Eero Järnefelt Kolilla 1936

Pohjois-Karjalan Kolivaarasta muodostui eräänlainen suomalainen kansallismaisema. Monet taiteilijat tekivät matkoja Pielisen ympäristöön ja siitä rajantakaiseen Karjalaan. Yhtenä muita taiteilijoita innostavana tekijänä voidaan pitää Eero Järnefeltiä. Järnefeltin setä toimi kirkkoherrana Kontiolahdella ja Eero tutustui pohjoiskarjalaiseen vaaramaisemaan jo lapsena kulkiessaan setänsä kanssa voinkeruumatkoilla. Kolista tuli Eero Järnefeltille sielunmaisema, jota hän kuvasi maalauksissaan vuosikymmenten ajan.

	»		Lisää Järnefeltistä

	Eero Järnefelt: Maisema Kolilta

Monet muut Kolin-matkaajat olivat Järnefeltin naapureita Tuusulanjärven taiteilijayhteisöstä. Järnefelt matkusti Kolille 1892 yhdessä Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeltin kanssa. Juhani Aho kirjoitti matkasta kuvauksia mm. Uuteen kuvalehteen ja käytti kokemiaan luontoelämyksiä hyväkseen teoksissaan Panu ja Juha. Venny Soldan oli harvoja naispuolisia kansallisromanttisen suunnan edustajia ja hän maalasi useita kansankuvauksia, ei tosin yhtäkään varsinaisesti Kolin alueella ollessaan. Aholle, Soldanille ja Järnefeltille Kolin maisemassa tiivistyi ihmisen sitkeys taistelussa luonnonvoimia vastaan. Heille näkymä Kolin huipulta oli vaikuttava kahtalaisuudessaan. Toisaalla jylhä ja ankara erämaa, toisaalla ihmisen asumukset ja viljelykset.

			Järnefelt ja Koli
			Eero Ojanen Kolilla

Taiteilijat suhtautuivat Koliin ja Karjalaan romantisoivasti ja romantiikka lisäsi sekin, että seutu oli suosittu häämatkojen kohde.
Eero Järnefeltin sisar Aino ja Jean Sibelius tekivät häämatkan Pieliselle. Kolin maisemien on sanottu innoittaneen Sibeliusta hänen säveltäessään neljättä sinfoniaansa 1909.

	»		Lisää Sibeliuksesta

Akseli Gallen-Kallela oli tehnyt oman häämatkansa Kuhmoniemelle paria vuotta aikaisemmin. Gallen-Kallelasta tuli tunnetuin korpiromantiikan ja kalevalaisen kansan kuvaaja.

Eino Leino teki oman Karjalan matkansa 1897 ja siltä matkalta jäi ilmeisesti itämään Helkavirsien idea.

	»		Eino Leino Helkavirret

	I.K. Inhan Koli-panoraama

Suomalainen maisema ei ollut yksinomaan taiteilijoiden kiinnostuksen kohteena. Suomalaisuuden nostoon kuului myös kotimaan tekeminen tutuksi ihmisille. Jo 1890 Kolin maisemaa ylistettiin Matkasuuntia Suomessa -matkaoppaassa. Maantieteilijät oivalsivat, että valokuva olisi paras väline dokumentoida maisemaa. Valokuvaamot innostuivat ajatuksesta myös kaupallisessa mielessä ja Ståhlbergin ja Nyblinin valokuvaamot kuvauttivat Suomea eri puolilta ja kuvista tehtiin näyttelyiden lisäksi myytäviä kuvasarjoja.

	I.K. Inha: Kaskenpoltto

Ståhlberg palkkasi valokuvaaja I. K. Inhan kuvaaman pohjoisen Suomen näkymiä kesällä 1892. Seuraavana kesänä Inha matkusti Kolille yhdessä ystävänsä Eero Järnefeltin kanssa ja kuvasi tunnetut panoraamansa vaaran huipulta. Inhan ja Järnefeltin Koli-kuvia on kiinnostavaa katsoa rinnakkain, sillä jotkut niistä ovat kuin samasta pisteestä kuvattuja. Inha ja Järnefelt olivat molemmat taiteessaan realistisen tyylisuunnan edustajia eikä kumpikaan innostunut suomalaisessa taiteessa nousevasta symbolismista.

	»		Lisää I.K.Inhasta