Historia: Leningradin piiritys

Julkaistu torstaina 23.01.2014 10 9

Saksalaisten piirittämässä Leningradissa asukkaat kamppailivat henkensä edestä.

TV1 keskiviikkona 29.1.2014 klo 19.00 - 19.50, uusinta sunnuntaina 2.2. klo 15.50

Yle Areenassa 30 päivää

Dokumentti (Blockade - Die Tragödie von Leningrad) kertoo, kuinka silminnäkijät muistelevat Leningradin eli nykyisin Pietarin piiritystä. Millaista filmimateriaalia kaupungin asukkaiden eloonjäämiskamppailusta on säilynyt?

Leningradin piirityksestä on kulunut 70 vuotta.

 

Nälkäkuoleman partaalla

Piiritys alkoi syyskuussa 1941, ja se loppui 872 päivää myöhemmin, tammikuussa 1944. Epätoivo suisti kaupunkilaiset nälkäkuoleman partaalle, ja kaupungissa syötiin ensin lemmikkieläimiä, sitten jopa ihmisten ruumiita. Natsi-Saksan piirittämässä kaupungissa uhriluku nousi yli miljoonan.

Erityisesti ensimmäisen talven äärimmäisen kova pakkanen tappoi nälän heikentämiä ihmisiä.

Kevättalvella 1942 kaupunkiin saatiin vihdoin apua Laatokkajärven halki kulkeneen "Elämän tien" kautta, mutta kaikkia apua tarvitsevia oli silti mahdotonta ruokkia.

 

Miksi asukkaita ei evakuoitu?

Kaupungin asukkaiden urheus voimakasta vihollista vastaan hyödynnettiin neuvostoliittolaisessa propagandassa, mutta vuosikymmeniin ei tiedetty, millaisia uhrauksia se kaupungilta vaati.

Miksi kaupungin asukkaita ei ollut evakuoitu siinä vaiheessa, kun saksalaiset sotilaat olivat jo piirittäneet valtaosan kaupunkia ja lähestyvä uhka oli ennakoitavissa.

Dokumentaristin on ohjannut Michael Kloft, Saksa.

 

Muualla verkossa

Yle Uutiset: Venäjällä muistellaan Leningradin piirityksen päättymistä - video

Elävä arkisto: Kirjailija Paavo Rintala kertoo Leningradin kohtalonsinfoniasta

 

Suosittele9 Suosittelee

Kommentit

perjantaina 24.01.2014

Miten niin, saksalaisten piirittämässä? Kyllä se oli saksalaisten JA suomalaisten piirittämä. Näin uskaltaa sanoa Wikipediakin. Ketkä muodostivat piiritysrenkaan pohjoisosan? Pakeniko muka suomalaisten puolelle kukaan? Se ettemme pommittaneet itse kaupunkia (Elämän tietä kyllä häirittiin) ei tarkoita, ettemmekö olleet näännyttämässä leningradilaisia nälkään. Kielikin on tekstissä kummallinen: ei suinkaan epätoivo suistanut ihmisiä nälkäkuolemaan vaan ruuan puute. Eikä syöty vain ihmisten ruumiita, vaan jopa tapettiin ihmisiä syötäväksi. Onhan tästä kirjallisuuttakin. Kyllä tie Laatokan yli tehtiin heti kun jää kesti, eli marras-joulukuulla 1941, jolloin ihmisiä alettiin evakuoida. Olen jopa ottanut puheeksi suomalaisten osallisuuden muutaman tuntemani piirityksen veteraanin kanssa, ja kyllä kaikki tiesivät, että me olimme siellä mukana, joskin meidän osuutta haluttiin vähätellä. Arvelen, että tämä armeliaisuus johtuu siitä, että he selvisivät ja NL voitti sodan. Voittajalla on varaa olla armollinen.

keskiviikkona 29.01.2014

Voi akka parka ! Mene historiantunneille, äläkä usko kommareiden valheita ! Mikä motivoi tuollaisten valheiden esittämiseen ??
Jos Suomi olisi halunnut tuhota leningradin, niin Suomi ei olisi hyökännyt Laatokan pohjoispuolelle, vaan Karjalankannasta pitkin kohti leningradia ja katkaiseet samalla Murmanskin junaradan.

Mannerheim ei halunnut Pietarin tuhoa, koska hän rakasti kaupunkia jossa oli asunut 30 vuotta !!
Venäläiset ovat itsekin myöntäneet, että he eivät olisi voineet pysäyttää Suomen armeijaa, jos ase olis hyökjännyt alkukesästä 1942 leningradiin.

keskiviikkona 29.01.2014

Oli niin tai näin, niin aika ikävää sävyyn tuot näkemyksesi esiin. Eipä tuo faktalta kuulostanut.

keskiviikkona 29.01.2014

Suomi ei osallistunut Leningradin piiritykseen.
Wikipedia on kokoelma mielipidekirjoituksia ja on kaukana neutraalista näkökulmasta.
Väite Suomen osallistumisesta piiritykseen perustuu Nikolai Baryšnikovin satuihin. Sama henkilö pitää talvisotaa puolustussotana, jolla ehkäistiin Suomen hyökkäys.

keskiviikkona 29.01.2014

Puna armeija partio Laatokan jäällä talvisin ja ampui kaupungista pakoon yrittävät siviilit, Stalinin käskystä, nimitti heitä karkureiksi. Ja Saksan armeija piiritti kaupukia etelästä ja idästä, koilinen ja pohjoispuoli oli puna armeijan hallussa. Kaupunki tuotti sotateollisuudelle materiaalia koko ajan ja karjalan kannaksella ollut puna armeija huollettiin kaupungin kautta. Se siitä saksalaisten ja suomalaisten saartamasta kaupungista. Propaganda teollisuus on kylläkin tapahtuman osannut hyödyntää niin tuolloin kuin näköjään tänäkin päivänä. Siviiliväestölle suunnaton kärsimys , tuo Stalin.

keskiviikkona 29.01.2014

1938 leningradissa poltettiin Raamattuja. Kolme vuotta myöhemmin samat kommarit söivät omia lapsiaan. Nopea oli Jumalan rangaistus.

keskiviikkona 29.01.2014

Luin juuri Tom Ambrosen "Hirmuvaltiaita vai valtiomiehiä? Tyranniuden lyhyt historia" (2009, alkuperäisteos 2008). Sen mukaan vielä vuonna 1950 Stalin tapatti 200 Leningradin kaupungin johtavasta luokasta ja lähetti 2000 Siperiaan orjaleireille.
Vaihtoehtoinen selityshän on, että myös sodanaikainen leningradilaisten nälkä oli Stalinin keino pitää liian intellektuelli kaupunki kurissa. USA:han lähetti säilykepurkkiruokaa jatkuvasti NL:oon. Olisi siitä L:iin riittänyt, jos Stalin olisi suonut.

keskiviikkona 29.01.2014

Kiitos TV1:lle dokumentista.

Muille kommentoijille voin vain lyhyesti todeta seuraavaa:

1. Wikipedia ei ole luotettava lähde. Tutustukaa mieluummin alkuperäiseen lähdekirjallisuuteen, mitä on kyllä kattavasti tarjolla.

2. Suomi maksoi sotakorvauksensa loppuun 1952. Koska vastapuolen tekemät sotarikokset korvataan?

torstaina 30.01.2014

Pöyristyttävää, varsinkin ihmis- ja eläinsyönti. Olen kerran nähnyt yhden kirja-arvostelunkin.

tiistaina 11.02.2014

Television kuvaputken alkukehitys ja Panssarivaunujen kehitysten kokeilu, valmistus ja suunnittelu kaupunki.
Kaupunki jossa puhdistusten kulta aikaan 1930 -1942 teloitettiin 1,8 miljoonaa ihmistä.

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Selaa juttuja asiasanojen mukaan




Muualla Yle.fi:ssä