Voimala: Kummalla viiraa pahemmin – yksilöllä vai yhteiskunnalla?

Julkaistu keskiviikkona 13.04.2011 7 170

Marketta Mattila ja Raisa Rauhamaa perkaavat kevään viimeisessä lähetyksessä psykokulttuuria.

TV1 perjantaina 15.4. klo 22.00. Sarja jää tauolle.

YLE Areena

Voimala kysyy, elämmekö ylenpalttisessa terapiateollisuudessa vai jäävätkö ihmiset liian yksin paniikkikohtausten ja ahdistuksen keskelle?

 

Terapeuteista pulaa

Suomessa on runsaat neljätuhatta työikäistä psykoterapeuttia. Lisäksi on paljon erilaisia terapiamuotoja, jotka eivät kuulu Kela-korvauksen piiriin.

Laillistetuista psykoterapeuteista on pulaa, sillä tämän vuoden alusta Kela korvaa kuntoutuspsykoterapian kaikille, jotka täyttävät edellytykset saada terapiaa.

Samaan aikaan ollaan uudistamassa psykoterapiakoulutusta. Jatkossa ammattinimikkeen käyttö edellyttää yliopiston tai sen yhteydessä toimivan organisaation yhteistä koulutusta.

Voimalassa terapian tarpeesta ja sen ylivallasta puhuvat psykoanalyytikko Pirjo Lehtovuori, kirjailija Eeva Hurskainen, tiedetoimittaja Marko Hamilo ja psykoterapeutti Laura Mannila.

 

Järisyttävä kokemus patjoilla

Tiedetoimittaja Marko Hamilo kyseenalaistaa uudessa kirjassaan Luonnollisesti hullu (Avain 2011) aikamme psykokulttuurin.

Psykokulttuuri pyrkii ratkaisemaan mielenterveysongelmia terapoimalla yksilöä, vaikka voisi olla järkevämpää muuttaa yhteiskuntaa.

Kirja on myös johdatus evoluutiopsykologiaan, joka tutkii mielen ilmiöitä lajikehityksen valossa.

Psykoanalyytikko Pirjo Lehtovuorella on pitkä kokemus psykoterapeutin ja potilaan vuorovaikutuksesta. Hän on kouluttajana tutkinut psykoterapeuttien koulutusjärjestelmää.

Psykoterapeutti Laura Mannila on erikoistunut kehopsykoterapiaan.

Eeva Hurskainen kertoo, miten hän päätyi psykoterapeutiksi. Sitä edelsi mieltä järisyttävä kokemus 70-luvun Ryhmätyö ry:n intensiivisessä patjaryhmäterapiassa.

 

Suosittele170 Suosittelee
Asiasanat:

Kommentit

keskiviikkona 13.04.2011

puhette asiaa, kyllä minäkin koen että olen jäänyt yksin ahdistukseni kanssa,kirjoitettu jo toisen kerran takaisin terveysasemalle psyykkisten oireiden vuoksi, ensin kahden kerran käynti Akuutti polikilinikalle turussa ja sen jälkeen jälleen takaisin kakden viikon jonotuksen jälkeen terveysasemalle . sain uuden diaknoosin pari viikkoa sitten sekin on jo kriisi ,ei oo helppoa olla mielenterveyspotilas Suomessa.Kriisikeskuksen toimistotyöntekijä sekin käännytti pois minut koska heille ei kuulemma ei oteta mielenterveyspotilaita, ainoa apu varmaan minkä voisi saada on maksulliset terapeutit , joille heillekin on jo jonoa sinnekin ja maksu n.100 € , on sekin varmasti este sinne hakeutumiselle, ainakin minulle.tämä on täyttä totta Turussa!!!

lauantaina 16.04.2011

Hyvin vastattu Marko Hamio, ylimääräinen syyllistäminen ja psykoterapian myyntiargumentit ovat kuvottavia.

sunnuntaina 17.04.2011

Eiköhän psyykelääkkeitä ole kuitenkin tehokkaammin tarjottu ja mainostettu kuin psykoterapiaa. Minä ainakin sain määrätietoisesti vaatia, jotta sain lääkärin kirjoittamaan lausunnon psykoterapiaan. Lääkkeitä tarjottiin useamman kerran ensimmäisenä vaihtoehtona. Mutta pidin pääni ja hyvä niin: kolmivuotisen psykoterapian jälkeen voin paremmin kuin koskaan.

tiistaina 19.04.2011

Johannes Remy pohtii blogissaan erilaisia asoita ja ilmiöitä, kuten myös toimittaja Mikko Niskasaari

Netissä lisää haulla > johannes remy <. ja > mikko niskasaari <.

Lastenpsykiatrian vaietut epäkohdat Lauantai 18.10.2008 klo 23:50 - Johannes Remy

Kirjoitin jokin aika sitten blogissani kritisoiden lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvien todistamattomien väitteiden toistelua, joihin kuuluvat mielenterveysongelmien kasvu ja vanhempien syyllistäminen niistä.
Sittemmin silmiini on osunut tutkittua tietoa asiasta: Päivi Santalahden ja Andre Souranderin katsaus Onko lasten psykiatrinen sairastavuus lisääntynyt? (Duodecim 13/2008, s. 1499-1506).

Haastattelemalla noin tuhatta 8-9-vuotiasta lasta on vertailtu tilannetta vuosina 1989, 1999 ja 2005. Lapsia koskevia vastauksia on pyydetty lasten itsensä lisäksi myös heidän vanhemmiltaan ja opettajiltaan.
Tulosten mukaan tyttöjen masennus olisi lähes kaksinkertaistunut 1989-2005, kun taas poikien kohdalla ei ollut havaittavissa vastaavanlaista muutosta. Aktiivisuus- ja tarkkavaisuushäiriöitten määrässä ei havaittu muutosta. Vanhempien vastausten perusteella poikien häiriökäyttäytyminen vaikuttaisi sen sijaan merkittävästi laskeneen mainittuna aikana.

Lasten psyykelääkitys on kuitenkin kasvanut suhteettomasti jopa verrattuna tyttöjen masennuksen mahdolliseen lisääntymiseen.
Keskushermostostimulantteja määrättiin vuonna 2000 kaikkiaan 200:lle alaikäiselle, vuonna 2005 jo 2500:lle. Santalahti ja Sourander toteavatkin lääkehoidon määrän lisääntymisen heijastavan selkeästi hoitokulttuurin eikä psyykkisten oireiden määrän muutosta. Kirjoittajat tuovat esiin myös sen mielenkiintoisen seikan, että Suomessa on kansainvälisesti katsottuna paljon lastenpsykiatreja

Lue lisää »

tiistaina 19.04.2011

Voimala ohjelma 15.4.2011.

Voimala kysyy, elämmekö ylenpalttisessa terapiateollisuudessa vai jäävätkö ihmiset liian yksin paniikkikohtausten ja ahdistuksen keskelle?

Terapeuteista pulaa
Suomessa on runsaat neljätuhatta työikäistä psykoterapeuttia. Lisäksi on paljon erilaisia terapiamuotoja, jotka eivät kuulu Kela-korvauksen piiriin.

Laillistetuista psykoterapeuteista on pulaa, sillä tämän vuoden alusta Kela korvaa kuntoutuspsykoterapian kaikille, jotka täyttävät edellytykset saada terapiaa.

Samaan aikaan ollaan uudistamassa psykoterapiakoulutusta. Jatkossa ammattinimikkeen käyttö edellyttää yliopiston tai sen yhteydessä toimivan organisaation yhteistä koulutusta.

Voimalassa terapian tarpeesta ja sen ylivallasta puhuvat psykoanalyytikko Pirjo Lehtovuori, kirjailija Eeva Hurskainen, tiedetoimittaja Marko Hamilo ja psykoterapeutti Laura Mannila.

Järisyttävä kokemus patjoilla
Tiedetoimittaja Marko Hamilo kyseenalaistaa uudessa kirjassaan Luonnollisesti hullu (Avain 2011) aikamme psykokulttuurin.

Psykokulttuuri pyrkii ratkaisemaan mielenterveysongelmia terapoimalla yksilöä, vaikka voisi olla järkevämpää muuttaa yhteiskuntaa.

Kirja on myös johdatus evoluutiopsykologiaan, joka tutkii mielen ilmiöitä lajikehityksen valossa.

Psykoanalyytikko Pirjo Lehtovuorella on pitkä kokemus psykoterapeutin ja potilaan vuorovaikutuksesta. Hän on kouluttajana tutkinut psykoterapeuttien koulutusjärjestelmää.

Psykoterapeutti Laura Mannila on erikoistunut kehopsykoterapiaan.

Eeva Hurskainen kertoo, miten hän päätyi psykoterapeutiksi. Sitä edelsi mieltä järisyttävä kokemus 70-luvun Ryhmätyö ry:n intensiivisessä patjaryhmäterapiassa.
--

tiistaina 19.04.2011

maanantai 14. helmikuuta 2011

KARKAILEVAT LAPSET/NUORET

Llisää netissä haulla > karkailevat lapset <.

Kun keskenkasvuiset lapset/nuoret karkailevat, heidät huostaanotetaan, pistetään kuriin ja järjestykseen, rangaistaan. Pahimmassa tapauksessa lääkityksellä tukahdutetaan tunteet ja estetään asioiden terapeuttinen käsittely.
Opetetaan jopa bentsojen väärinkäyttäjäksi.

Kun lapsi karkaa on se avunhuuto ja johtuu se aina ahdistuksesta ja turvattomuudesta. Hän on joutunut traumaattisen kohtelun, väkivallan kohteeksi ja ahdistunut lähes paniikkiin.

Huostaanotto on hänelle usein uusi traumaattinen kokemus riippuen siitä onko paikka, josta hänet on huostaanotettu turvallisempi vai turvattomampi kuin uusi sijoituspaikka.

Tämä voi johtaa toistuviin karkumatkoihin ja vaara huumeiden käyttöön karkumatkoilla lisääntyy.
Nuorella vielä aikuistumattomalla lapsella on seitsemän vaihtoehtoa ratkaista ylipääsemätön ahdistus jos häntä ei terapeuttisesti auteta ja kuunnella.

1. Hän karkaa fyysisesti pois ahdistavasta tilanteesta mihin tahansa.
2. Hän karkaa psyykkisesti sairastumalla psykoosiin.
3. Hän karkaa psyykkisesti juomalla päänsä täyteen.
4. Hän karkaa psyykkisesti nauttimalla mitä tahansa huumaavia pillereitä.
5. Hän karkaa psyykkisesti ottamalla huumeita
6. Hän karkaa psyykkisesti ja fyysisesti tekemällä suicidin.
7. Hän vetoaa avunhuutona ympäristöönsä psyykkisesti demonstroimalla suicidia viiltelemällä tms
.
Mitä muita vaihtoehtoja hänellä on?
Miten aikuisten ja yhteiskunnan tulisi auttaa tällaista lasta?
Kerro mielipiteesi!
Rankaiseminen lisää ahdistusta, se ei ainakaan toimi. Karkaaminenhan on hätähuuto eikä rikos. Rankaiseminen näyttää huonosti tehoavan rikoksiinkin.
--

lauantaina 23.04.2011

Anonyymi siteeraa minua aivan kuin olisin jotenkin yhteistyössä Mikko Niskasaaren kanssa. En tunne koko miestä, ja päätellen hänen julkisista puheenvuoroistaan ajattelemme asioista sangen eri tavoin. Nimiemme esittäminen yhdessä on siksi harhaanjohtavaa.

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Selaa juttuja asiasanojen mukaan




Muualla Yle.fi:ssä