yle.fi

Tiesitkö sirkuksesta?

Yleistä

Sana sirkus on monimerkityksellinen. Sillä voidaan tarkoittaa rakennusta, paikkaa, yritystä, instituutiota tai taidemuotoa.

Sirkus on ollut taidemuotona laaja ja joustava. Sirkusteltan kautta maahamme ovat tulleet myös
elokuva ja kreikkalais-roomalainen paini.

Sirkuksen eri tyylisuuntauksia ovat esimerkiksi perinteinen sirkus, nykysirkus, kiinalainen sirkus ja amerikkalainen sirkus.

Tavallisimpia sirkustaiteen lajeja ovat akrobatia, tasapainoilu, klovneria, jongleeraus, eläinnumerot ja taikuus. 
 

Sirkuksen historiaa

Eri sirkuslajien historia on pitkä. Ihminen on viihdyttänyt lajitovereitaan erilaisilla tempuilla oikeastaan koko olemassaolonsa ajan.

Nykymuotoinen telttasirkus on saanut muotonsa Englannissa 1700-luvun puolivälissä. Tuolloin hevosnumeroihin yhdistettiin muita tempuntekijöitä.

Englannista sirkus levisi Ranskan kautta muualle Eurooppaan ja myöhemmin myös Pohjoismaihin.
Yhdysvalloissa muotoutui samaan aikaan Villin Lännen Sirkus. 
 

YLE / Kalle KultalaSirkus Suomessa

Ensimmäinen sirkusseurue saapui Suomeen Ruotsista 1802. Kyseessä oli osa ranskalaisen Jean Lustrén ryhmää. Vuonna 1804 Suomeen saapui ensimmäinen sirkusnorsu.

Suomessa on 1800-luvulla ollut useita sirkusta varten pystytettyjä rakennuksia. Niitä on ollut ainakin Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Viipurissa. Ensimmäinen Helsinkiin tehty sirkusrakennus pystytettiin Erottajalle vuonna 1869.

Paasivuorenkatu Helsingissä oli ennen nimeltään Sirkuskatu. Sen varrella toimi tapettitehtaasta sirkukseksi muutettu Siltasaren maneesi. Muita sirkusrakennuksia on Helsingissä ollut ainakin Rautatientorilla, Hesperian puistossa ja Hietalahden torilla.

Ensimmäinen suomalainen telttasirkus oli Sirkus Ducander. Se aloitti kiertueensa Terijoelta vuonna 1896 isolla 2000 hengen teltalla.

Legendaarinen Sirkus Sariola toimi vuosina 1949-1953. Pisimpään Suomessa on toiminut vuonna 1976 perustettu Sirkus Finlandia. 

Perinteinen sirkus

Perinteisen sirkuksen esitys tapahtuu pyöreässä maneesissa nousevan katsomon ympäröimänä. Esitykselle on tunnusomaista, että katsojat näkevät toistensa reaktiot. Ison sirkuksen telttaan mahtuu noin 1200-2000 katsojaa

Maneesi on saanut mittansa ja muotonsa hevosnumeroiden mukaan. Ihannehalkaisija on 13 metriä, jolloin hevosten on helppo ravata ja laukata.

Perinteinen sirkusnäytös koostuu erillisistä numeroista. Sirkusnumerot edustavat sirkustaiteen eri lajeja ja esiintyjäjoukko on usein monikansallinen.

Eläinnumerot ovat olleet olennainen osa sirkusnäytöstä. Viime vuosikymmeninä niiden käyttöä on rajoitettu. Suomi on ainoana maana kieltänyt myös sirkusnorsut .
 

Nykysirkus

Cirque nouveau – uusi sirkus – kehittyi sirkuksen, teatterin, tanssin, musiikin, kirjallisuuden ja kuvataiteiden vuoropuhelusta.

Sirkuksen uudistuminen alkoi 1970-luvulla Yhdysvalloissa ja Ranskassa. Uudesta sirkuksesta muotoutui 1990-luvulla nykysirkukseksi nimetty tyyli.

Nykysirkuksen ammattilaisryhmiä toimii Suomessa kymmenkunta. Niistä vanhin on Circo Aereo. 
 

Sirkus harrastuksena ja ammattina

Sirkuksen uusi tuleminen Suomessa alkoi vuonna 1973, kun tri Claes Cedercreutz perusti Haminan Teinisirkuksen. Sen innoittamana perustettiin nopeasti muitakin nuorisosirkuksia. Nuorisosirkusten asiaa ajamaan perustettiin Suomen Nuorisosirkusliitto vuonna 1991.

Suomessa on annettu tutkintoon johtavaa koulutusta vuodesta 1995 lähtien. Ammattiopetusta antavat Turun ammattikorkeakoulussa toimiva Taideakatemian sirkuslinja sekä Lahden käsi- ja taideteollinen oppilaitos.

 

Nettisivuja

 

Suomen nuorisosirkusliitto www.snsl.fi

Sirkuksen Tiedotuskeskus www.sirkusinfo.fi

Suomen Taikapiiri www.taikapiiri.fi

Esiintyvät Taiteilijat ry. www.esiintyvat-taiteilijat.com

Sorin Sirkus www.sorinsirkus.fi

Circus Helsinki www.circushelsinki.fi

Circus Ruska www.circusruska.com

Duo Arctique www.duoarctique.com

Sirkus Q-sir www.sirkusqsir.com

 

Lähetä linkki

Esitysaika

Kakkosella lauantaisin klo 19.40. Uusinta tiistaisin klo 18.05.

> Lue lisää ohjelmasta


Elävä arkisto


Sirkusnostalgiaa Elävässä arkistossa, tähtinä itämaisia fakiireja, merileijonia, surmanhyppääjiä sekä huimapäisiä ilma-akrobaatteja.
> Elävään arkistoon