Historiaa: Tieteenteon nurja puoli

Julkaistu torstaina 05.09.2013 0 31

Tohtori Rudolf Virchow työhuoneessaan. Hän ehti kerätä yli 300 kalloa tutkijanuransa aikana. Kuva dramatisoitu.

TV1 keskiviikkona 11.9.2013 klo 19.00 - 19.50, uusinta sunnuntaina 15.9. klo 14.05

Ei nettikatseluoikeuksia.

Ihmisrotujen luokittelu kiinnosti monia 1800-luvun tiedemiehiä, ja tutkimusmateriaalia hankittiin keinoja kaihtamatta.

Historiadokumentissa Tieteenteon nurja puoli (Deadly Science) kerrotaan, kuinka evoluutiota tutkineet tiedemiehet halusivat osoittaa, että värillliset ihmiset olivat valkoihoisen nykyihmisen esiaste. Todistusaineistoksi he tarvitsivat luita, luurankoja ja pääkalloja.

Herero-sotureiden luurankoja tutkimuksiin

Tutkimuksia varten saksalaisesta siirtokunnasta Lounais-Afrikasta laivattiin satoja herero-sotureiden luurankoja saksaan, ja kaameita "näytteitä" hankittiin myös brittien siirtokunnasta Australiasta. Evoluutiobiologi Matthias Glaubrecht on löytänyt todisteita haudanryöstöistä ja jopa murhista.

Esi-isien luut lepäävät museoissa

Viime aikoina aboriginaalit ja afrikkalaisheimot ovat pyytäneet eurooppalaisista museoista takaisin esi-isiensä luita. Aboriginaalien uskon mukaan kuolleiden henget voivat päästä lepoon vasta, kun heidät on haudattu arvokkain menoin synnyinmaahansa.

Toistaiseksi pyyntöihin ei olla suostuttu. Luita on näytteillä useissa kuuluisissa museoissa ympäri maailmaa.

Tuotanto: ZDF, Saksa. AR