MOT: Kunnat, konsultit ja riskibisnekset

Julkaistu maanantaina 03.12.2012 2 59

Kuntien riskibisnekset herättävät arvostelua.

TV 1 maanantaina 3.12. klo 20.00 - 20.30

Yle Areenassa 30 päivää

Suurten valtiontukien avulla liikkeelle laitettuja tehtaita on vaikeuksissa eri puolilla Suomea. Liipasimella ovat paitsi työpaikat, usein myös epätoivoisten kuntien veronmaksajien piikkiin annetut takaukset.

Varkaudessa yrityssaneerauksessa oleva akkutehdas on samalla 12 miljoonan euron riski varkautelaiselle veronmaksajalle.

 

Juankoskella jättitakaus

Juankoskella ainoa keino saada kartonkitehdas uudelleen käyntiin oli kunnan jättitakaus. Juankoskelainen valtuutettu Martti Pohjolainen kertoo MOT:ssa, että juankoskelaisten takausvastuu rahoitusongelmissa olevasta tehtaasta on tuhat euroa vauvasta vaariin.

Yritysten houkuttelussa ja rahoituspakettien kokoamisessa hankkeiden suuntaamisessa kuntia ohjailevat usein ulkopuoliset konsultit.

 

Vastuutonta riskinottoa

MOT tapaa kuntien toisinajattelijoita, jotka pitävät kuntien riskinottoa vastuuttomana. MOT tapaa myös useille rakennemuutosalueille palkatun konsultin, joka sanoo, että jos parempia rahoituskeinoja olisi, niitä käytettäisiin.

Ohjelma pohjautuu MOT:n verkkosivuilla julkistettuun laajamittaiseen yritystukiaineistoon. Aineisto sisältää tiedot yli 5 miljardin suorien yritystukien saajista jopa yli kymmenen vuoden ajalta.

Ohjelman toimittaa Kirsi Skön.

 

Muualla netissä:

MOT

 

Suosittele59 Suosittelee
Asiasanat:

Kommentit

perjantaina 07.12.2012

Kiitos hyvästä ohjelmasta!

Kuntia ja valtiota rasittavia tukia jaetaan harkitsemattomasti, jopa holtittomasti.

Näiden pääasiassa hyvä-veli-rinkien aiheuttamien suorien taloudellisten vahinkojen lisäksi syntyy tappioita ja vaikeuksia myös muille, terveille mutta tuettomille yrityksille epärehellisen kilpailun muodossa: tuetut yritykset pudottavat kilpailusta yritykset, jotka toimivat pelkästään alan taloudellisten resurssien puitteissa.

Onhan näitä muisteltavia yrityksiä, mm. kuuluisa ja vahvasti tuettu savustus- ja sumutuspussipisnes, joka kahmi tuet ota-rahat-ja-juokse-periaatteella ja myöhemmin todettiin ekologisesti turhimmaksi ja vahingollisimmista tuotteista. Mutta rahat meni ja "keksijä" ilmeisesti paistattelee etelän rannoilla partaansa myhäillen.

Finnvera perää parastaikaa oikeusteitse useitakin huonoja sijoituksiaan takaisin. Yksi niistä on esimerkiksi eps-kartellin jäsen, jonka suuruudenhullut suunnitelmat tukineen, takauksineen, lainoineen jne kaatuvat nyt meidän kaikkien maksettaviksi.

Valtion ja kuntien tuet olisi kokonaan poistettava kilpailua vääristävinä jamoraalittomina.

perjantaina 13.09.2013

Jyväskylän kuvio (Suur Voimala idän malliin) kiinnostaisi analysoida myös MOTissa
Lukekaapa 13.9.13 Keskisuomalainen lehteä sivulta 5 vas alanurkka. Ihmeiden aika ei ole ohi.

Kiitollisuudenvelkaa voi maksaa monella tavalla, tässä muutama oletettu karkeahko esimerkki:
1. Ostaa veli venäläisen turpiini-generaattorirustinki Keljonlahdelle, vältetään oma konkurssi ja maahanpano. Nimimerkki: Kun Pietari Suuri hattunsa polki.
2. Saada Aleksanteri Nevskin mitalit prenikoin ja professorinimityksin GRU:n kenraali-everstin luovuttamana.
- Lue Anderssonin CV ja Jykes Pietarin toimiston toimintakertomus (hukattu?).
3. Ostaa kattila Svedupankilta leasingsopimuksella K-lahdelle.
Nimitysuutisia: KunniaCon.... 150,1 miljoonaa euroa vuonna 2013.
- Maksusopimus alkanut vuonna 2011 ja maksettu 2011-2012 noin 30- 40 miljoonaa euroa.
4. Mikä olikaan K-lahden voimalan oikea hinta, näin Vihreänä vaa'ankielenä veikkaan 500 miljoonaa euroa ja paikka kaupunginhallituksessa.
- miksi hintaa salataan?
5. Kaupungin omavelkainen takaus leasingsopimuksen 150,1 miljoonalle eurolle. Valtuustossa sanottua: "Me rakennamme voimalan tulorahoituksella, ei kaupungin takauksia kuin alussa 60 miljoonaa euroa vain." Vihreänä muistan uhon ja äänestin puolesta.
6. Biovoimalassa palaa jo kivihiili 16 miljoonan euron laitteilla. "Turve on saastuttavampaa" sanon vihreänä hallitushenkilönä.
7. Pitäiskö jonkun alkaa tutkia K-voimalan lyhyttä historiaa Pietarin päästä, kysyy maaotteluhengen omaava veronmaksaja Kuokkalasta
8. Ruotsion myöntänyt takaustukea uudenaikaiselle biovoimalalle, K-lahdelle, jossa nyt poltellaan kivihiiltä, oliko hiilelle saatu edullisempi leasingsopimus?
9. Pitäiskö jonkun tutkia koko K-voimalan kuviot sisältäen myös Pekonniemen kansallisen pohjavesilähteen muuttamisen kirjelmillä vesisonnaksi EU:ssa Mitä teki tuolloin elyministeri, joka avasi upouuden biovoimalan kauniilla avajais-juhla puheellaan.
10. Tervetuloa myös muuramelaiset maksamaan Keljonlahden hattumaisen halpaa, maailman toiseksi suurinta, Ruotsin tuella valjastettua pietarilaista konsulikyytiä.
11. Onnea ja menestystä kaukolämmön maksajille.

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Selaa juttuja asiasanojen mukaan




Muualla Yle.fi:ssä