Ulkolinja: Verikännykät

Julkaistu perjantaina 03.12.2010 11 160

Kännykät yhdistävät meidät paitsi ystäviin ja sukulaisiin, mutta myös Kongoon, sisällissotaan, lapsityövoiman käyttöön ja ihmisoikeusrikkomuksiin.

TV1 keskiviikkona 8.12. klo 22.00

Ulkolinjan Verikännykät-dokumenttielokuva (Blood in the Mobile) paljastaa puhelinten valmistuksen pimeän puolen.

Valtaosa mineraaleista, joita kännyköissä käytetään, on peräisin sisällissodan repimän Kongon kaivoksista.

Miten Nokia ja muut matkapuhelinvalmistajat voivat taata, että heidän tuotteissaan ei ole mineraaleja, joiden myynnillä rahoitetaan veristä sisällissotaa?

Suomessa marraskuussa vieraillut tanskalaisohjaaja Frank Poulsen halusi selvittää, mitä hänen omassa taskussaan olevan puhelimen valmistaja, Nokia, voi tehdä konfliktialueilta louhittujen mineraalien käytön valvomiseksi.

Elokuvassa näytetään, kuinka ohjaaja yrittää saada Nokialta vastauksia kysymyksiinsä - heikolla menestyksellä.

 

Kymmenvuotiaat kaivostöissä

Poulsenin matka vie Espoosta Nokian pääkonttorista sodan repimän Itä-Kongon mineraalikaivoksiin. Lentokone, moottoripyörä ja lopulta jalkapatikka vievät Poulsenin itäkongolaiseen tinakaivokseen.

Kuumassa ja pimeässä kaivoskuilussa työskennellään järkyttävissä olosuhteissa. Nuorimmat louhijat ovat vain kymmenvuotiaita lapsia. Joka kuukausi työntekijöitä kuolee heppoisesti kyhättyjen kuilujen sortumiin.

Mineraalikaivosta hallitsevat Kongon keskenään taistelevat sotilaalliset ryhmät. Aseistetut joukot valvovat kaivosaluetta, ja verottavat jokaista ohikulkijaa. Näin rahoitetaan julmaa sisällissotaa, jossa aseena ovat myös joukkoraiskaukset.

Tanskalaisdokumentti sai Tanskan televisiossa ensi-iltansa 22.11.2010.

Ohjaus: Frank Piasecki Poulsen. Tuotanto: Koncern TV & Film Production, Tanska 2010.

Frank Piasecki Poulsenin (s. 1975) ensimmäinen pitkä kansainvälinen elokuvatuotanto oli Guerilla Girl (2005), joka kertoo FARC-sissijärjestöön liittyvästä nuoresta kolumbialaisesta tytöstä

 

Dokumentin englanninkieliset nettisivut

 

 

 

Suosittele160 Suosittelee

Kommentit

maanantaina 06.12.2010

oli kännykkä mikä tahansa, osallistumme lapsityövoiman hyväksikäyttöön. Filmi näytettiin täällä Saksassa viikko sitten ja se sai minut miettimään pitäisikö tehdä jonkinlainen kirjelmä kaikille kännykkäyrityksille. Nokia esiintyi ohjelmassa todella tökerösti ja yritti peitellä sitä, ettei muka tiedä mistä metalli Nokian kännyköihin tulee. Omantunnon helpottamiseksi on hyvä sanoa, että kaikki muutkin tuottavat metallin Kongosta.

keskiviikkona 08.12.2010

Suomalainen Nokia ei pysty tälläiseen kysymykseen antamaan vastausta tanskalaiselle toimittajalle.

Mutta ulkomaille pääkonttorinsa muuttanut Nokia, jolla on ulkomaalainen toimitusjohtajat, pystyy tälläiseen antamaan vastauksen.

Ja se vastaus on, että yritys toimii voimassaolevan lainsäädännön ja yritysetiikan puitteissa.
Yrityksen toimintatavat tulevat muuttumaan merkittävästi siitä ajasta jolloin Nokian suomalaiset yksiköt käyttivät epämääräisesti hankittuja sota-alueiden mineraaleja tuotteissaan.

Uusiutuvassa organisaatiorakenteessa ulkomaiset Nokian yksiköt käyttävät vain sertifioituja mineraaleja, joiden alkuperän toimittaja takaa.

Onko vastaus tyydyttävä, vain pitääkö vielä suomalainen omistuskin lunastaa täysin pois Nokiasta, jotta verimineraalien liittyvät viimeisetkin väärinkäytökset saadaan loppumaan ?

Onko nyt hyvin ?

keskiviikkona 08.12.2010

Minun kännykkäni on muuta merkkiä kuin Nokia. Silti siihen käytettyä
materiaalia voi tulla samasta kaivoksesta. Laittaa todella miettimään,
eikö luureja voi valmistaa toisella tavalla, ilman kiisteltyä raaka-ainetta?

keskiviikkona 08.12.2010

Ei raaka-aine kiistele. Ihmiset kiistelevät.

Afrikkailainen sosialismi toimii tällä tavalla.

Etelä-amerikassa sosialismi käy sotaa säilyttääkseen huumekaupan miljarditulot.

Euroopassa sosialismi kaatoi Kreikan talouden korruptilla.

Aivan yksi ja sama, mistä on kyse, aina riittää jakajia
ja neuvojia jakamisessa.

keskiviikkona 08.12.2010

Muistuttaisin, että Nokia ei toimi raaka-aineiden, kuten tinan jalostajana. Nokia ei myöskään maksa metalleista liian alhaista tai liian korkeaa hintaa. Metallien kauppaa käydään raaka-ainepörsseissä, esim Chigagossa. Siellä löytävät ostajat ja myyjät toisensa. Myös hinnat määräytyvät siellä.

Kongo tuottaa noin 20 prosenttia maailmankaupassa liikkuvasta tinasta. Tätä tinaa löytyy sydämen tahdistimista ja tonnikala säilykepurkin saumauksesta. Itse asiassa kännykässä ei ole enempää tinaa kuin ananassäilykepurkin sisäpuolisessa pinnoitteessa.

Pitäisikö sydämen tahdistimet kieltää? Julistammeko säilykeruuat boikottiin?

Kansainvälinen yhteisö ei ole nähnyt Kongon ongelmien ratkaisuna kauppasaartoa. Miksi sitten siihen pitäisi mennä vapaaehtoisesti. Tinan hinnan laskeminen vähentäisi sissijärjestöjen kykyä hankkia aseita. Samalla se vähentäisi kaivostyöläisten toimeentulomahdollisuuksia.

Tanskalainen raportti on täynnä puolitotuuksia. Siinä ei esitetä mitään ratkaisuehdotuksia Kongon tilanteeseen. Se lienee tietoista. Heitä ei voi näin haastaa millään vasta-argumentoinnilla.

Poulsenille sanoisin, että ainakin Nokia on tehnyt parhaansa köyhien eteen, kun on laskenut omien osakkeidensa hintaa. Nyt köyhilläkin on varaa ostaa Nokian osakkeita.

keskiviikkona 08.12.2010

On olemassa vaihtoehtoja, jos ihmiset vain vaativat sitä. Esim tämä organisaatio työskentelee reilun tietotekniikan puolesta:
http://makeitfair.org/

keskiviikkona 08.12.2010

Ottamatta kantaa puhelimissa käytettyjen raaka-aineiden hankintaan.Mutta Kongon tapaukseen. Niin tälläisten varalta meillä on (Suomessa) ammattiliitot ja työlaki, lakko-oikeus ym. Muuten Suomessakin olisi orjatyö valloillaan. Kongo on oiva esimerkki kun työntekijöillä ei mitään oikeuksia eikä arvoa. Voit miettiä mitä tapahtuu kun pyydät lomaa, palkankorotusta tai haluaisit esim suojavälineet.

keskiviikkona 08.12.2010

Kyseessä oleva raaka-aine tulee maailmanmarkkinoille lähes pelkästään Kongosta. Afrikan mantereella sijaitsee 80% raaka-aineesta, valtaosin Kongossa. Myös Australiassa on suuret esiintymät, mutta aussit pyytävät huomattavasti korkeampaa hintaa, joten heidän tuotteensa ei päädy teollisuuden käyttöön. Kyseistä metallia käytetään käytetään kännyköissä, niin Nokian puhelimissa kuin iPhonessakin. Näiden lisäksi mm. tietokoneissa, läppäreissä, kirjanlukulaitteissa yms. pikkuelekrtoniikassa. Jos olet valmis lähettämään oman 10-vuotiaan lapsesi näihin kaivoksiin töihin, niin onneksi olkoon, sinulla ei ole mitään syytä olla ostamatta joululahjaksi esim. sitä kännykkää!

keskiviikkona 08.12.2010

Googlettamalla avainsanat Coltan, Tantalum ja Congo (Kongon Demokraattinen tasavalta) aiheesta löytyy lisää tietoa, joten et ole vain yhden kohuohjelman armoilla tietoa hakiessasi.

keskiviikkona 08.12.2010

Miksi YLE ei näyttänyt koko dokumenttia? Miksi siitä oli sensuroitu 30 minuuttia pois? Dokumenttihan on oikeasti yli 80 minuuttia pitkä. Eipä tarvitse enää ostaa Nokian puhelimia...

keskiviikkona 14.12.2011

Olen itse puoleksi kongolainen! Ja mua hävettää miten suomalaiset voi vastata noin tökerösti!? helpphan se on kultalusikka suussa olla ''tietämättä'' mitään tosi asioista! Ja mikääään ei ole ymmärretttävää tuolla ei mikään! Jos kerran luonnonvarat noi aiheuttaa LOPETTAKAA SITTEN HAKEMASTA NIITÄ SIELTÄ!

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Selaa juttuja asiasanojen mukaan




Muualla Yle.fi:ssä