Ville Pusa

» Katso videoita Ville Pusasta

Muusikko Ville Pusa on leski sekä pienen Dana-tytön yksinhuoltaja. Hän menetti syöpää sairastaneen kihlattunsa, 26-vuotiaan Jennin, syksyllä 2008.

Kohtuuttomalta tuntuneen menetyksen jälkeen Ville on keskittynyt tyttärensä hyvinvointiin jopa oman hyvinvointinsa kustannuksella. Ville on luonteeltaan optimistinen ja elämänmyönteinen. Onnellisuuspisteitä hän sai jopa 85, kun suomalaisten keskiarvo on 70 pistettä sadasta. Ville haluaa oppia käsittelemään puolison kuoleman aiheuttamaa surua.

LÄHTÖTILANNE
Onnellisuuspisteet: 85/100
Elinajanodote: 80 v.

Nimi: Ville Pusa
Ikä: 37 v.
Asuinpaikka: Helsinki
Ammatti: muusikko
Perhe: tytär Dana 2 v.

Valmennus alkaa (10.9.)

Villen valmennuksen tavoitteet
1) Hiljentyminen
2) Surun käsittely
3) Rauhoittuminen

Ville Pusa on käsitellyt kokemaansa surua lähinnä itsekseen. Yhdessä Heimon ja Annen kanssa Ville sopii tavoitteikseen surun paremman käsittelyn sekä hiljentymisen taidon opiskelun. Myös hektistä elämäntapaa on tarkoitus rauhoittaa.

Villen onnellisuusharjoitukset alkavat. Ensin Heimo pyytää Villeä piirtämään vapaasti kuvan mielensä tilasta. Tarkoitus on tuoda esiin torjuttuja tunteita piilotajunnasta. Sen jälkeen Heimo johdattelee Villen hiljentymisharjoitukseen, jossa mieli pyritään tyhjentämään levottomista ajatuksista. Ensikertalaiselle hiljentyminen on vaikeaa. Villessä vastustus näkyy fyysisenä reaktiona: yskänä. Seuraavana yönä Ville näkee pahoja painajaisia. Hän alkaa epäillä onnellisuuspisteitään: ”Että onkohan mun aivot oikeesti jotenkin niinkun tai huijaanks mä niinkun silleen... ei nyt huijaa, sekin on väärä sana... En mä muuttaiskaan niitä.”

Suuria tunteita (24.10.)

Valmennus herättää Villessä ristiriitaisia tunteita. Omista tunteista puhuminen ei ole helppoa. Valmentaja Heimo Langinvainio päätää lähettää Villen tapaamaan kohtalotovereita, sillä vertaistuki on tutkimusten mukaan yksi tehokkaimpia keinoja traumaperäisestä surusta selviämisessä. Muiden nuorien leskien tapaaminen ottaa koville. Tunteet ovat pinnassa.

”Oli pakkasaamu, oli pimeetä, ja sit mä niinkun vaan sanon että kato Dana, tuolla on tähtiä, että äiti on enkeli mutta äiti rakastaa sua, että se on aina lähellä, ettei se oo ikinä poissa, ettei sun ikinä tartte ajatella että se on poissa. Ja yhtäkkiä Dana vaan sano, että mamma taivaassa,” kertoo Ville muille leskille tyttärestään.

» Katso video: Ville nuorten leskien tapaamisessa

Valmennus puolivälissä (1.10.)

Ville Pusan valmennus ottaa koville. Huhtikuun lopussa Villestä tuntuu, että valmennuksessa on korkea aika ottaa rennommin. Ville ja valmentaja Heimo Langinvainio lähtevät yhdessä keilaamaan. Heimo tähtää keilailulla flow-kokemukseen, jolla tarkoitetaan keskittymistä niin, että aika unohtuu. Keskittyneet, mutta sopivasti vaihtelevat askareet tekevät aivoille hyvää. On tärkeää osata myös hullutella!

Ville teki ensimmäisen piirustusharjoituksensa valmennusjakson alussa. Piirustusharjoitus toistetaan. Kuvasta tulee aiempaa valoisampi, mutta yskänkohtaus yllättää Villen jälleen.

Viime tingassa Ville kertoo Heimolle myös muuttavansa kesäksi Jämsään tyttärensä kanssa kesätöiden vuoksi. Onnellisuusvalmennuksen sovitaan kuitenkin jatkuvan välimatkasta huolimatta.

Ville: ”Huomasitko, mulle tuli tää sama yskä, mitä mulle tuli siellä hallissa?”

Poikkeuksellisia tilanteita (8.10.)

Valmentaja Heimo Langinvainio menee tapaamaan valmennettavaansa Jämsään, jonne Ville on muuttanut kesätöiden vuoksi. Tilanne nostaa mieleen vuoden takaisen tilanteen: avopuoliso eli viimeistä kesäänsä, ja Ville oli kiinni musikaalin teossa Turussa.

Heimo tuo mukanaan Villen parhaat ystävät Jämsään. Valmentaja toivoo, että aika olisi kypsä ystävien aiempaa avoimemmalle keskinäiselle keskustelulle surusta. Tunnelma iltanuotiolla on vapautunut ja miehet nauttivat joka hetkestä – myös saunomisesta.

Ville kokee maalla olon rauhoittavaksi. Töiden rikkoma arki pääkaupunkiseudulla pysyy kaukana, ja yhteinen lapsuudenkesä Danan kanssa tuo hyvää oloa.

Ville (ystäville): ”Mut onks ollu mitää niinku suurta eroa niinku... Oonks mä niinkun ollu ihan erilainen?”

Valmennus päättyy, toteutuivatko toiveet? (15.10.)

Laulaja Ville Pusan vaimon kuolemasta on kulunut tasan vuosi. Ville on vuosipäivän johdosta alamaissa. Viimeisessä valmennustapaamisessa Heimo teettää Villellä viimeisen piirroksen, jonka tarkoitus on jälleen tuoda esiin asioita Villen piilotajunnasta. Verratessaan uutta kuvaa vanhempiin Ville näkee, että piirroksissa on tapahtunut kehitystä.

Ville myös arvioi, että hänen voinnissaan on tapahtunut käänne parempaan. Valmennuksesta on siis ollut hyötyä.

Heimo haluaa huomioida valmennuksen päättyessä sen, että Ville uskoo Jumalaan. Heimo vie Villen kirkkoon. Hän haastaa Villen kysymään itseltään, onko menetyksen kokeneella Villellä oikeus elää elämäänsä mahdollisimman myönteisissä merkeissä. Toivoisiko Jenni hänen ja Danan olevan mahdollisimman onnellisia? Ville vastaa, ettei hänellä ole asiasta epäilystäkään. Hän päättää valmennuksen hyvillä mielin hiljentyen kirkon sakraaleissa tunnelmissa.

» Katso video: Villen viimeinen piirustus ja hiljentyminen kirkossa

Ovatko he onnellisempia? (22.10.)

Ville Pusan onnellisuuspisteet olivat valmennukseen lähdettäessä 85. Nyt pisteet ovat pudonneet hiukan. Ville arvioi itsensä 83 pisteen edestä onnelliseksi. Valmentaja Heimo Langinvainio pitää pientä tippumista ainoastaan hyvänä asiana. Se osoittaa, että Villen kovaan, pakon sanelemaan yrittämiseen on tulossa vapautumisen sävyjä.

Villen ystävä ja Danan kummisetä Jupe Tuomola arvioi Villen selvinneen surutyön keskellä hyvin. Ville on nähnyt, että surusta huolimatta hän pärjää erinomaisesti Danan yksinhuoltajana ja selviytyy töistään kunnialla. Jupe uskoo Villen alkaneen hyväksyä kohtalonsa myöskin osana totuutta, joka vain tapahtuu joillekin ihmisille.

Ville itse pitää tunneyhteyttä valmentaja Heimo Langinvainioon itselleen merkityksellisimpänä asiana. Oikeus olla onnellinen menetyksestä huolimatta on Villelle valmennuksen jälkeen entistäkin selkeämpi asia.