|
|
Evakkohaastattelut ja muu videomateriaali
Sivuston videonäytteet eivät enää ole käytettävissä.
Helsingin yliopiston kansatieteen opiskelijat keräsivät kahden vuoden ajan luovutetun alueen evakoilta muistoja entiseen kotiseutuun liittyvistä asioista ja tapahtumista. Materiaalia kertyi noin 600 tuntia ja opiskelijat haastattelivat yli 300 henkilöä. Näiden haastattelujen pohjalta syntyi kymmenosainen tv-sarja "Muistojeni Karjala", joka kertoo karjalaisen kansan vaiheista kolmekymmenluvulta tähän päivään. Alla näytteitä evakoiden haastattelumateriaalista sekä muita Karjalaan liittyviä videonäytteitä.
|
|
|
Aili Pyrhönen, Viipuri |
Kesto: 05'14'' » Katso |
Aili Pyrhönen, Viipurista kertoo, miten häät sota-aikana poikkesivat rauhan ajasta. Karjalassa oli tapana pitää ensin morsiamen kotitaloilla läksiäiset ja sulhasen kotitalolla häät.
(Lähde: Muistojeni Karjala -dokumenttisarja, osa7 Takaisin Karjalaan) |
|
|
Aino Kemppinen, Salmi |
Kesto: 06'34'' » Katso |
Aino Kemppinen Salmesta kertoo, kuinka hänen perheensä valmistautui lähtöön. Hänen äitinsä ompeli etukäteen lasten pukuihin pienet taskut sisäpuolelle, jonne laitettiin jokaiselle rahaa ja nimilaput jossa oli nimi, kotiosoite ja isän nimi. Varsinainen lähtö tapahtui yhtäkkiä ja heille annettiin vain kolme tuntia aikaa tyhjentää kylä.
(Lähde: Muistojeni Karjala -dokumenttisarja, osa 5 Ensimmäinen evakkotaival) |
|
|
Antti Kaukinen, Äyräpää |
Kesto: 02'27'' » Katso |
Antti Kaukinen Äyräpäästä kertoo, millaisia tarvikkeita ja kuinka paljon evakuointiohjeiden mukaan sai ottaa mukaansa. Vasta myöhemmin hän on ymmärtänyt äitinsä viisauden tässä valintatilanteessa.
(Lähde: Muistojeni Karjala -dokumenttisarja, osa 5 Ensimmäinen evakkotaival) |
|
|
Antti Kaukinen, Äyräpää |
Kesto: 03'50'' » Katso |
Antti Kaukinen Äyräpäästä kertoo, millaista oli palata takaisin omaan kotikylään. Uusia taloja rakennettiin palaneiden tilalle ja palamattomia rakennuksia puhdistettiin. Tärkeintä oli saada leipää.
(Lähde: Muistojeni Karjala -dokumenttisarja, osa 7 Takaisin Karjalaan) |
|
|
Arvio Mannerheimin sodanjohdosta |
Kesto: 07'07'' » Katso |
Suureksi suomalaiseksi valitun marsalkka Mannerheimin autoritäärinen johtamistapa on tähän saakka ollut tabu kirjallisuudessa ja tutkimuksessa. Sotahistoriaan erikoistuneen filosofian tohtori Lasse Laaksosen kirja Eripuraa ja arvovaltaa valottaa mannerheimiläistä henkilöihin sidottua johtamistapaa, jossa esiin nostettiin ne alaiset, joiden kanssa marsalkka tuli toimeen. Haastattelu Pertti Parkkola, kuvaus Matti Markkanen.
(Lähde: YLE Mikaeli) |
|
|
Edvin Huolman, Lumivaara |
Kesto: 02'02'' » Katso |
Edvin Huolman Lumivaarasta kertoo, minkälaiset olosuhteet savottakämpällä oli talvella.
(Lähde: Muistojeni Karjala -dokumenttisarja) |
|
|
Eeva Raaska, Vuoksela |
Kesto: 00'57'' » Katso |
Eeva Raaska Vuokselasta muistelee minkälainen hänen mummun kotiapteekki oli.
(Lähde: Muistojeni Karjala -dokumenttisarja, osa 1 Lapsuus) |
|
|
I. K. Inhan jalanjäljillä raakkuja etsimässä |
Kesto: 06'03'' » Katso |
Luontokuvaaja Juha Taskinen sukelteli Vienan Karjalan Venehjoella etsimässä jokihelmisimpukoita eli raakkuja loppukesäisessä säässä. Karjalaiset pyydystivät aikoinaan jokihelmisimpukkaa innokkaasti helmien toivossa. Raakkujen pyynti oli paikoittain jopa elinkeino.
Kuvaus ja editointi Matti Markkanen.
(Lähde: YLE Mikaeli) |
|
|
Inga Kemppi, Virolahti |
Kesto: 01'31'' » Katso |
Inga Kemppi, Virolahdelta kertoo, miten kaikesta oli puute. Voilla ostettiin tavaraa mustasta pörssistä, metsästä löytyneistä manttelinkappaleista pestiin ja ommeltiin käyttövaatteita lapsille.
(Lähde: Muistojeni Karjala -dokumenttisarja, osa 7 Takaisin Karjalaan) |
|
|
Inkeri Lahti, Kirvu |
Kesto: 02'28'' » Katso |
Inkeri Lahti Kirvusta kertoo, miten toinen lähtö tuli yllätyksenä vaikka tykkitulta kuultiinkin.
(Lähde: Muistojeni Karjala -dokumenttisarja, osa 8 Uudestaan evakkoon) |
|
|
Irja Vuorela, Kanneljärvi |
Kesto: 01'44'' » Katso |
Irja Vuorela kertoo miten puolisisko kirjoitti Neuvostoliitosta 1936, että jotain kummallista tapahtuu. Kaikki hänen omaisuus vietiin ja lähdettiin kuljettamaan jonnekin tuntemattomaan paikaan. Sen jälkeen Irja ei ole kuullut hänestä mitään.
(Lähde: Muistojeni Karjala -dokumenttisarja, video 4 Talvisota syttyy) |
|
|
Kalmismaa kertoo elämän kiertokulusta |
Kesto: 05'55'' » Katso |
Vienan Karjalassa, Jyskyjärven kylästä parisenkymmentä kilometriä sijaitseva ikiaikainen Suopasalmen kylän kalmismaa eli hautausmaa Kemijoen varrella kertoo omaa tarinaansa elämän ikuisesta kiertokulusta. Luontokuvaaja Juha Taskinen kertoo. Toim. Matti Markkanen.
(Lähde: YLE Mikaeli) |
|
|
Kauko Turkulainen, Jaakkima |
Kesto: 00'57'' » Katso |
Kauko Turkulainen kertoo yksityiskohtaisesti, miten hänen komppaniansa hyökkäsi Hiihtoalan Kirkonkankaanmäkeen.
(Lähde: Muistojeni Karjala -dokumenttisarja, osa 4 Talvisota syttyy) |
|
|
Kirsti Käkräinen, Viipuri |
Kesto: 01'24'' » Katso |
Kirsti Käkräinen Viipurista kertoo miten torilla heti tunnisti mistä ihmiset oli kotoisin heidän murteiden perusteella.
(Lähde: Muistojeni Karjala -dokumenttisarja, osa2 Viipuri) |
|
|
Kirsti Käkräinen, Viipuri |
Kesto: 01'36'' » Katso |
Kirsti Käkräinen Viipurista kertoo, miten isän räätälityökalut saatiin jälkikäteen pelastettua. Evakossa ollessaan isä elätti perheen tehden räätälin työtä mm. armeijalle. (Lähde: Muistojeni Karjala -dokumenttisarja, osa 5 Ensimmäinen evakkotaival) |
|
|
Milda Valtonen, Heinjoki |
Kesto: 03'33'' » Katso |
Milda Valtonen, Heinjoelta kuvailee evakkomatkalla nähtyä onnettomuutta, jossa loukkaantunut hevonen piti lopettaa ampumalla.
Tapahtuma jäi lähtemättömästi pienen tytön mieleen.
(Lähde: Muistojeni Karjala -dokumenttisarja, osa 5 Ensimmäinen evakkotaival) |
|
|
Milda Valtonen, Heinjoki |
Kesto: 01'46'' » Katso |
Milda Valtonen, Heinjoelta muistelee miten evakkopaikkakunnalla teki kovasti mieli kouluun. Evakkolapsia oli paljon ja koulut täynnä. Kouluun pääsy oli iso asia. (Lähde: Muistojeni Karjala -dokumenttisarja, osa 6 Evakkokokemuksia) |
|
|
Milda Valtonen, Heinjoki |
Kesto: 03'59'' » Katso |
Milda Valtonen, Heinjoelta muistelee miten kuljetusjuna pysähtyi Lahden asemalla. Lehmät huusivat janoaan kuumassa auringon paisteessa. Evakoita ihmeteltiin.(Lähde: Muistojeni Karjala -dokumenttisarja, osa 8 Uudestaan evakkoon, osa 8 Uudestaan evakkoon) |
|
|
Muistojen Karjala |
Kesto: 2'19'' » Katso |
Muistojeni Karjala -ohjelman ensimmäisessä osassa muistellaan lapsuutta Karjalassa.
|
|
|
Olavi Kontro, Soanlahti |
Kesto: 01'44'' » Katso |
Olavi Kontro Soanlahdesta kertoo, miten kotipaikka ei ole vieläkään siellä missä nykyään asuu. Hän muistelee kuinka hänet ja hänen kaverinsa melkein ammuttiin kurinpidon takia.
(Lähde: Muistojeni Karjala -dokumenttisarja, osa 10 Elämää karjalaisena Kantasuomessa) |
|
|
Paanajärvellä mustassa kylyssä |
Kesto: 07'43'' » Katso |
Minne hepo, sinne reki -elokuvasta tuttu paanajärveläinen Maria Popova lämmittää vierailleen mustan kylyn Vienan Kemijoen varrella. Isoista hirsistä veistetty perinteinen karjalainen savusauna sijaitsee Kemijoen saarella joen rannassa vastapäätä Paanajärven kylää. Toteutus Juha Taskinen ja Matti Markkanen.
(Lähde: YLE Mikaeli) |
|
|
Paanajärven harmaata kauneutta |
Kesto: 07'19'' » Katso |
Kulttuurihistoriallisesti arvokas Paanajärven kylä Vienankarjalassa on yksi harvoja kokonaan säilyneitä kyläkokonaisuuksia. Valtaosa taloista on rakennettu vanhan perinteisen vienalaisen tavan mukaan eikä 1960-luvun jälkeen kylään ole rakennettu mitään uutta. Juminkeko-säätiön puheenjohtaja Markku Nieminen kertoo. Toim. Matti Markkanen.
(Lähde: YLE Mikaeli) |
|
|
Pirkko Hanni, Viipuri |
Kesto: 2'38'' » Katso |
Pirkko Hanni Viipurista kertoo, kuinka kuuli kaikenlaisia kieliä Viipurissa.
(Lähde: Muistojeni Karjala -dokumenttisarja, osa2 Viipuri) |
|
|
Reino Huittinen, Hiitola |
Kesto: 02'24'' » Katso |
Reino Huittinen Hiitolasta kertoo, minkälaisessa kunnossa kotitalo oli kun he palasivat. Venäläiset olivat muuttaneet yhden varastorakennuksen ulkohuussiksi ja navetan puhelinkeskukseksi.
(Lähde: Muistojeni Karjala -dokumenttisarja) |
|
|
Saimaalta Uuraan satamaan 1934 |
Kesto: 05'24'' » Katso |
Mustavalkoinen lyhytelokuva kuvaa matkaa Saimaan kanavaa pitkin Lappeenrannasta Uuraan satamaan vuonna 1934. Perustietoja kanavan historiasta, rantamaisemia, sulkulaitteita ja arkista aherrusta aurinkoisena päivänä Uuraan satamassa, joka tuolloin oli maailman suurin puutavaran vientisatama.
(Lähde: Oy Suomen Filmiteollisuus SFT/Yleisradion TV-arkisto) |
|
|
Sakari Virolainen, Viipuri |
Kesto: 02'27'' » Katso |
Sakari Virolainen Viipurista kertoo, miten osalla miehillä ymmärtävästi meni rintamalla hermot mutta miten vaikeaa kenenkään oli hyväksyä rintamakarkuruutta.
(Lähde: Muistojeni Karjala -dokumenttisarja, osa 4 Talvisota syttyy) |
|
|
Sinikka Pykälä, Äyräpää |
Kesto: 00'42'' » Katso |
Sinikka Pykälä, Äyräpäästä muistelee evakkokokemuksiaan. Talo oli melko uusi mutta kylmä ja kaikista ruokailuvälineistä oli pulaa. Pikkuhiljaa omiakin lusikoita ja lautasia saatiin Suomen Huollosta. Lähde: Muistojeni Karjala -dokumenttisarja, osa 6 Evakkokokemuksia) |
|
|
Venehjärvellä syntyy veneitä Vienanjoelle |
Kesto: 10'00'' » Katso |
Luontokuvaaja Juha Taskinen tilasi Sulo Lesoselta veneen Vienan Karjalan matkoilleen. Hänen unelmansa on puikkelehtia jokia pitkin aina Vienanmerelle asti. Nettivideolla venemestari ja noutaja kohtaavat kesällä 2002. Toim. Matti Markkanen.
(Lähde: YLE Mikaeli) |
|
|
Vilho Komu, Salmi |
Kesto: 01'30'' » Katso |
Vilho Komu Salmesta kertoo, että hän pitää edelleenkin yhteyttä sukulaisiinsa rajan toisella puolella.
(Lähde: Muistojeni Karjala -dokumenttisarja, osa 10 Elämää karjalaisena Kantasuomessa) |
|
|
Väinö Liski, Vuoksela |
Kesto: 03'15'' » Katso |
Väinö Liski, Vuokselasta muistelee sodan jälkeistä asuntopulaa. Uusi alku oli vaikea, yksinäisiä miehiä majoitettiin työpaikan parakeissa.(Lähde: Muistojeni Karjala -dokumenttisarja, osa 10 Elämää karjalaisena Kantasuomessa) |
|
|
|
|
|