanhovi sijaitsi Rovaniemen kauppalan keskustassa Kemijoen länsirannalla. Märta Blomstedt suunnitteli hotellia ympäröivän puiston kiemurtelevine kävelypolkuineen. Puistossa oli myös avoin kukkaniitty ja suomalaisista puulajeista koostuva metsikkö, jonka laidassa sijaitsivat retkeilijöiden yöpymiseen tarkoitetut aitat. Hotellin edustalle joen rantaan oli sijoitettu uimarantahietikko ja venelaituri.

	Hotelli Pohjanhovi

Hotelli Pohjanhovin rakentamisessa käytettiin moderneinta rakennustekniikkaa. Rakentamisessa pyrittiin joustavuuteen ja uudenaikaisiin ratkaisuihin. Esimerkiksi hotellin keittiötä mainostettiin ”Euroopan pohjoisimpana sähköistettynä keittiönä”. Tilat suunniteltiin muunneltaviksi. Esimerkiksi kauppamatkustajia varten suunnitellut näyttelytilat saatettiin muuntaa makuutiloiksi retkeilijöitä varten.

Myös sisustukseltaan Hotelli Pohjanhovi oli ainutlaatuinen. Hotellin sisustuksessa käytettiin sekä Blomstedtin toimiston suunnittelemia kalusteita, että Werner Westin ja Alvar Aallon kalusteita. Sisääntuloaulaa hallitsivat shakkiruutuinen lattia, muhkeat pylväät, kotoisa takka ja suuret lasiset ikkunat, joiden kautta saattoi ihailla Ounasvaaran maisemaa.

	Hotelli Pohjanhovin sisutusta

Hotelli Pohjanhovi edusti mannermaista ja hienostunutta matkailukulttuuria. Vierailijan ottivat vastaan hotellin pääovella komeisiin palveluspukuihin ja pillerirasiahattuihin puetut piccolo-pojat. Pohjanhovi oli myös ensimmäinen hotelli jota markkinoitiin talvilomakohteena. Useat aurinkoterassit toivat hotelliin välimerellisen tuulahduksen, ja koko hotellia on myös luonnehdittu valtamerilaivaksi joka purjehti kohti auvoista tulevaisuutta.

Pohjanhovin arkkitehtuuria on ylistetty monissa yhteyksissä. Pohjanhovia pidetään suomalaisen funktionalismin kypsimpänä saavutuksena. Pohjanhovin arkkitehtuurissa oli keveyttä ja linjakkuutta sekä sommittelun että massoittelun luovaa ja mestarillista hallintaa. ”Hotelli Pohjanhovi oli ainutlaatuinen taideteos, itsenäisyydenajan hienostunein ja vaikuttavin hotellirakennus”, toteaa tutkija Harri Hautajärvi.

Rovaniemen jälleenrakennus aloitettiin välittömästi sodan jälkeen. Uusi asemakaava, Alvar Aallon nk. Poronsarvikaava, valmistui vuonna 1945. Hotelli Pohjanhovista oli jäänyt jäljelle vain vaurioituneet matalat siipiosat, joissa
sijaitsivat alkoholiliike ja autotallit. ”Korvike Pohjanhovin” rakentaminen aloitettiin heti ja se aloitti toimintansa vuoden 1945 alussa. Uusi, arkkitehti Aulis E. Hämäläisen suunnittelema Hotelli Pohjanhovi valmistui vuonna 1947. Uusi hotelli oli arkkitehtuuriltaan arkinen ja anonyymi, eikä tuonut takaisin Blomstedtien suunnitteleman hotellin loistoa ja tyylikkyyttä.

Rovaniemen jälleenrakennus kesti vuoteen 1948 asti.

Lähteet

Ahvenainen, Jorma 1970. Rovaniemen historia II 1632-1960. Rovaniemi.

Hautajärvi, Harri 1995. Lapin läänin matkailuarkkitehtuurin historia. Lisensiaattityö. Oulun Yliopisto. Arkkitehtuurin osasto. Oulu.