Ykkösdokumentti: Taistelu joesta

Julkaistu torstaina 30.09.2010 0 153

Sellutehdasta vastustava kansanliike on rakentanut tiesulkuja.

TV1 sunnuntaina 3.10. klo 21.10

Suomalainen yhtiö Metsä-Botnia alkoi vuonna 2003 suunnittelemaan sellutehtaan rakentamista uruguaylaiseen pikkukaupunkiin Fray Bentosiin.

800 miljoonan euron suuruinen tehdasinvestointi oli taloudellisessa ahdingossa kamppailevalle Uruguaylle sillä hetkellä kuin taivaan lahja. Tehdas rakennettiin Uruguay-joen rantaan. Joki on Uruguayn ja Argentiinan välinen rajajoki.

Kansanliikkeestä kansallinen vastarinta

Argentiinan puoleisen rannan asukkaat perustivat kansanliikkeen vastustamaan Botnian tehdasta. Suurin argumentti sen rakentamista vastaan oli pelko joen saastumisesta.

Kansanliike oli alun alkaen paikallinen, mutta se sai argentiinalaisten kansallistunteet nousemaan laajemminkin. Argentiinan lehdistö lähti mukaan uhkakuvien rakentamiseen.

Lopulta Argentiina syytti Uruguayta rajajokisopimuksen rikkomisesta ja vei asian Haagin kansainväliseen oikeusistuimeen.

Kansanliikkeen mielestä Argentiinan hallitus ei kuitenkaan tehnyt tarpeeksi. Vuoden 2006 keväällä se sulki maiden välisen rajasillan kokonaan.

Uruguaylaisten kansallistunteet nousivat tässä kohtaan pintaan: millä oikeudella Argentiina katsoi voivansa puuttua siihen, mihin Uruguay sai tehtaansa rakentaa?

Nationalistisesta nokittelusta seurasi Uruguayn ja Argentiinan välinen konflikti, jolle ei vuosikausiin näkynyt ratkaisua.

”Maailman paras sellutehdas”

Eri kulmista katsottuna tilanne näyttäytyy hyvin erilaisena.

Tehtaan johtaja Sami Saarela sai unelmatyön ja iloitsi saadessaan rakentaa maailman parhaan sellutehtaan. Suomalaisen insinöörin logiikkaan ei vastarannan protesti kerta kaikkiaan mahdu.

Tunnepitoiset väitteet joen saastumisesta ja kalojen kuolemasta insinööri koettaa kumota tehtaan vedenpuhdistusjärjestelmää esittelemällä ja mittaustuloksia näyttämällä, mutta kukaan ei kuuntele häntä.

Uruguaylainen insinööri Nila Osores sai töitä syntymäkaupungistaan, jonne ei koskaan ollut kuvitellut voivansa palata, sillä monien muiden tavoin hän oli lähtenyt pääkaupunkiin koulutuksen ja työn perässä.

Uruguayssa työttömyys on valtavaa. Pieni maa ei pysty tarjoamaan koulutetuille kansalaisilleen koulutusta vastaavaa työtä, sillä maassa ei juuri ole teollisuutta.

Neljästä miljoonasta uruguaylaisesta miljoona on lähtenyt työn perässä ulkomaille.

Vanhat tehtaat saastuttavat

Martin Hernandéz teki töitä poolohevosten hoitajana ja tottui pian suomalaisiin insinööreihin, jotka vapaa-ajallaan opettelivat ratsastamaan.
Martin edustaa vanhaa pitkälti kadonnutta elämäntapaa, joka poolopelin suosion myötä on saanut uuden elinpaikan teollistuvassa ympäristössä.

Argentiinan tietoisuus ympäristöasioista laajeni kiitos kansanliikkeen aiheuttaman mediakohun. Huomattiin, että maan omat sellutehtaat saastuttavat voimakkaasti, sillä niissä käytetään vanhentunutta teknologiaa.

Kaupungit molemmilla puolen jokea laskevat jätevetensä käsittelemättöminä jokeen, samoin geenimanipuloidun soijan viljely ja siinä käytetyt myrkyt aiheuttavat joen saastumista.

Näin saastuttamista aletaan pikkuhiljaa kyseenalaistaa maanosassa, jossa ympäristöasioista ei ainakaan päättäjätasolla ole juuri piitattu. Luonnonsuojelu on ollut lähinnä alkuperäiskansojen ja pienten ryhmittymien huoli.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Maria Lappalainen. Tuottajat: Mika Ritalahti, Niko Ritalahti. Tuotanto: Silva Mysterium Oy yhteistyössä YLE Yhteistuotannot 2010.

Dokumentti on katsottavissa YLE Areenassa.

Ykkösdokumentti