Muisti: Suomi varpaillaan terrorismin takia

Julkaistu keskiviikkona 10.10.2012 3 71

Baader-Meinhof -uhkan takia Helsinki-Vantaan lentokenttää vartioi satamäärin sotilaita. Operaatio oli yksi Suomen historian salaisimmista sotilasoperaatioista toisen maailmansodan jälkeen.

TV1 sunnuntaina 14.10. klo 18.45 - 19.15

Yle Areenassa 30 päivää

Pommi-iskut, poliitikkojen kidnappaukset ja matkustajakoneiden kaappaukset olivat lähes arkipäivää 1970-luvun Euroopassa. Terrorismin pelko häivähti Suomessakin.

Terrorismin pelosta kertoo toimittaja Ari Lehikoisen dokumentti, joka avaa kymmenosaisen sarjan Muisti.

Terrorismia idästä ja lännestä

Kesällä 1977 kaapattiin Karjalan kannaksen yllä matkustajakone Helsinkiin.

Saman vuoden syksyllä Saksan tiedustelupalvelu varoitti Suomen hallitusta terroristi-iskusta. Pahamaineinen Baader-Meinhof -ryhmä suunnitteli tiedustelupalvelun mukaan kostoiskua.

Yhtenä todennäköisenä kohteena oli Suomi.

Suomen salaisin operaatio

”Baader-Meinhof -ryhmän uhka otettiin todella vakavasti. Sadat sotilaat määrättiin piirittämään Helsinki-Vantaan lentoasema, ja osalle heistä jaettiin kovat patruunat”, kertoo Pekka Visuri.

Visuri toimi 70-luvulla operatiivisen toimiston päällikkönä Etelä-Suomen sotilasläänin esikunnassa.

Piiritys kesti pari päivää, ja siitä vaiettiin julkisuudessa.

"Uskallan väittää, että se oli Suomen suurin ja salaisin operaatio, koska siitä ei ole jälkeenpäin puhuttu mitään. Vastaavaa kovaa tilannetta en tiedä Suomessa tapahtuneen, ja olen näitä aikalailla tutkinut.”

Neuvostoliitto yritti sekaantua

Heinäkuussa 1977 kaksi neuvostoliittolaista nuorta kaappasi Karjalan kannaksen päällä matkustajakoneen, joka joutui laskeutumaan Helsinki-Vantaan lentokentälle.

Tapaus oli ulkopoliittisesti Suomelle kiusallinen.

Neuvostoliiton suurlähettiläs Vladimir Stepanov yritti ottaa roolia kaappauksen ratkaisemissa ja esitti sotilaallista iskua kaapattuun koneeseen. Hänen mukaansa Neuvostoliitossa oli ryhmä valmiina, joka voisi hoitaa asian, jos suomalaiset eivät siihen pysty.

"Lepsuilua Stepanovin edessä"

Entinen ulkoministeri Keijo Korhonen on arvostellut hallituksen lepsuilua Stepanovin edessä ja pitänyt tapahtumaa yhtenä suomettumisen ajan synkimmistä esimerkeistä.

"Stepanovilla ei ollut mitään tekemistä siellä kentällä – hän seurasi asioita sivusta. Tämä on totuus. Kun Stepanov pyysi päästä hallituksen neuvotteluihin mukaan, minä soitin Kekkoselle ja Kekkonen ilmoitti, että se ei käy", muistelee silloinen sisäministeri Eino Uusitalo.

"Minä ilmoitin tämän myös Stepanoville, ja joka toista väittää, niin hän valehtelee."

Uusitalo on säilyttänyt kirjahyllyssään "Kultaista sitruunaa", jonka sai palkinnoksi tiedotusvälineiltä konekaappauksen ratkeamisen jälkeen. Palkinnon perusteena oli harvinaisen huono tiedottaminen.

Virvokkeita ja miestenlehtiä

Kaappaajat palautettiin Neuvostoliittoon heti seuraavana päivänä kaappauksen ratkeamisen jälkeen. Miehet tuomittiin Neuvostoliitossa 8 vuoden ja 15 vuoden vankeusrangaistuksiin.

Lentokonekaappauksen jatkuttua toista päivää kaappaajat esittivät yllättävän vaatimuksen: he halusivat koneeseen virvokkeita ja länsimaisia miestenlehtiä. Tähän pyyntöön suostuttiin.

Toimittaja: Ari Lehikoinen. Tuotanto: Yle 2012.

Ohjelma uusitaan tiistaina 16.10. klo 15.55 ja perjantaina 19.10. klo 9.30

Muualla netissä:

Muisti-sarja

Elävä arkisto: Baader-Meinhof -ryhmä

Elävä arkisto: Neuvostoliittolainen lentokonekaappausdraama Suomessa