Vaikuttaa todella mielenkiintoiselta ja kiitos,että uusitte sen perjantaisin. Israeliin liittyviä
elokuvia on niin vähän televisiossa ja tässä vielä sivutaan sen historiaakin.
Hienoa jatkaa tiistaisin brittisarjoilla kesälläkin.

– brittifani (ei varmistettu)

Ensimmäinen osa oli naiivi ja tyhmänoloinen, katsojaa aliarvioiva. Toivottavastoi paranee jatkossa.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Vaikuttaa vähän sellaiselta "piilo-opettavaiselta" sarjalta, jossa humanistisen ihmiskuvan pohjalta yritetään arvottaa äärimmäisen moniuloitteista Lähi-idän tilannetta. Tuo kehystarina brittitytöstä herättää kyllä lähinnä myötähäpeää. Olisi antanut historian puhua omalla äänellään ja luottaa sen voimaan. Täältä Pohjolasta käsin on niin hirveän helppo esiintyä besserwisserinä, kun ei ole ollut paikallisten ihmisten housuissa.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Mielestäni tämä sarja näyttää ainakin alkujaksossa kovin juutalaisvastaiselta ja tuskin katson muita osia.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Missä ja miten ensimmäisessä osassa oli havaittavissa erityistä juutalaisvastaisuutta? Sarja liikkui yllättävän taitavasti kahdessa aikatasossa, joiden käsittely on välttämätöntä aiheen ymmärtämisen kannalta. Sarjassa oli useita henkilöitä, jotka tarkastelevat samaa aihetta eri näkökulmista. Odotan mielenkiinnolla tulevia jaksoja. Suosittelen aihepiiristä kiinnostuneille ehdottomasti. Mielenkiintoinen yritys lähestyä vaikeaa aihetta, vaikka joku sitä naivina pitäisikin. Edeltävät kommentit kertovat hyvin kuinka vaikea aihe on, ja miten se herättää välittömästi katsojilla reaktioita ketä vastaan ja kenen puolesta sarja on mahdollisesti tehty. Ja eikö briittisarjan ole aika luonnollista tarkastella aihetta myös osana Britannian historiaa ja nykypäivää?

– Anonyymi (ei varmistettu)

Todella törkeätä pro-juutalaispropagandaa.
Pelkkä nimi "Luvattu Maa"tuo minullee pahan olon. Kukaan ei omista maata - varsinkaaan jonkun satuolennon "määrääämänä".

– Ipe (ei varmistettu)

Yle tarjoaa jokaiselle jotakin. Jotkut kirjoittivat, että sarja vaikuttaa romantisoivan ja yksinkertaistavan historiaa - mutta jotkut haluavat historiansa sellaisena.

Mutta myös dokumentteja samalta alueelta löytyy, esim. aivan uusi http://areena.yle.fi/tv/1949028

Kolmatta ulottuvuutta kannattaa selata myös taaksepäin, sieltä löytyy lisää hyviä dokumentteja esim. Hebronista ja Jeninistä.

Jokainen voi vapaasti valita, millaisia ohjemia katsoo "Luvatusta maasta". On hienoa, että Yle tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Hyvä sarja vaikkakin selvästi juutalaisvastaisuun häiritsee, seudulla liikkunutta, katsotaan mihin päädytään kahdessa viimeisessä jaksossa.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Antoisa, moniulotteinen sarja. Suosittelen Susan Nathanin kirjaa Toinen Israel. 50-vuotias juutalainen brittinainen muuttaa Israeliin. Hänen oma sukunsa on kokenut keskitysleirin kauhut. Susan Nathania alkaa kiinnostaa, keitä ovat ne 20% Israelin kansalaisista, jotka ovat arabeja ja ja millainen heidän asemansa on Israelissa. Heistähän ei yleensä kirjoiteta esim. Suomen lehdistössä, eikä moni edes tiedä, että heitä on olemassa. Nathan muuttaa arabikylään, jossa hän on ainoa juutalainen. Hän kertoo, miten Israelin lainsäädäntö tukee sitä, että arabit pysyvätkin toisen luokan kansalaisina ja miten systemaattisesti arabikylät on otettu juutalaisten käyttöön ja maassa 2000 vuotta asuneiden arabien asema on tehty mahdollisimman vaikeaksi ja nöyryyttäväksi. Juutalaisten hirvittävät kokemukset toisen maailmansodan aikana ja jo useiden vuosisatojen ajan koettu eritasoinen antisemitismi Euroopassa saivat juutalaiset etsimään omaa maata, Palestiinaa. Vallalla oli käsitys, että "kansaton maa saa maattoman kansan", paitsi että maassa asui jo kansa jotka ka eivät olleet millään tavalla syyllisiä juutalaisten kansanmurhaan. Nathan kertoo myös Israelin valtion synnystä 1948. Vuosikymmeniä vallalla olevaa konfliktia ei voida ymmärtää ilman, että tutustutaan vuoden 1948 tapahtumiin ja miten se vaikutti maassa asuvien arabien asemaan. Israel tekee kaikkensa, että arabit lähtisivät pois koko alueelta. Näin ei tietenkään tule tapahtumaan eikä se olisi edes minkäänlainen ratkaisu konfliktiin.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Mielenkiintoinen sarja.

– Skandi (ei varmistettu)

Kolme osaa katsottuani odotan mielenkiinnolla viimeistä (4:ttä) osaa. Pieniä huolimattomuuksia eli "klaffivirheitä" huomattavissa. Esim. vangittu arabi, joka sairaalassa oli "leuka murskana" eikä kyennyt edes puhumaan... Jonkin ajan kuluttua sellissä, jonka luukusta "isoisä" Len meni taivuttelemaan tätä tekemään armonanomuksen, hänen kasvonsa olivat täysin vahingoittumattomat. Toisaalta myös Len parani vatsaan ammutuista laukauksista yllättävän nopeasti.

Muuta huomioitavaa: ainakin päähenkilöllä Erinillä ja Paulilla oli Nokian kännykät ;)

– Äitiliini (ei varmistettu)

Minusta tämä on hyvä sarja - pieniä latteuksia mukana mutta pääosin hyvä. Hienoa meille katsojlle, että YLE uskaltaa ottaa tällaisen sarjan ohjelmistoonsa. Sarja pyrkii selvästi objektiivisuuteen ja siinä mielestäni myös onnistuu. Esille tulee syyt ja seuraukset josta jälkipolvet ja Palestiinan alueella asuvat arabit kristityt ja muslimit saavat kärsiä.

– utelias (ei varmistettu)

Tykkään tosi paljon tästä sarjasta! Mielestäni arabien/juutalaisten puolelle heittäytyminen vaatii tosi syvää maiden, näiden kansojen ja alueen historian tuntemusta. Siksipä meidän kaikkien pitää vain katsella elokuvaa avoimin silmin ja nähdä asioissa olevan monta puolta. Itsekin olen puoleni aikoinaan valinnut. Silti en aijo sulkea silmiäni toisen puolen näkemyksistä. - Ja kolmannenkin, brittien. Ei tämä tietenkään pysty koko totuutta näyttämään, mutta avaamaan silmiämme monille totuuksille ja niille eri yhteyksissä.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Kiitos yle, todella upea ja vangitseva sarja ja auttoi edes vähän ymmärtämään Israelin ikuisesti tulenarkaa tilannetta. Paljon mieluummin tällaista katsoo kuin ikuista amerikkalaista hömppää ja poliisisarjoja. Plussaaa myös musiikista.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Katsoin sarjan mielenkiinnolla. Sarja valaisi hyvin Lähi- Idän tilannetta nyt ja brittimandaatin aikaan. Kuitenkin selvä asettuminen muslimien puolelle eritoten viimeisessä jaksossa häiritsi. Israelissa oli 3000 juutalaista v.1880 (palestiinalaisia 150 000) ja v.1922 jo neljäsataa tuhatta ja II maailmansodan jälkeen vielä 100 000 enemmän jotka veivät palestiinalaisten maan. (Wikipedia/Palestiina). Viime vuosikymmenien sota ei kuitenkaan yksin ole juutalaisten pahuutta. Vihaa on molemminpuolin mutta juutalaisten toimet pääosin ylläpitävät sotaa.Toivoisin Yleltä lisää tämäntasoisia ohjelmia tavanomaisten HBO- roskasarjojen sijaan.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Loppujakso huipentui yksipuoliseen arabien kannalta historian kuvaamiseen ja brittituristin kovin lapsellisten ja epärealististen tempausten vuoksi tunnelma saatiin entisestään israelilaisia kohtaan vihamieliseksi, mikä vesitti täysin tämän sarjan sanoman. Arabien surmaamista näytettiin laajasti unohtaen kokonaan arabien suorittamat joukkomurhat juutalaiskyliin. Sarjassa ei tullut esille ollenkaan, että ennen 1948 Israelin perustamista arabeille tarjottiin kahden valtion mahdollisuutta, minkä he kategorisesti hylkäsivät, eli he eivät alusta pitäenkään halunneet juutalaisvaltiota. Arabit lähtivät kodeistaan ympärillä olevien maiden yllyttäminä ja luvatessa, että he tulevat vielä voittajina koteihinsa takaisin.
Juuri historian tosiasioiden tuntemattomuus on saanut nykyajan ihmisen yksin arabien puolelle Israelin ja Palestiinan kysymyksessä ja se ei vie asiaa eteenpäin. Kirjallisuutta ainakin löytyy, riippuu sitten ihmisestä haluaako perehtyä historiaan laajemmin.

– Historia (ei varmistettu)

Varsin kummallisia ovat syytökset "juutalaisvastaisuudesta" ja "arabien puolelle asettumisesta".

Ei tässä asetuttu ketään vastaan - paitsi sellaista asennetta vastaan, että "jos me tapamme, se on oikein, mutta jos he tappavat, he ovat terroristeja".

Ei myöskään asetuttu kenenkään puolelle - paitsi lasten.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Jos kieltää sen, että Israel on käyttänyt/käyttää edelleen ihmiskilpiä, syyttää valehtelusta mm. israelilaista veteraanijärjestöä ja Amnesty Internationalia. Onko Amnesty International siis propagandajärjestö? Eikö Israelin toimia kohtaan saa esittää samanlaista kritiikkiä kuin maailman muidenkin valtioiden? Ja vaikka kunnon kristityn tai hihhulin tavoin uskoisi Israelin olevan ns. Jumalan omaisuuskansa, ei kai sekään tarkoita, että pitäisi uskoa Israelin ja juutalaisten olevan synnittömiä ja virheettömiä ja kaiken arvostelun yläpuolella?

– Sebedeuksen poikain äitee (ei varmistettu)

Todellakaan tuo sarja ei kerro totuutta Israel-Palestiina kysymyksessä. Suoraan sanottuna Israelin vastaista propagandaa. Tuon sarjan ohjaaja on brittijuutalainen, ja sarjassa esitetyt näkemykset ovat paljolti Israelin ja juutalaisten vasemmistolaisten näkemyksiä. http://www.jnews.org.uk/commentary/the-promise-interview-with-peter-kosminsky

– Anonyymi (ei varmistettu)

Käsittämötöntä että tälläinen juutalaisvastainen britti-sarja näytettiin YLE 1 kautta parhaaseen katselaikaan. Sarjan tapahtumat ovat selvästi fiktiota eivät faktatietoihin perustuvia. Antisemitismi lisääntyy tälläisten draama-sarjojen myötä ja se todella huono asia.. Virallisesti Palestiina nimistä valtiota ei ole koskaan ollut ja Israelin valtiolla ja juutalaisilla on VT kirjoitusten mukaan virallinen oikeus juuri tuohon maa-alueseen.

Myytti nimeltä: "PALESTIINALAINEN KANSA", Palestiina, joka käsittää nykyisen Israelin ja Länsirannan, ei tosiasiallisesti ole koskaan ollut muinainen kotimaa niille arabeille, jotka asuvat Israelissa ja Länsirannalla. "Palestiinalaiset" ovat arabeja, joita 1800-luvun lopulta ja erikoisesta 1900-luvun alusta alkaen muutti ympäröiviltä arabialueilta Palestiinaan. 1880-luvulla oli alkanut juutalaisten organisoitu maahanmuutto, joka veti mukanaan arabeja naapurimaista.

Kyseinen muuttokausi oli Turkin Ottomaanien valtakaudella. Ekologisen katastrofin (=Turkin puuverotuksesta seuranneet metsien tuhohakkaukset) kokenut autioitunut ja karu sekä harvaan asuttu Palestiina oli hyvin harvojen Turkin feodaaliruhtinaitten omistuksessa. Mm. amerikkalainen kirjailija Mark Twain matkakertomuksessaan vuodelta 1867 kuvaa Pyhää Maata seuraavaan masentavaan sävyyn: "Palestiina istuu säkissä ja tuhassa, autiona ja kurjana. Nasareth on hylätty. Jeriko on raunioitunut. ... ei mikään muistuta siitä, että Vapahtaja on joskus niillä seuduilla käynyt". Juutalainen asutus alkoi sitten vähitellen tehdä rappiolle menneen maan tuottavaksi.

Vuodesta 1517 vuoteen 1917 Palestiina oli Turkkilaisten aluetta ja vuodesta 1917 vuoteen 1948 se oli Kansainliiton ja YK:n alaisena Iso-Britannian mandaattialuetta. Lähes unohduksissa ollut "Palestiina"-nimi (muinaisten roomalaisten käyttämä nimitys 2. vuosisadalta eKr.) elpyi vähitellen uudelleen käyttöön ja siitä tuli virallinen nimi brittien mandaatille. Mitään "Palestiina"-nimistä maata kansainvälinen laki ei tunne ja vielä vähemmän sen nimistä arabimaata, eikä alueen historia myöskään tunne muinaista "palestiinalaista kansaa"

Ennen Juutalaisvaltion perustamista Britannian pääministeri ja Israelin ystävänä tunnettu Britannian pääministeri Artur Balfourd antoi 11. helmikuuta v 1917, ns. Balfourdin julistuksen, jossa kaikille maailman juutalaisille myönnettiin lupa palata omaan kotimaahansa, ja ostaa sieltä itselleen maata, Britannian valvonnassa ja suojeluksessa.

Ennen Israelin valtion perustamista Kansainvälinen YK -järjestö, oli tehnyt myönteisen päätöksen Juutalaisvaltion perustamista tietyin reunaehdoin, joka sisälsi myös palestiinalaisvaltion perustamisen samalle alueella. Mutta palestiinalaiset itse vastustivat sitä. Britannian vetäytyi alueelta ennen YK antamaa määräaikaa, tarkoituksena oli jättää pieni Israel yksin vihamielisten Arabien keskelle. YK laati julkilausuman 29.11.1947. Jonka mukaan Jerusalemista olisi pitänyt tehdä kansainvälinen kaupunki, mutta Arabimaat vastustivat myös tätä esitystä, jolloin YK antoi määräyksen jakaa Jerusalemin kaupunki kahteen osaan.

Itsenäisyysjulistusta seurasi heti seuraavana päivänä viiden Arabivaltion hyökkäys Israelin kimppuun, Egyptin, Syyrian, Jordanian, Libanonin ja Irakin joukot sekä arabien puolisotilaalliset joukot joista koostui n. 100 000 miehen armeija joka hyökkäsi Israelin, noin 30 000 miestä käsittävän heikosti varustettua armeijaa vastaan. Kysymyksessä oli Goljatin hyökkäys pientä paimentolaisarmeijaan verrattavaa joukkoa vastaan. Pieni Israel piti kuitenkin pintansa ja löi 8 kuukautta kestäneessä sodassa vihollisten joukot ja valloitti 27 000 neliökilometrin alueesta n. 15 000 neliökilometriä hedelmällistä maa-aluetta ja julisti n. vuoden kuluttua sodan päättymisestä, 23. tammikuuta 1950 Jerusalemin Israelin -valtion pääkaupungiksi.

Israelin itsenäistymisen jälkeen alkoi Euroopasta muuttaa alueelle suurin joukoin holokaustista selviytyneitä juutalaisia, ja maan väkiluku kaksinkertaistui kolmen ensimmäisen itsenäisyysvuoden aikana. Seuraavan vuosikymmenen aikana 600 000 juutalaista pakeni tai karkotettiin Israeliin ympäröivistä arabimaista ja Iranista. Nämä juutalaispakolaiset eivät saaneet minkäänlaista korvausta omaisuudestaan, jonka joutuivat jättämään taaksensa maasta karkotuksen yhteydessä.

Nimimerkillä: Tutkikaa historiaa älkääkö olko Median luoman mielikuvan varassa suhteessanne Israeliin.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Katsojien aliarvioimista ja taitavaa manipulointia. Viestihän tuli selväksi: israelin olemassaolo perustuu julmuuteen, väkivaltaan ja vääryyteen; mandaattiajan juutalaiset olivat julmia terroristeja, britit suurimmaksi osaksi hyviä, muutamaa idioottia lukuunottamatta ja arabit pelkästään uhreja; israelilaiset ovat ylimielisiä paskiaisia jne. Draamasarjan historiallinen näkemys oli yksipuolisuudessaan ennätys ja arabit pelkästään ystävällisiä ja mukavia. Mitään syvällisempiä selityksiä tai taustoja asioille ei tarjottu, mutta ilmeisesti tällainen hömppä uppoaa. Tekijät olisivat edes muodon vuoksi voineet yrittää näyttää myös arabinationalismin nousun ja ääri-islamilaisten ryhmien kiihotuksen vaikutuksia umpikujaan, jossa Lähi-idässä eletään. Puhumattakaan kaikesta historian vääristelystä ja tahallisesta harhaan johtamisesta, mitä sarja oli pullollaan.

Länsi-rannalle rakennettu muuri on ruma ja tekee alueesta vankilan, mutta israelilaisten bussien räjäyttely loppui muurin myötä kokonaan. Asioilla on aina kaksi puolta ja tässä sarjassa se toinen puoli unohdettiin kokonaan. Palestiinalaisten yksipuolinen ymmärtäminen ja sympatioiminen on ollut muotia "älykkö" ja kulttuuripiireissä 1960-luvulta lähtien, kun taas israel demonisoidaan kaikesta. Samallalailla fundamenttaalit uskovaiset uskovat israelilaisten hyvyyteen kaikessa. Lähi-idän konfliktissa on tehty pahaa puolin ja toisin. Vihalla ja vihan nostattamisella ei ratkaisua löydetä. Paljon on anteeksiannettavaa ja pyydettävää, jotta rauha saadaan aikaiseksi.

– Anonyymi (ei varmistettu)