Sukua kerrassaan!

Julkaistu keskiviikkona 06.07.2011 0 165

Anssi Bremer kuuluu sukuun, jossa miehet ovat lentäneet siitä lähtien kun Suomessa on ollut lentokoneita. Vieressä sarjan juontaja Sari Kaasinen.

TV1 arkisin 8. – 20.7. klo 18.30

Sukupuu-sarja etsii esi-isiä ja kertoo suomalaisten sukujen tarinoita.

Sarja näyttää, miten sukututkimusta tehdään, mistä tietoa löytyy ja mitä saadusta tiedosta voidaan päätellä. Sarjaa juontaa Sari Kaasinen.

Bremerit – lentävä suku

Bremerien suku on ollut osa suomalaista ilmailua sen alusta saakka. Anssi Bremer on lentäjä kuten hänen isänsä ja neljä setäänsäkin. Sukuun mahtuvat saksalaiset juuret ja suomalaisen ulkomaankaupan kehittäminen.

Upseerinuralle Anssi Bremer ei nuorena edes harkinnut mitään muuta ammattia kuin lentämistä. Hän oli jo nuorena poikana mukana ilmailukerhossa rakentamassa purjekoneita.

Tie upseerikoulutukseen Santahaminaan ja Kauhavalle oli luonnollinen jatke Utissa suoritetulle varusmiespalvelukselle vuonna 1957. Sotilasarvoltaan hän on everstiluutnantti.

Valmistuttuaan upseeriksi vuonna 1960 oli ensimmäisenä edessä vihillemeno Pirjon kanssa jo seuraavana päivänä. Nuorenparin ensimmäinen asemapaikka oli Tikkakosken Ilmasotakoulu. Bremerit viihtyivät Tikkakoskella kaksi ja puoli vuotta ennen kuin edessä oli siirto Kauhavan ilmasotakouluun opettajaksi.

Seikkailija ja upseeri

Suomen ilmavoimat on ollut olemassa itsenäisenä puolustushaarana vuodesta 1918, kun ruotsalainen kreivi Eric von Rosen lahjoitti suomalaisille Thulin-merkkisen koneen.

Von Rosenilta ovat peräisin ilmavoimien entiset tunnukset, siniset hakaristit, jotka olivat von Rosenin henkilökohtaiset onnenmerkit.

Sotien jälkeen hakaristi jäi kuitenkin pois ilmavoimien koneista ja nykyään sen voi nähdä enää ilmavoimien lipussa.

Anssin isä Aarne Bremer syntyi vuonna 1904. Hän oli keskimmäinen viiden veljeksen sarjasta, josta kaikki ryhtyivät lentäjiksi.

Nuorempia innoitti erityisesti veljessarjan toisiksi vanhin, Wäinö, joka teki suomalaista ilmailuhistoriaa.

Wäinö hankki lentolupakirjan 1920-luvulla ja lensi vuonna 1933 maailman ympäri Junkers Junior alumiinikoneella. Lentäminen koitui Wäinön kohtaloksi, hän kuoli lento-onnettomuudessa vuonna 1964.

Saksalaisia juuria

Bremerien suvun kantaisänä pidetään Jacob Bremeriä, joka tuli Suomeen 1700-luvun alussa Ruotsin Västeråsista. Alun perin Bremerit ovat kuitenkin kotoisin Saksasta.

Jacobia pidetään sen ajan Turun ja kenties koko Suomen rikkaimpana miehenä. Omaisuutta karttui muun muassa Turun kauppaliikkeestä ja kauppalaivojen osuuksista, joita Jacobilla oli runsaasti. Häntä onkin sanottu suomalaisen ulkomaankaupan isäksi.

Jacobin pojanpoika Josef Bremer puolestaan sai avioliiton kautta omistukseensa Teijon kartanon ja ruukin, joita hän kehitti voimakkaasti. Hänen poikiensa aikana ruukki kuitenkin meni konkurssiin ja joutui pois Bremereiltä.

Josefista on Anssiin viisi sukupolvea.

Jatkuva kaipuu taivaalle

Haettuaan monta kertaa siirtoa Kauhavalta muualle siinä onnistumatta, Anssi päätti siirtyä ilmavoimista siviiliin 30-vuotiaana.

Osittain hän sanoo päätöksen johtuneen Bremerien "hurjasta luonteesta". Siviilissä hän on toiminut muun muassa lentokonekauppiaana, sotilasattaseana, kaivosalalla ja Helsinki-Vantaan lentoaseman turvallisuuspäällikkönä.

Lentolupakirjansa Anssi antoi vanhentua 1980-luvun lopulla lähtiessään sotilasattaseaksi Berliiniin. Silti lentämistä on jatkuva ikävä.

Sarjaa on esitetty TV1:ssä edellisen kerran vuosina 2007 ja 2008.

Muut suvut

11.7. Haavistot

Käsityöt ovat olleet naisten ensimmäinen tapa tienata. Tekstiilitaiteilija Riitta-Liisa Haaviston (kuvassa) suvussa taitavat sormet ovat siirtyneet äidiltä tyttärille jo satoja vuosia.

12.7. Appelbergit

Appelbergin miehet ovat hoitaneet kotkalaisia toista sataa vuotta. Lääkärin ammatti onkin yksi, joka siirtyy usein sukupolvelta toiselle. Jan Appelberg valitsi lääkärin uran isänsä ja isoisänsä tapaan.

13.7. Simolat

Kaikki martat eivät touhua keittiössä ja pidä kaappitarkastuksia. Marja Simolan suku on vaikuttanut martoissa Itä-Suomessa naisten asemaan monta sukupolvea.

14.7. Salokankaat

Salokankaan suku kuten Heikki Salokangas (kuvassa) Porin Kuuminaisissa on kalastanut ja myynyt kalaa torilla jo yli sata vuotta.

15.7. Hilkkeet

Kierto-, kylä-, kansa- ja peruskoulut ovat olleet Ritva Hilkkeen suvun työpaikkoina yli sata vuotta. Sukupuun tarina vie opettajien arkeen Pohjois-Karjalaan.

18.7. Huhtalat

Marianne Huhtalan suvusta Sievistä on lähdetty siirtolaisiksi Kanadaan, Amerikkaan ja Ruotsiin. Tuliaisina on tuotu eväitä parempaan elämään.

19.7. Tataarit

Tataarit tulivat Suomeen 1800-luvulla. Sukupuu matkaa Raif Nisametdinin mukana Tatarstaniin, Suomen tataarien juurille.

20.7. Moilaset

Ihmiset eivät ole ainoita, joiden sukupuut ovat satoja vuosia vanhoja. Moilasten koirien juuret tunnetaan jopa omaa sukua paremmin.