Natalia Repokari (YLE Radio 1 ja YLE Kulttuuri): "Viimeistä viedään"
Kaikki päättyy aikanaan, niin myös meidän kesäduunarien työt. Muistan, miten kaukaiselta koko työpaikka tuntui, kun lähetin hakemuksen sinne tuhansien hakemusten joukkoon, ja täällä sitä silti ollaan jo neljä työviikkoa takana ja enää yksi päivä edessä. Sitten alkaa varsinainen loma.
Olen koko ajan tullut varmemmaksi siitä, etten parempaa kesäduunia olisi voinut saada. Viime päivinä olen saanut kirjoitella pieniä kolumneja ihan omaan tahtiin. Ihanaa saada työtehtäviä, joiden tekeminen on oikeasti kiinnostavaa.
Nyt kyllä ajatukset karkailevat jo ulos ja rannalle, mutta yritän vielä viimeisen tunnin tänään keskittyä ja saada jotain aikaan. Ei tässä kai enää muuta kuin että kiitos kaikille täällä miellyttävästä kuukaudesta ja hyvää loppukesää!
Hanna Stenhammar (YLE Lakiasiat):
Nyt on sitten tämän kesätyön loppu koittanut: enää yksi työpäivä jäljellä!!
Tämä kuukausi on ollut ehkä elämäni nopein kuukausi, aika on kulunut kuin siivillä! Kaikenkaikkiaan minulle on jäänyt tosi hyvät fiilikset tästä työstä ja nyt onkin tosi haikeaa huomenna jättää kaikki tämä taakse. Toisaalta edessä häämöttävä loma on myös äärettömän ihanan kuuloinen! Toivottavasti nämä hellesäät jatkuvat nyt mahdollisimman pitkään.
Tämä osasto, jossa olen kuukauteni viettänyt, on ollut nyt jo muutaman päivän aivan hiljainen ja tyhjä. Todella monet aloittivat täällä nimittäin loman jo ennen Juhannusta tai viimeistään sen jälkeen. Onkin aamulla ollut outo tulla töihin ja ihmetellä, miten täällä on niin hiljaista.
Mutta tosiaan nyt tämä on ohi. Haluaisinkin kiittää YLEä tästä mahtavasta tilaisuudesta, että pääsimme tänne suureen ja mahtavaan yritykseen kesätöihin! Tämä on ollut todella ihana kokemus. Kiitos Ullalle, joka on ihanasti pitänyt meistä huolta ja ollut aina niin positiivinen ja pirteä! Kiitos myös kaikille työntekijöille, jotka ovat ottaneet meidät ystävällisesti vastaan ja tehnyt töitä meidän kanssa!
Aurinkoista ja unohtumatonta loppukesää kaikille!! <3
Laura Olkkonen (Radio X3M):
Viimeisiä päiviä viedään ja neljä viikkoa YLEn SIISTIÄ kesäduunia Radio Extremissä takana. Ei todellakaan tunnu siltä, että olisin ollut töissä kuukauden! Koulussa aika olisi tuntunut lähes ikuisuudelta, niin kuin myös laiskotellessakin, täällä ajankulua ei huomaakaan. Näiden neljän viikon aikana olen saanut hyvin erilaisia työtehtäviä. Olen rekrytoinut ihmisiä kirjoittamaan seksiblogia, istunut pitkiä päiviä yksin leikkauskopissa, käynyt mehiläistilalla voittamassa ampiaispelkoni ja käynyt purjehtimassa ja tehnyt siitä ihan oman jutun! Livelähetyksissäkin olen ollut pari kertaa, kaksi kertaa vieraana ja kerran ihan juontamassakin. Nettisivujakin olen päässyt päivittelemään ja tulihan tässä yksi kilpailukin järkättyä.
Tämän kaiken lisäksi olen tutustunut ihaniin ihmisiin, nauranut itseni kuoliaaksi lounastauoilla (jotka välillä venyivät pitkälti yli tunnin mittaisiksi, hehe) ja todella tuntenut itseni onnekkaaksi, että juuri minä olin yksi niistä 4160:stä hakijasta, jotka saivat mahdollisuuden tehdä jotain erittäin SIISTIÄ!
Reko Mäenpää (YleX nettitiimi):
Nyt alkaa tuntua siltä, että ”joko kuukausi on mennyt” mutta kun miettii tarkemmin, huomaa mitä kaikkea YleX:llä on oikeasti päässyt tekemään. Suoraan nettisivuihin liittyvien hommien lisäksi ihan oikeasti kaikkea leffa-arvostelusta valokuvaamiseen ja radiohaastatteluun.
Arvokkaimpia juttuja kesäduunissa on ollut se, että olen päässyt näkemään miten YleX:llä tehdään kaikkea ja maanantaisin myös vilauksia muualta YLE:stä. Ja tietysti on hienoa tehdä töitä, jotka ovat mielenkiintoisia ja tuntuvat hyödyllisiltä - esimerkiksi nettisivuille tulevat matskut ja artikkelit.
Tässä vaiheessa ei voi kuin kiittää ja kumartaa. Todellakin SIISTI kesäduuni!
Atte Heikkinen (YLE Vetamix, Arkivet):
Huh, tätä kirjoittaessa kesätyötä on jäljellä vain noin 9 tuntia, eli 1,5 työpäivää. En ajo kirjoittaa mitään pitkää tekstiä, koska mulla on jo nälkä, ja ajon mennä syömään - unohdin ostaa YLEn ruokalappuja perjantaina kun oli viimeinen tilaisuus saada niitä YLE shopista, joten joudun maksamaan ruoan rahalla - toisaalta silloin ei tarvitse laskea maksimihinnaksi 9 euroa.
Tänään olen digitoinut 3 jaksoa ruotsinkielistä "Pussel" -sarjaa vuodelta 2008 ja uutislähetyksiä Michael Jacksonin suomen konsertista 1997 - tosin niitä ei varmaan voi käyttää missään koska musiikki ja musavideot ovat suuri osa lähetystä. :(
On kyllä ollut tosi kivaa täällä YLEllä, mutta 7:15 herätys ei ole mun juttu - ei ainakaan kesällä.
Tässä vielä linkkinä suurin osa tämän kuukauden työstäni.
Facebookissa on jo perustettu YLEn Siisti Kesäduuni yhteisö, ja toivottavasti netin kautta voi pitää jonkinlaista yhteyttä työkavereihin. Pitäisi varmaan viimeisenä työpäivänä käyttää siisti kesäduuni T-paitaa - olen käyttänyt sitä tähän asti vain kerran. :)
Samuli Lyytikkä (YLE Lakiasiat):
Viimeistä blogipäivää viedään! Onhan näitä tullut väsäiltyä jo neljä tai viisi, en muista edes enään :D. Voi sitten myöhemmin vielä talosta lähdettyä käydä muistelemassa tätä kesää blogeja lukiessa ^^
Säät on nyt lähiviikkoina hellinyt meitä, on työntekokin maistunut paremmin lämpimässä huoneessa ja aurinkoista maisemaa ihasteltaessa! Niin, tämä on tosiaan jo toiseksi viimeinen työpäivä nyt tässä YLE:n siistissä kesäduunissa. Nopiasti on mennyt kuukausi. Tästä jatketaan sitten lomalle vielä hetkeksi ennen kun koulu ja YO-kirjoitukset alkavat :/ Rusketuskin pitäis ehtiä hankkimaan ku päivät on aina mennyt töissä ja treeneissä, tai sit tietenkin vapaa-iltana on ollut sadekeli, rakeita ja ukkosta, kenties tornadoita.
Kokonaisuutena kulunut kuukausi on ollut hienoa aikaa. Olen nyt tutustunut toimistotyöhön, mutta tuntuu että ei tämä ole minua varten :(. Sitä ei meinaa jaksaa istua tietokoneella koko päivää, tarvis enemmän vaihtelua :). Mutta maanantain yhteiset hetket ovat olleet mukavia ja avanneet silmiäni YLE:n toiminnasta ja toiminta-alueesta. Työ olisi voinut sujua vieläkin mukavemmin paremmalla koneella ja suuremmalla näytöllä. Kovin on pieni ollut kannettava, puhumattakaan sen tehoista. Vasta tänään töihin tultuani ihmettelin miksi kannettava ei toiminut.. Ruutu oli aivan mustana heti käynnistyksen jälkeen, tajusin vasta 20 min säädön jälkeen kokeilla laittaa kannettavan takana olevaa about. 24" erillistä näyttöä päälle ku tuntu ihan kuin johtoja olis pöydällä normaalia enemmän.. sieltähän se kuva löyty, joku oli käynyt säätelemässä ilmeisesti täällä jotain!? :D Outoa.. Mut nyt oon paiskinu töitä tällä isommalla näytöllä ja on niin paljon mukavempaa!! Kumpa olisin tajunnut kokeilla tota muutamaa viikkoa aikasemmin :D:D.
Haluisin tässä vielä kiittää Margetta Kittiä, Raija Haurista sekä Tommi Kulmalaa kuluneesta kuukaudesta ja kaikesta ohjeistuksesta, avusta ja ystävällisyydestä. Kenties jossain vaiheessa luette nää mun ja Hannan blogit ja sit saatte terveisetkin ;). Aurinkoista loppukesää teille sekä myös kaikille muille blogin lukijoille sekä kesäduunilaisille, ja sanotaan nyt saman tien koko YLE:lle!
Huomiseen, silloin meillä läksiäistapaaminen. Toivotaan sään olevan yhtä kaunis kuin tänäänkin.
Vilma Nihti (YLE Radio 1):
Kesäkuu ja YLEn SIISTI kesäduuni on loppumassa. On se totta, että aika lentää kun on mukavaa ja kivaa. Paljon olen päässyt näkemään, oppimaan ja kokemaan kesäkuun aikana YLEllä. Monet iloiset naurut naurettu työkavereiden kanssa, välillä tympäännytty kun tietokone temppuilee. Kaikesta ollaan kuitenkin selvitty ja hyvin!
Viime viikolla yksi työkavereistani kysyi, että onko ilo vai suru kun työt kohta loppuu. Vastasin, että molemmat! Onhan se ihanaa kun loman alkaessa saa nukkua pidempään tai lähteä vaikka suoraan aamulla aurinkoisena päivänä rannalle kavereiden kanssa. Kuitenkaan aamuisin yhdeksän aikaan, kun olen aloitellut päiviäni kesäduunarina YLEllä, aamun herääminen ei tunnu enää missään! Mukavat työkaverit, ilmapiiri töissä ja vaihtelevat päivät ja työhtehtävät karkoittavat helposti pienen aamuväsymyksen. Oli mahtavaa saada oikeaa vastuuta töistä ja tehtäviä, joiden onnistumiseen pääsin oikeasti pähkäilemään ja tekemään töitä.
Yhtä parasta juttua kesäkuusta en pysty nimeämään. Mieleeni ovat painuneet ainakin matka ylös linkkitorniin, maanantaiset vierailut ja tutustumiset yhdessä muiden kesäduunareiden kanssa ympäri YLEn, radio-ohjelman leikkaaminen ja äänittäminen, suoran radiolähetyksen seuraaminen. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään.
Olen saanut tutustua moniin uusiin ihmisiin kesäkuuni aikana, nähnyt ja oppinut todella paljon uutta ja kokenut YLEn SIISTIN kesäkuun, joka ei unohdu. Päälimmäisenä mieleen jäävät kuitenkin upeat työkaverit. Jo ensimmäisen päivän iloinen ja reipas vastaanotto töihin YLElle jäi mieleen. Kun työkaverit ovat mukavia ja ilmapiiri hyvä, töissä on hyvä ja kiva olla. Tällaiseen työpaikkaan palaisin varmasti mielelläni takaisin. YLEllä on helppo viihtyä.
Kiitos Radio Suomen asiohjelmien toimitukselle, muille kesäduunareille, kaikille Yleläisille. Kiitos hymyistä, iloisesta ja hyvästä asenteesta joita olen saanut kokea töissä tutuilta ja tuntemattomilta. Työkokemus jää mieleen pitkäksi aikaa upeana kokemuksena joka oli ilo jakaa muiden Yleläisten kanssa.
Aurinkoisia kesäpäiviä lomalaisille ja vielä töissäkin puurtaville! Ylen SIISTI kesäduuni oli siisti! ;)
Julia Hyytiä (YLEn Uudet palvelut, Pop-toimitus):
Onpa mennyt nopeasti 4 viikkoa YLEllä. Viime aikoina on ollut niin upea keli, että vähän harmittaa katella työikkunasta ulos kun ulkona porottaa aurinko ja lämpötila on korkealla. Toisaalta lounastunnilla ollaan aika kiitettävästi muiden kesäduunareiden kanssa oltu sisäpihan nurtsilla ottamassa aurinkoa ja juttelemassa maailman menosta.
On ollut mahtavaa olla osana tätä YLEn Siistiä Kesäduunia, saada kirjoittaa omia juttuja nettiin ja tutustua YLEn toimintaan. Toivottavasti ensi vuonna mukaan pääsee taas uusi ja innokas joukko nuoria kesätöihin YLElle. Oikein hauskaa kesän jatkoa kaikille mukana olleille! =)
Erkki Haavisto (Yle mediatiimi):
Yhtäkkiä lounaalta palattuani tuli sellainen tunne että jotain on unohtunut. Viimeinen megablogihan se olikin, ja eikun hirveetä vauhtia rustaamaan jotain. Ensimmäiseksi voisi huomioida sen kuinka nopeasti kesäkuu on mennyt. Tämä työrupeama tuntuu kuin vasta viikko sitten olisi aloittanut, kuitenkin huomenna tämä loppuu. Itse tosin olen sikäli onnellisessa asemassa että tulen YleX:lle suorittamaan koulutukseni vaatiman työharjoiteluun kuukaudeksi elokuussa, joten jos joku on talossa elokuun 17. - syyskuun 25. saa tulla ihan rohkeasti moikkaamaan radiotalon vitoskerrokseen.
Täällä on kahviakin!
Kannattaa todellakin järjestää samanlainen kesätyö ensi kesäksi, avarsi ainakin mun silmiä YLEstä yhtiönä ja jotenkin osaan ajatella tiettyjä asioita eri näkökulmista.
Haluaisin kiittää tästä ihanasta kesäkuusta Ulla Ervoa ja Leila Svanbergiä. Sekä tietenkinkaikkia YleX:n työntekijöitä, Jonna Fermiä joka mut tänne värväsi, sekä mun upeat työnohjaajat:
Laura Satimus: Kiitos tosi paljon työharjottelupaikan järjestämisestä! :)
Teemu Saarinen
Seppo Rokka
KIITOS!
Listaa vois toki jatkaa melko loputtomiin, mutta töitäkin pitäis vielä hetki tehdä joten päätän sen tähän. Iso kiitos kaikille ikimuistoisesta kesäkuusta!
ps. 31 muuta siistiä tyyppiä, lähetelkää mulle linkkitornista otettuja valokuvia. Olisin todella kiitollinen! :)
Vilma Jussila (YLE Uutiset): Moi vaa kaikki<3
Tänään iski pieni paniikki. Ja haikeus. Istuttiin tänään tyttöjen kanssa tuossa nurmella lounaan jälkeen, johon aina jäämme hetkeksi ruokaa
sulattelemaan. Kyllä itse kullakin oli sellainen fiilis, että pari viikkoa menisi täällä vielä ihan helposti ennen lomaa!
Viime viikon keskiviikko oli ehdottomasti torniin kiipeäminen! Tuli hyviä kuvia :D Mieleen jäi myös maanantain radioon tutustuminen, käytiin YleX:llä
rennolla asenteella vedetyssä lähetyksessä ja sitten oli X3M:n svenska gången !! Och det var jätte kul!
Tein viime viikolla myös juttua second handista, joka julkaistiin viime perjantaina ylen netissä ! Ei olisi uskonut, minkälainen fiilis siitä tuli, kun jutun
lopussa luki: YLE Uutiset/Vilma Jussila ! Huh huh ja kuva ja kaikkea! Suurin vautsivau tuli, kun pomoni Hannele sanoi, ettei juttua lukiessaan
löytänyt eroa kokeneisiin toimittajiin! WOU ! :) Ja yhdellä viikolla pääsin tanssimaan tv-spottiin kahden muun tytön kanssa, jossa mainostettiin Radio 1:n Haastavaa heinäkuuta!
Koko tämä kesäduuni-homma on järjestetty mielestäni todella hyvin. Kaikilla on mun mielestä tosi mielenkiintoiset työt eikä kellään ole tylsää tai
ihan hullusti töitä! Mulla oli viime viikolla aika nopeatahtista pari päivää, kun halusin saada juttuni ajoissa valmiiksi. Mutta muuten kaikkiin työtehtäviin
on annettu juuri hyvin aikaa ja päivät ovat menneet nopeasti! Ehkä liiankin.. Ruoka on täällä tosi hyvää, sitä ollaan ylistetty eikä turhaan! Kaikki täällä
Uutisissa ovat tosi kivoja, ja jaksavat aina olla meille ihania vaikka varmasti useasti on ollut hirveää kiirettäkin!
Olen oppinut paljon uutisten tekemisestä, kirjoittamisesta, kuvauksesta ja ohjaamisesta. Kiitän varsinkin yhteisistä reissuista, joissa meille on opetettu
yhtä sun toista mediasta. Reissut Summeriin, tänne uutisiin ja radioon, JES ! :P
Ja voivoivoi te muut kesäduunarit; ootte kyllä niin ihania!!! Teitä tulee ikävä! Pakko nähdä vielä vaikka isommalla porukalla! Aivan mahtava ryhmähenki
ainakin mun mielestä ollut! Ootte iha parhaita<3
Näin se kesäkuu meni. (ei saa itkeä, ei saa itkeä..) En olisi ikinä uskonut, että olisin YLE:llä upeassa kesäduunissa ihanien ihmisten kanssa.
Olen niin kiitollinen ja iloinen, että pääsin näin ihanaan kesätyöhön! (pidättelen kyyneleitä!!) En varmasti tule unohtamaan näin kivaa kokemusta.
Iso kiitos Ilonalle, jonka pään vaivana minä, Sonja ja Niko olimme kesäkuun ajan! :D Ja kaikille muille täällä uutisissa.
SUURKIITOS MYÖS ULLALLE ! Ulla Ervo, sinun rennolla ja nuorekkaalla asenteella jaksoit hyysätä tälläistä laumaa!
Kiitän myös "lounas- ja nurmikkoseuraani" (tiiätte, ketä tarkoitan!); piristitte aina huimasti oli päivä mikä hyvänsä!
Kiitos ja kumarrus - eikä kyyneleitä! :')
Max Malinen (Summeri): Missä mun karkit on?
Toiseksi viimeinen päivä YLEllä, ja viimeinen blogipäivä. Oikeastaan hankalaa kirjoittaa mitään uutta, töissä on edelleen kivaa ja homma on riittänyt. Tänään editoin videon Linnanmäeltä valmiiksi, ja lopputuloksen perusteella totean että nyt ammattitaidon kartuttua on videoihin saanut omaa näkemystä mukaan.
YLEn kahviloissa on kovin kalliit karamellit. Palkkishengessä ostin kuitenkin pienen pussin. Vessareissun aikana se oli jotenkin maagisesti alkanut tyhjentyä. Petyin hieman, ja toivoisinkin että tänne hankitaan parempia karamellipusseja hintaa vastaamaan.
Kiitos kollegoille neuvoista ja tuesta työkuukauden aikana, sekä etenkin karkkituhon aikana ja sen johdosta.
Sonja Vojnovic (YLE Uutiset): Ja loppua ei näy
Vikoja täällä Uutisissa viedään, hieman haikein mielin. Huomenna kun pitää jo pois lähteä eikä oikein tahtoisi.
Voin myöntää olevani iloinen tästä koko kuukaudesta, sillä olen saanut siitä irti enemmän kuin olisin osannut toivoakaan.
Tämä siisti kesäduuni kun muuttui vain päivä päivältä siistimmäksi, ettei oikein osannut odottaa mitä seuraavaksi tulee.
Aika kului kuin siivillä, hyvässä seurassa ja rennossa ilmapiirissä, ajankäyttökin kului kuin siivillä koneella istuen ja kirjoittaen juttuja.
Täällä on hyvin siisti porukkaa, josta olen iloinen, että ole päässyt tapaamaan ja tutustumaan heihin, minulla on kaksi aivan upeaa työparia sekä meidän
oma Ilona, joka auttaa aina kun sitä apua tarvitsee. Tämän kesäkuun loppua ei oikein näy, sillä se voisi vain jatkua ja jatkua.
Hyvissä mielin kuitenkin sanon hei hei ja toivon oikein mukavaa ja aurinkoista kesää kaikille lukijoille. Minulle tulee ikävä.
Sonja kiittää ja kuittaa :))
Tsuua Kekäle (yle.fi toimitus ja Elävästä arkisto):
Rauhalliseen perjantaihini tuli yllättävä käänne, kun päädyimme tekemään Elävään arkistoonkin juttua Michael Jacksonista. Videomateriaali, josta minun oli alunperin tarkoitus tehdä, ei sitten käynytkään, ja koko päivä oli aikamoista häsläystä. Olen kuitenkin varsin tyytyväinen, että moinen merkkitapauskin tuli koettua tämän kuukauden aikana, sillä näin töistä syntyi paljon realistisempi kuva.
Realismiin tutustumisesta huolimatta nyt on jotenkin parempi mieli lähteä syksyllä opiskelemaan alaa. On ollut hirmu vapauttavaa tutustua työhön täällä Uusissa palveluissa ja löytää tällainenkin vaihtoehto, mitä isona voisi tehdä.
Ärsyttävää olla näin siirappinen, mutta pakko on vain todeta, että yle.fi -toimituksen, Elävän arkiston ja Areenan "hikipajan" työyhteisöä tulee jo heti keskiviikkona ikävä. Vaikka työt ovat olleet mielenkiintoisia, ihmiset ja ilmapiiri minulle jää päällimmäiseksi täältä mieleen. Eräänä iltana viime viikolla totesin tehneeni päivän aikana erittäin paljon töitä ja silti olo oli kuin olisi istunut koko päivän kahvipöydässä. Kahvipöytä kun tunnetusti paikka huulenheitolle, josta syntyy hulvattoman luovia ideoita. Näköjään tietokoneilla ja kiireisillä ihmisillä täytetty huone täyttää saman asian.
Henni Aaltonen (YLE Urheilu): KIITOS YLE !
Nyt tulee kyllä tippa linssiin...;)
No ei ehkä sentään, mutta pieni haikeus kyllä riipii sydäntä kun tajuaa, että huomenna tämä oikeasti loppuu. Kesäkuu on kyllä mennyt ennätysnopeasti, kun kuusi tuntia joka arkipäivä on hurahtanut huomaamatta!
Olen nauttinut kesäaamuista(aurinkoisista etenkin), kun kerrankin on pakko repiä itsensä ylös. Olen ollut ylpeä YLEn kulkukortista, se kaulassa kun tuntee itsensä astetta tärkeämmäksi;) On ollut kivaa istahtaa niin kotoisan tietokoneen ääreen ja ruveta rauhassa selailemaan, mikä urheilurintamalla on ajankohtaista. Jo ensimmäisenä päivänä mainostettiin, ettei facebookinkaan käyttö ole kiellettyä, ja myönnän viettäneeni siellä tovin jos toisen. Olen tarttunut innoissani niin pieniin kuin isoihin tilaisuuksiin, tavallisesta työpäivästä poikkeaviin, saadakseni mahdollisimman paljon uusia kokemuksia. Olen ahtanut vatsani täyteen Sossun tai muiden antimia ja nauranut yhdessä Vilman, Julian, Lauran ja Eemelin kanssa. Olen myös iloinnut kohtaamisista muidenkin Siistien kanssa kesäisellä nurmikolla tai käytävällä. Olen tietysti iloinnut myös työpäivän loppumisesta, kävellessä ulos tämän valtavan rakennusrykelmän syövereistä.
Kaikki loppuu aikanaan, onneksi kokemukset säilyy! Oon oppinut paljon kaikenlaista ja tutustunut mahtaviin ihmisiin. Toivottavasti vielä nähdään<3 Työ median parissa kiinnostaa kovastikin, katsotaan minne elämä johdattaa!
Nähdään tiistaina kakkukahveilla ja sen jälkeen halukkaat vielä juhlimaan töiden loppua!
Henni
Ps. Pakko kertoa, että pääsin vielä tutustumaan siivojakaverini opastuksella YLEn kellarikäytäviin, ne aiheutti mammuttimaisuudellaan lievän kunnioituksen kyllä :)
Annika Ritvala (YLEn Hyvä):
Tänä aamuna töihin tullessani huomasin ensimmäisen kerran kuinka tyhjät käytävät ovat, sisäpihalla ei näy enää ihmisiä ja ruokajonot ovat lyhentyneet. Tämä voi tarkoittaa vain yhtä asiaa, LOMAA! Vain yksi työpäivä enää jäljellä kunnes se koittaa meille kesäduunareillekin. Vähän ristiriitaiset ovat fiilikset, sillä toisaalta herätyskellon soidessa haluasi jäädä nukkumaan vielä moneksi tunniksi, mutta toisaalta kello 3 iltapäivällä, kun on tehnyt jo kuusituntisen työpäivän, voi olla ylpeä itsestään! Nämä neljä viikkoa ovat kuluneet uskomattoman nopeasti, ja samalla olen myös uskomattoman tyytyväinen siitä, että sain mahdollisuuden päästä tänne YLElle!
Kuten jo viime perjantaisessa blogikirjoituksessani kerroin, todella paljon on ehtinyt tapahtua ja oppia tämän kesäkuun aikana. Ja kaikki on ollut aivan mahtavaa! Olen tosiaan viihtynyt täällä YLEn Hyvällä, kiitos mielenkiintoisten töiden, loistavien työkavereiden ja ennen kaikkea rennon ja humoristisen ilmapiirin. Viimeinen päivä ajatuksena tuntuu haikealta, mutta en halua miettiä sitä liikaa, sillä edessä on sentään vuoden parhaat kuusi viikkoa ennen koulunpenkille paluuta! Kesässä parasta on se, ettei ikinä voi tietää mitä se tuo tullessaan…;)
Haluan kiittää koko YLEä tästä meidän Siistien kesäkuusta. Spesiaalikiitokset menevät Tanjalle, Anulle, Riikalle ja Juhalle, jotka ovat olleet loistavaa työseuraa, aina valmiina auttamaan tarvittaessa, ja tietenkin monet naurut on naurettu! Lisäksi tuhannet kiitokset Ullalle, joka on uskomattomalla positiivisuudellaan järjestänyt nämä neljä viikkoa meille kaikille! Ja muut kesäduunarit: teidän kanssanne on ollut loistavaa viettää tämä kesäkuu. Tämä ei ole mikään viimeinen goodbye, uskon että kaikkia tullaan vielä näkemään!
Vaikka tänään kaikki kävellään viimeisen kerran näistä YLEn porteista ulos, luulen että moni meistä haluaa vielä jonain päivänä kävellä takaisin sisään. Ainakin itse haluaisin! Mutta tältä erää täytyy kiitää ja toivottaa kaikille ihan MIELETÖNTÄ KESÄÄ!!! Pysytään yhteyksissä! :)
