To 30.04.2009 @ 13:57Harry Kuurio

Ajatko pikku pöllyssä?

Samaan aikaan kun uusia lakiehdotuksia pohtivat eipäs-juupas-työryhmät ähräävät siitä, pitäisikö rattijuopumuksen alarajaa laskea 0,2 promilleen vai ei, vievät EU-direktiivit meitä taas kuin pässiä narussa. Pahaa-aavistamattomat autoilijat rahtaavat marketeista alkoholia autoihinsa ranteet ruvella ja jurnuttavat sitten teillämme viinahuuruissa, koska se on koko Euroopassa sallittua. Mitä ihmettä?

Syyllinen on tietenkin tuulilasin pesuneste, jossa on usein metanolia. Sitähän kaadetaan pissapojan säiliöön kesät talvet. Nesteitä on markettien ja huoltoasemien hyllyillä kuitenkin kahdenlaisia. Haitallisia, joissa on oranssilla pohjalla paksu vinoristi sekä selkeästi myrkyllisiä, joissa komeilee musta pääkallo. Kysymys on siis valinnasta. Pissapoikaa käytettäessä metanoli höyrystyy tuulilasilla, jolta lämmityslaitteen puhallin edelleen tehokkaasti imee sen autoon sisälle. Pissapojan nesteen haju on varmasti joskus kulkeutunut autoosi, eikö vain?

Lyhyt kertaus: metanoli eli metyylialkoholi on myrkyllinen neste. Se hapettuu elimistössä myrkyiksi. Normaaliolosuhteissa se on olomuodoltaan väritön neste, jonka roiskeet ja höyry ärsyttävät silmiä ja ihoa. Metanoli imeytyy hyvin höyrynä keuhkoista. Tämä unohtuu helposti. Ja sitten: metanolihöyry aiheuttaa pieninä pitoisuuksina päänsärkyä, väsymystä, pahoinvointia ja limakalvojen ärsytystä. Tuntuuko tutulta? Takana pitkä matka lokakelillä jonka aikana jatkuvaa tuulilasinpesua? Perillä päätä särkee ja silmiä väsyttää.

Suomessakin metanolin käyttö tuulilasin pesunesteenä on siis sallittua, huolimatta väärinkäytön mahdollisuudesta ja myrkyllisten liuotinhöyryjen pääsystä auton sisätiloihin. Kuluttaja voi kuitenkin itse tehdä valinnan. Jätetään ne myrkkykannut sinne kauppojen hyllyille ja voidaan matkalla paremmin.

- Hei mussu, mehän ollaan jo melkein perillä. Tää matka meni jotenkin kivasti.
- Joo, ja tietsä mitä? Musta tuntuu että mun päätä ei tänä iltana särje…

 

Kuurio kuumana

Puskurin toimittaja-juontaja on automies henkeen ja vereen. CV:ssä on muun muassa autoalan perustutkinto ja valtava määrä tinkimättömästi toimitettuja juttuja, myös lehtipuolella. Blogissaan hän kertoo tositarinoita autoista ja autoilun epäkohdista maalipintaa syvemmältä. Keksimmekö auton uudelleen ennen kuin hautaamme sen?

Puskuri-ohjelman sivut