Ensimmäiset Niskavuoret Wuolijoki kirjoitti salanimellä Juhani Tervapää. Hella Wuolijoki oli poliittisen vakaumuksensa vuoksi kiistelty henkilö ja salanimen suojassa hän pyrki takaamaan näytelmilleen esitysmahdollisuuden.

Niskavuori on rustholli Hämeessä ja maa, maatalous, maahenki ja maaseutu ovat sarjan henkinen perusta ja varsinkin ilmestymisajankohtansa keskeinen tematiikka. Eräs Niskavuori-sarjan konflikteista syntyy maaseutuväestön ja kaupunkilaistuneen uussivistyneistön välille. Muita toistuvia konflikteja ovat rakkauden ja vastuun välinen konflikti, uuden ja vanhan ajan törmäys ja taustavirtana eri näytelmissä erilaiset aatteelliset konfliktit.

Niskavuoren naiset ilmestyi 1936. Sen kuvaama aika on 1920-luku. Niskavuoren tilaa emännöi vanha emäntä Loviisa poikansa Aarnen ja tämän vaimon Martan kanssa. Aarne rakastuu kylän uuteen, nuoreen, kaupungista muuttaneeseen opettajaan, Ilonaan. Näytelmän jännitteen muodostaa Aarnen ristiriita kahden naisen välissä, myös kahden erilaisen elämäntavan välissä. Vanha emäntä yrittää painostaa Aarnea Niskavuoren vuoksi, mutta suhtautuu lopulta yllättävän ymmärtäväisesti ja suvaitsevaisesti Ilonaan.

Vaikka Aarne on ristiriitojen keskipisteessä, näytelmän varsinainen draama syntyy kolmen naisen, Ilonan, Martan ja Loviisan välille. Kukin heistä tarkastelee rakkauden ja velvollisuuden välistä valintaa omalta kannaltaan ja taustalla vaikuttaa vielä kyläyhteisö normeineen ja sopivaisuussääntöineen.

Eino Salmelainen ohjasi Niskavuoren naiset heti sen ilmestyttyä Helsingin Kansanteatteriin. Salmelaisen merkitys Niskavuori -näytelmien synnyssä oli keskeinen. Wuolijoki luetutti hänellä keskeneräisiä töitään ja Salmelaisen kommentit ja painotukset merkitsivät Wuolijoelle paljon. Ensimmäisellä Niskavuori-ohjauksellaan Eino Salmelainen myös paalutti niskavuorelaisen näyttämömaiseman ja tulkinnan vuosikymmeniksi eteenpäin.

Sarjan seuraava näytelmä, Niskavuoren leipä ilmestyi 1938. Se kuvaa tilannetta, jossa Ilona ja Aarne ovat asuneet jo pitkään kaupungissa lapsineen. Molemmat ovat työssä, mutta Aarne on levoton ja juureton ja käy salaa Niskavuoressa neuvomassa ja valvomassa töiden tekoa. Vanha emäntä ottaa ohjat käsiinsä ja järjestelee tilanteen niin, että Aarne lopulta ottaa hoitaakseen Niskavuoren isännyyden.

Niskavuoren naisissa Aarne valitsi Ilonan ja rakkauden. Niskavuoren leipä tuo kuvioon uusia sävyjä, sillä osoittautuu, ettei Aarne sittenkään tule toimeen ilman elämänsä perustaa, talonpitoa. Myös Martan tarina saa jatkoa. Niskavuoren naisissa hän oli valmis valitsemaan rakkaudettoman avioliiton, kunhan saisi pitää asemansa ja rahansa. Niskavuoren leivässä hän valitsee jälleen rahan ja aseman menemällä naimisiin paikkakunnan tohtorin kanssa.

Niskavuoren leipä on näytelmänä ongelmallinen, sillä se on selkeästi jatko-osa, eikä toimi ilman tietoa ensimmäisen näytelmän tapahtumista. Sarjan näytelmistä sitä onkin esitetty vähiten.

	"Niskavuoren Heta", Radioteatterin Niskavuori -kuunnelmasarja vuonna 1992. Heta Niskavuorta esittää Heidi Herala

Niskavuoren nuori emäntä sijoittuu 1880-luvulle ja kertoo Loviisan elämästä talon sopuisana ja ahkerana nuorena miniänä. Hänen miehellään Juhanilla on suhde talon meijerskaan Malviinaan, joka on myös synnyttänyt Juhanille lapsen. Kun Loviisa saa tietää suhteesta, hän lähettää Malviinan talosta pois Juhanin ulottumattomiin ja ottaa itselleen aseman talon hallitsijana.

Niskavuoren nuori emäntä on kuvaus siitä miten Loviisasta kasvoi aiemmissa näytelmissä nähty matriarkka. Loviisan menneisyyden kautta ymmärtää hänen kaksijakoisen suhteensa Aarnen ja Ilonan rakkauteen. Niin Loviisan miehen kuin hänen poikansakin elämän taistelun aiheuttaa rakkauden ja velvollisuuden välinen ristiriita. Loviisa on valinnut ja kestänyt osansa rakkautta vaille jäävänä, velvollisuutensa lunastavana emäntänä.

Niskavuorilla Hella Wuolijoki oli tehnyt läpimurron näytelmäkirjailijana. Näytelmistä kiinnostuttiin myös kansainvälisesti, Niskavuoren naiset on yksi eniten ulkomailla esitettyjä suomalaisia näytelmiä. Niskavuoresta tehtiin myös elokuvia. Valentin Vaala ohjasi elokuvat Niskavuoren naiset 1938 ja Loviisa - Niskavuoren nuori emäntä 1940. Niskavuoren naiset Vaala ohjasi vielä uudestaan 1958.

	Juliste Edvin Laineen ohjaamasta elokuvasta Niskavuoren Aarne. Kuva: SEA.

Niskavuoren nuori emäntä ilmestyi 1940. Jatkosodan sytyttyä Hella Wuolijoen kirjoitustyöhön tuli pitkä tauko. Hän kärsi vankilatuomion maanpetoksesta syytettynä. 1945 hänet valittiin Yleisradion pääjohtajaksi. Niskavuorelaisten kohtalot askarruttivat häntä kuitenkin edelleen ja sarjan seuraava näytelmä, Niskavuoren Heta ilmestyi 1950.

	»		Lue lisää Hella Wuolijoesta kaudesta Yleisradion pääjohtajana

Niskavuoren Heta alkaa muutamaa vuotta Niskavuoren nuoren emännän tapahtumien jälkeen. Heta on Niskavuoren tytär, Juhanin sisar. Hän on tullut vahingossa raskaaksi ja joutuu menemään naimisiin renki-Akustin kanssa, joka ei ole lapsen isä. Heta ja Akusti muuttavat pieneen Muumäen torppaan, josta he vuosikymmenien kuluessa luovat kukoistavan suurtilan.

Ylpeä Heta ei kutsu ketään sukulaisiaan kylään ennenkuin uusi talo on hänen haluamallaan mallilla, aikaa siihen kuluu seitsemäntoista vuotta. Suurtalon tyttäreksi syntynyt Heta inhoaa miehensä rengintaustaa, eikä kykene ratkaisemaan omaa identiteettiään. Hän ei kouluta lapsiaan, koska rengin lapset eivät tarvitse koulutusta. Toisaalta kansalaissodan sytyttyä hän haluaa lähettää poikansa valkoisten mukana taisteluun, koska sinne muutkin talollisten pojat menevät.

Niskavuoren Heta on myös avioliitto-kuvaus. Hetaa ja Akustia, alunperin pakko- ja järkiavioliiton solmineita yhdistää sitkeä raivaajahenki ja halu saada aina enemmän ja suurempaa. Särmikäs ja ristiriitainen Heta on kiehtonut teatterintekijöitä ja Heta on eniten esitetty Niskavuori-näytelmistä. Myös Akusti on harvoja Hella Wuolijoen näytelmien moniulotteisia mieshahmoja.

Niskavuori-sarjan päättää näytelmä Entäs nyt Niskavuori, joka ilmestyi 1953. Se sijoittuu jatkosodan aikaan. Miehet ovat rintamalla ja naiset hoitavat talon työt. Aarne ja Martan ja Aarnen poika kaatuvat. Niskavuoreen pestautuu pehtoriksi Juhani Multia, joka paljastuu vanhan isännän ja Malviinan pojaksi. Juhani Multia on sodasta kieltäytyjä, ja hän joutuu menemään maan alle. Sodan jälkeen Multiasta tulee ministeri ja hän menee naimisiin leskeksi jääneen Ilonan kanssa. Niskavuori pilkotaan ja pientilaa jää viljelemään Ilonan ja Aarnen poika Paavo. Niskavuoren suurtilan elämä päättyy Loviisan kuolemaan.

Juhani Multian aktiiviseen sodanvastaisuuteen Hella Wuolijoki sijoitti oman maailmankatsomuksensa. Näytelmän ilmestymisen aikaan aihe koettiin vielä liian arkaluontoiseksi. Entäs nyt Niskavuoren ohjasivat samanaikaisesti Edvin Laine Helsingin Kansanteatteriin ja Eino Salmelainen Tampereen Työväen Teatteriin. Ohjausten painotukset poikkesivat toisistaan ja Laineen versiosta Multian aatteellisuus oli jätetty kokonaan pois. Edvin Laine ohjasi Niskavuorten pohjalta myös kolme elokuvaa, Niskavuoren Hetan 1952, Niskavuoren Aarnen 1954 ja Niskavuori taistelee 1957.

Niskavuorelainen maailma kiehtoi Hella Wuolijokea jatkuvasti ja hänellä oli aikomus kirjoittaa näytelmä vielä ainakin Martasta. Entäs sitten Niskavuori kuitenkin jäi Hella Wuolijoen viimeiseksi näytelmäksi.

Niskavuori-näytelmiä esitetään edelleen tasaisesti Suomen teattereissa. Ilmestymisajankohtien keskeinen teema, sitoutuminen maahan on uudemmissa tulkinnoissa väistynyt, keskiöön ovat nousseet ihmisten väliset suhteet ja valinnat, pyrkyryys ja sen hinta ja halu elää itselleen arvokasta elämää.

Koski Pirkko: Kaikessa mukana - Hella Wuolijoki ja hänen näytelmänsä
Otava 2000

Laitinen Kai: Suomen kirjallisuuden historia
Otava 1981

Wuolijoki Hella: Niskavuori
Lasipalatsi 2001