Tiede ja oppiminen

Prisma: Muovi maailman merissä

Julkaistu tiistaina 30.04.2013 11 107

Lisätiedot

Maailman merissä kelluu muovijätteestä syntyneitä kaatopaikkoja.

TV1 maanantaina 6.5. klo 19.00 - 19.55

Yle Areenassa 30 päivän ajan

Meristä on tullut maailman suurin kaatopaikka. Meriin päätyvää muovijätettä on arvioitu aikamme pahimmaksi luonnonkatastrofiksi.

Muovista irtoavat myrkyt voivat kalojen kautta päätyä myös ihmiseen. Laivoista ja jokien ja virtojen mukana meriin päätyy joka vuosia miljoonia tonneja muovia.

 

Muovista erittyy myrkkyjä

Tiedemiehet ympäri maailmaa ovat tutkineet ilmiötä, ja johtopäätökset ovat hälyttäviä.

Kun tuuli, aallot ja auringonpaiste hajottaa muovin pienempiin paloihin, jätteestä vapautuu synteettisiä hormoneita.

Merivedessä muovista erittyy ns. POP-yhdisteitä eli pysyviä orgaanisia yhdisteitä. Prosessin tuloksena myrkyt saattavat kertyä eliöihin miljoonakertaa suurempina pitoisuuksina kuin normaalisti.

Dokumentti (Plastik: Der Fluch der Meere) kysyy, mitä kaloille ja merilinnuille tapahtuu, kun niiden elimistöön joutuu muovia?

 

Kaatopaikkoja merellä

Muovi ei hajoa luonnossa. Meren kiertoliike saa ne kasaantumaan valtaviksi kaatopaikoiksi. Suurimmat niistä ovat yhtä kookkaita kuin Espanja ja Portugali yhdessä.

Pahinta on, että tilannetta tunnetaan toistaiseksi huonosti. Tutkimuksissa on huomattu, että muovin määrä maailman merissä on pysynyt suurin piirtein vakiona viimeisen 20 vuoden aikana siitä huolimatta, että sitä on syydetty sinne koko ajan lisää.

Miten se on mahdollista ja missä loppu muovijäte on? Vastaus saattaa johtaa tutkijat maailman suurimman luonnonkatastrofin jäljille.

Dokumentin ovat tehneet Friedemann Hottenbacher ja Maximilian M. Mönch. Yhteistuotanto mm. ARTE.

 

Suosittele107 Suosittelee
Asiasanat:

Kommentit

maanantaina 06.05.2013

Olen ihmetellyt samaa kuin moni muukin: Nämä muovilautat on tunnettu jo vuosien ajan. Kuitenkaan mitään ei ole tehty asian korjaamiseksi. Mielestäni YK:n pitäisi pikimmiten ryhtyä toimeen ja kerätä laivaliikenteeltä tietty pieni maksu, joka käytettäisiin tuon roinan keräämiseen pois merestä. Kerätty massa kierrätettäisiin joko uusiomuoviksi tai energiaksi, mahdollisesti molemmiksi. Koska toiminta aiheuttaa kuluja, mikään valtio ei siihen yksin ryhdy. Näiden muovilauttojen haitat on tunnettu jo vuosia, nyt viimein olisi aika toimia

– Anonyymi (ei varmistettu)

maanantaina 06.05.2013

Täysin samaa mieltä. Uskomatonta, ettei ongelmaa ole pyritty tehokkaasti korjaamaan. Nyt on aika toimia.

Laivojen ohella useiden (lähes kaikkien) valtioiden pitäisi kiinnittää huomiota jätteiden dumppaamiseen ja roskaamiseen. Intian matkalla olin järkyttynyt muovien ja muiden jätteiden määrästä ympäristössä. Sain tietää, että rannikolla paikalliset ihmiset odottavat joka vuosi sadekauden tuloa, jolloin vesivirrat kuljettavat jätteet merelle. Jätteitä (myös muovia) poltettiin lisäksi pienissä nuotioissa, jotta niihin ei oltaisi hukuttu... Ei mitään järkeä, mutta yksittäisten ihmisten on vaikea toimia toisin, jos valtio ei järjestä kunnollista jätehuoltoa.

– Oleellista (ei varmistettu)

maanantaina 06.05.2013

Pieni korjaus: Ongelma on tunnettu jo vuosikymmenien ajan. Ja tuttu juttu kyseessä, ehkä tuottavampaa myydä lisää muovia kuin edes yrittää jonkinlaista kierrätystä kaikkialla tai kehittää oikeasti uusiutuvaa muovia. Miten muuten styrox hajoaa, kellään arviota? Onko laivaliikenteen osuus merkittäväkin? No tietty jäteproomut vaan entäs muuten?

– Anonyymi (ei varmistettu)

maanantaina 06.05.2013

Laivaliikenne on ehkä yksi syy meressä kelluviin muovilauttoihin, mutta ei ainut, joten miksi vain laivaliikenteeltä pitää periä maksu. Muoviahan on joka paikassa.

Meren lähellä oleva asutus (suuret ja pienemmät kaupungit) on varmasti yksi syy meressä kelluviin jätteisiin. Varmasti sieltä jotain päätyy mereen. Muoviroskat voivat päätyä meriin myös meren tai joen lähettyvillä olevilta kaatopaikoilta kehitysmaissa ja ehkä länsimaissakin. Myös tuulet vievät mukanaan muoviroskia, jolloin roskat saattavat päätyä kauaksikin siitä mihin ne kerran on jätetty. Ja kuinka paljon yleensäkin ihmiset heittävät jätteitään vesistöihin laiskuuttaan tai koska eivät niille muuta paikkaa keksi...

– Anonyymi (ei varmistettu)

maanantaina 06.05.2013

Muovi pitäisi lailla kieltää, sen valmistus ja myyminen sekä ostaminen. Kehitellään parempia ratkaisuja. Biohajoavaa muovia voi jo tehdä ja käytetään. Tulevaisuudessa toivon sen olevan normi muoville, eli ympäristöystävällisyys ja 100% biohajoavuus.

– Anonyymi (ei varmistettu)

maanantaina 06.05.2013

Samaa mieltä.

– Muovi - ympäristöongelma (ei varmistettu)

maanantaina 06.05.2013

Teknologiaa on jo merten puhdistamiseen. The question is do we have knowhow and the resources, not do we have money "Jaque Fresco" The Venus Project

http://www.youtube.com/watch?v=ROW9F-c0kIQ

– otila (ei varmistettu)

maanantaina 06.05.2013

Asia ei vain ole kovin yksinkertainen. Muoveja on montaa eri tyyppiä eikä kaikkia voida tunnistaa tai erotella pelkän jätteen näön perusteella. Tämä tekee kierrättämisen varsin haastavaksi. Siltikin, vaikka kaikki muovi aiottaisiin vain poistaa merestä, minne se tulisi viedä? Sahara voisi olla hyvä vaihtoehto. Nyt puhutaan kuitenkin vähintään Espanjan kokoisesta määrästä tavaraa. Teoriassa isoja muovilauttoja voitaisiin vetää hinaajilla ja valtavilla verkoilla kohti Saharaa mutta siltikin siinäkin menisi valtava määrä aikaa. Espanja yksin on pinta-alaltaan 500 000 km2. Vaikka muovia hinattaisiin neliökilometri kerrallaan, tarvittaisiin tuo puolimiljoonaa hinauskertaa, mikä tarkoittaisi sitä, että 137 hinaajaa hinaisi neliökilometrin kokoisia lauttoja joka päivä seuraavan 10 vuoden ajan.

En vain osaa kuvitella saisiko muovit jotenkin helposti hinauksen jälkeen mereltä aavikolle. Tai ehkä muovilautat voitaisiin eristää merestä patoamalla ne omiin altaisiinsa. Espanjan kokoista aluetta ei tosin noin vaan padota omaan altaaseen.

– Anonyymih (ei varmistettu)

maanantaina 06.05.2013

Useissa dystopioissa, jotka sijoittuvat aikaan öljyn loppumisen jälkeen kaivetaan muovia kaatopaikoilta, muunmuassa Teemestarin kirjassa.

Kummaa, ettei materiaalien kierrätystä ole saatu tehokkaammin järjestettyä. Kannattavuushan on aika relatiivista; palautustölkeistä palaa käytännössä kaikki, 93%, kiertoon. Tölkkihän sulatetaan ja valmistetaan uudelleen tölkiksi.Tämä on merkittävää kun muistaa kuinka halveksittuja alumiinitölkit olivat jokuaika sittenn.

– Anonyymi (ei varmistettu)

maanantaina 06.05.2013

Muoveja on monenlaisia, ne ovat kevyitä ja kestäviä ja ovat säästäneet paljon kuljetuskustannuksia ja energiaa.Miten korvattaisiin esim. teflon (PTFE) tai pleksilasi (PMMA) muilla materiaaleilla, palataanko valurautapannuihin ja lasiseiniin? Muovien kierrätyksessä on se ongelma, että erilaisista polymeereistä tehtyjä muoveja on paljon ja niitä ei aina voi sekoittaa keskenään. Muovit kannattaisikin käytön jälkeen polttaa energiaksi.

– Anonyymi (ei varmistettu)

tiistaina 07.05.2013

Katsoin tuota dokumenttia YLE Areenan kautta. Itse olen harvoin merillä, mutta esimerkiksi ruokakauppaan mennessä otan kotoa mukaani muovikassin. Siten muovista on hyötyä muun muassa.

– Atro Niiniluoto (ei varmistettu)

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Selaa juttuja kategorian mukaan

Selaa juttuja asiasanojen mukaan

YLE ohjelmapalaute

Soita 020 690 414
Ylen yhteinen ohjelmapalvelupiste vastaa yleisön radio- ja tv-ohjelmia sekä yhtiön internettarjontaa koskeviin kysymyksiin. Puhelinpäivystys on avoinna arkisin klo 9 - 17. Muina aikoina numerossa toimii automaattinen puhelinvastaaja. Puhelun hinta on sama kuin paikallispuhelu- tai matkapuhelumaksu.

Voit lähettää palautetta sähköpostitse osoitteella ohjelmapalaute@yle.fi sekä yle.fi -sivuston kautta http://yle.fi/yleisradio/ota-yhteytta#anna-palautetta.

Haluatko mukaan ohjelmaan?

 

Seniori työssä etsii päähenkilöitä 2014 kuvattaviin jaksoihin!

Jos olet noin 63-vuotias tai vanhempi ja jatkat työuraasi, tai olet jo jäänyt eläkkeelle ja palannut takaisin työn tai yrittämisen pariin, niin ota yhteyttä!

 

  

YLE TV1

YLEISRADIO OY TV1
PL 97, 00024 Yleisradio
Puh. 09 - 14801
etunimi.sukunimi@yle.fi

Muualla Yle.fi:ssä