|
|
 |
Linkkilista aiheittain
|
 |
|
Alue,maisema, paikka
|
|
| » | Luovutettu Karjala |
| Pitäjät molemmin puolin nykyistä itärajaa |
|
|
| » | Karjalan kartat |
| Maanmittauslaitosja topografikunta laativat ennen vuotta 1939 karttoja Karjalankannaksen ja Laatokan teistä, asutuksesta ja maastoista. Kartat on nyt saatavissa digitoituina. |
|
|
| » | Viipurin kartta |
| Viipuri-keskus ry pyrkii edistämään kanssakäymistä nykyviipurissa. Viipurin keskustan kartta, jossa kadunnimiluettelo suomeksi ja venäjäksi. |
|
|
| » | Viipurin pienoismalli |
| Etelä-Karjalan museossa Lappeenrannassa on esillä Wiipuri-museon säätiön lahjoitusvaroin rakennuttama Juha Lankisen piirustusten mukaan valmistettu Viipurin kaupungin pienoismalli.Mallin rakensi Mallituote Lasse Andersson. Sen pohjana on ilmakuva Viipurista 2. syyskuuta 1939 klo 10.30 ja sen mittakaava on 1:500. |
|
|
|
|
Karjalan historiaa
|
|
| » | Karjalankannaksen kivikausi ja varhaismetallikausi |
| Suomalaisille arkeologeille Karjalankannas ja Laatokan Karjala ovat aina olleet tärkeitä alueita ja niiden runsaat löydöt ovat olennaisesti vaikuttaneet Suomen esihistorian kuvan muotoutumiseen toisen maailmansodan jälkeenkin. |
|
|
| » | Karjalan muuttuvat rajat |
| Itärajan muutokset - 1323, 1595, 1617, 1721, 1743, 1809, 1920, 1940, 1944 |
|
|
| » | Luovutetun Karjalan historiikki |
| Karjalan Liiton Karjala-historiikki: Missä on luovutettu Karjala - Kalevala, Karjalan lahja maailmalle - Vuosituhantinen asutus - Karjalan heimon synty - Idän ja lännen rajoilla - Karjala kahtia - Raja siirtyy idemmäs - Ortodoksikarjalaisia pakeni Tveriin - Vanha Suomi - Autonomian aika - Sortokaudesta itsenäisyyteen - Talvisota - Ensimmäinen evakkotie - Jatkosota - Luovutetun Karjalan alue - Siirtoväen sijoittuminen - Siirtokarjalaiset maakunnittain vuonna 1994 |
|
|
| » | Muinaisesta Karjalasta nykyaikaan ja Tarinapuu |
| Pohjois-Karjalan museon, Carelicum kulttuurikeskuksen ja Joensuun kaupungin yhteistyönä syntynyt, pääluvuista erityisaiheisiin avautuva sivusto Karjalan historiasta: [pääluvut] Muinainen Karjala - Jaettu Karjala ja Suomen itärajan vaihtelu - Karjalan alueluovutukset - Idän ja lännen välissä. Tarinapuuhun voi kertoa oman tarinansa Karjalasta. |
|
|
| » | Karjalan historiaa ytimekkäästi ja subjektiivisesti |
| Karjalan historian harrastaja Mauri Rastas on luonut oman Karjala-sivustonsa. Tavoitellen mahdollisimman tehokasta esitystapaa Rastas esittää omakohtaisen näkemyksensä Karjalan historiasta ja sen käännekohdista esihistorialliselta ajalta alkaen. |
|
|
|
|
Luovutettu Karjala - jatkuvuus ja nostalgia
|
|
| » | Karjalaisyhteisöjen kohtauspaikka |
| Kareliaani.net on internetsivusto, jonka palveluiden avulla autetaan karjalaisten yhteisöjen pyrkimyksiä ylläpitää ja kehittää internetvalmiuksia. |
|
|
| » | Karjalan Liitto |
Karjalan Liiton keskeisimmät tehtävät kansalaisjärjestönä ovat karjalaisen kultuurin säilyttäminen ja kehittäminen sekä vaikuttaminen maamme valtiovaltaan ja kansalaismielipiteeseen neuvottelujen aloittamisesta luovutetun Karjalan palauttamiseksi Suomelle. [Liiton julkaisusta, 1997]
|
|
|
| » | Karjalan tragedian info-sivut |
| Markus Lehtipuun teoksessa 'Karjalan tragedia: kuinka Suomen kauneimmasta maakunnasta tuli koko Euroopan häpeäpilkku'(2004) kuvataan pakkoluovutettujen alueitten ahdinkoa ja nykytilaa. Nettisivuilla aineistoa täydennetään uusilla uutisilla ja kuvilla. |
|
|
| » | ProKarelia |
| ProKarelia on vapaa kansalaisliike. Se pitää missionaan Neuvostoliitolle pakkoluovutetun Suomen Karjalan, Petsamon ja Sallan alueiden palauttamista Suomen valtion ja EU:n yhteyteen. Yhdistys korostaa aitoa naapuruussuhdetta ja yleisen hyvinvoinnin luomista Suomen itäiseen ja Venäjän luoteiseen osaan. |
|
|
| » | Karelia Klubi ry |
| Karelia Klubi on uusin, toukokuussa 2004 perustettu Karjalan palautuksen puolesta toimiva kansalaisjärjestö. Keskeiseksi tehtäväkseen yhdistys ilmoittaa tiedon välittämisen. Se julkaiseekin Klubi-lehteä, jossa mm. otetaan kantaa Karjala-kysymyksen kannalta merkittäviin valtakunnallisiin päätöksiin. |
|
|
| » | Aluepalautus r.y. |
| Aluepalautus ry ajaa Karjalan palauttamista. Se järjestää erilaisia jäsen- ja yleisötapahtumia. Yhdistys myös opastaa anomaan Venäjän viranomaisilta menetetyn maaomaisuuden hallinta- ja omistusoikeuksien palauttamista. Sivuilla lehdistöseurantaa ja ajankohtaisia kannanottoja. |
|
|
| » | Tarton rauha ry |
| Tarton rauha -liike perustettiin 1990. Se pyrkii jakamaan monitasoista tietoa pakkoluovutettujen alueiden olosuhteista ja osoittamaan että alueiden palauttaminen Suomelle on molempien maiden yhteinen etu. |
|
|
|
|
Karelianismi
|
|
| » | Karjala, kulttuuri, karelianismi |
1800-luvun lopulla yhä voimistuva kansallistunne ja kansallisromanttinen noste synnyttivät suomalaisessa taiteilijakunnassa karelianismin. Kirjailijat, muusikot ja kuvataiteilijat tähysivät kohti Karjalaa, jota pidettiin suomalaisuuden turmeltumattomana kulttuurisena alkukotina.
|
|
|
| » | Sibeliuksen öinen ratsastus Värtsilään |
| Häämatkallaan Aino ja Jean Sibelius kävivät kuuntelemassa runolaulajia nykyisen Venäjän puolella. Kolilla Sibelius kävi neljättä sinfoniaansa kypsytellessään. Hän matkusteli muutoinkin laajalti kotimaassa konsertoiden myös Viipurissa. |
|
|
|
|
Musiikki
|
|
| » | Soiton ja laulun maa |
| Laulu ja soitto ovat aina kuuluneet karjalaiseen elämääntapaan. Oman lisänsä musiikkiperinteeseen ovat tuoneet karjalaiset runonlaulajat, Kalevalan innoittamat säveltäjät ja omaperäiset soittimet. |
|
|
| » | Viipurin Lauluveikot |
| Viipurissa 1897 syntynyt Viipurin Lauluveikot on aktiivisesti konsertoiva satapäinen mieskuoro, jonka laulajilla on juuret tavalla tai toisella Karjalassa. Vuosikymmenten varrella kuoroa ovat johtaneet mm. Allan Schulman, Felix Krohn, Sulho Ranta, Taneli Kuusisto, Martti Neuvonen ja Jarmo Lehto. Nykyisin kuoron johtaja on Urpo Rauhala. |
|
|
|
|
Kansanrunous
|
|
| » | Juminkeko - Vienan runokylät |
| Vienan Karjalassa kerättiin lukutaidottomalta rahvaalta se kansanrunoaineisto, joka synnytti Kalevalan. |
|
|
| » | Elias Lönnrot |
| Kalevalan luoja Elias Lönnrot oli runoilija ja tutkimusmatkailija sekä myös lääkäri, kielitieteilijä ja lehtimies. Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa jos missä Lönnrotin tuotanto tunnetaan tarkasti. Sivuille on myös digitoitu käsikirjoitus- ja nuottinäytteitä sekä kuvastoa Lönnrotiin liittyvistä aiheista. |
|
|
| » | Lönnrotin matkat Karjalaan |
| Kajaanin piirilääkärinä 1833-1853 toiminut Elias Lönnrot teki toistakymmentä runonkeruu- tai kielentutkimusmatkaa Kainuussa ja Vienan-Karjalassa. |
|
|
| » | Kalevala |
| Elias Lönnrotin työn tuloksena syntyi Suomen kansalliseepos Kalevala. Sen ensimmäinen painos julkaistiin 1835. Toinen laajempi ja eniten käytetty versio ilmestyi 1849. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilla selvitetään teoksen taustoja sekä sen näkyvyyttä kuvataiteissa eri aikakausina. Koko Kalevala (1849) digitoituna, luettavissa runo runolta ja haettavissa sana sanalta. |
|
|
|
|
Kansanperinne
|
|
| » | Karjalainen kansanperinne |
| Pohjois-Karjalan museo yhteistyökumppaneineen esittelee kuvien kanssa karjalaista kansanperinnettä: Käsityöperinne, Ruokaperinne, Rakennusperinne, Tapaperinne, Karjalainen puheenparsi, Kertomusperinne, Karjalan elinkeinot |
|
|
|
|
Uskot ja kirkot
|
|
| » | Suomen ortodoksinen kirkko |
| Ortodoksinen usko levisi Karjalaan ja itäiseen Suomeen Novgorodin suunnasta n.1100-luvulla. Aluksi kirkkoja ja erämaaluostareita rakennettiin hajanaisesti, varsinaisesti kristinusko alkoi juurtua Karjalaan vasta 1400-luvun lopulla. Nykyään Suomen ortodoksinen kirkko on Konstantinopolin patriarkaatin alainen, hallinnollisesti autonominen ja seurakunnaltaan kansainvälinen. |
|
|
| » | Valamon luostari Laatokalla |
| Kreikkalainen munkki Sergei asettui Valamon saarelle mahdollisesti jo 1100-luvulla. Sinne hän karjalaisen munkki Hermanin kanssa perusti pienen ja köyhän erämaaluostarin. Myöhemmin Valamosta tuli vauras ja maineikas suurluostari, jota arvostettiin veljestön kilvoitusharjoittelun ankaruuden ja korkean hengellisen tason vuoksi. Sodan jälkeen Valamo autioitui. Nyt se on lähes kokonaan kunnostettu ja toimii taas, venäläisen veljestön voimin. |
|
|
| » | Valamon luostari Heinävedellä |
| Valamon luostari Heinävedellä jatkaa "Vanhan Valamon" pitkää luostariperinnettä ja toteuttaa käytännössä idän kristillisen kirkon rukouselämää. Heinävedellä myös säilytetään Suomen arvokkainta, Jumalanäidin Konevitsalaista ihmeitätekevää ikonia. Luostari on myös toimiva ortodoksinen kulttuurikeskus ja matkailusta on tullut luostarille merkittävä elinkeino. |
|
|
| » | Suomen evankelis-luterilainen kirkko |
|
|
|
|
Kielet ja murteet
|
|
| » | Karjala - kieli, murre ja paikka |
| Mistä puhutaan kun puhutaan Karjalasta? Karjalan eri alueiden ja karjalan kielen perusasioita selkokielellä |
|
|
| » | Karjalan kielen sanakirja |
| Karjalan kielen sanakirja on murresanakirja. Siinä esitellään niitä murteita, joita puhutaan Karjalan tasavallassa pitkällä, kapealla vyöhykkeellä Vienasta Aunukseen sekä Sisä-Venäjän karjalaissaarekkeilla erityisesti Tverin alueella. Suomenkin karjankielisiltä alueilta, entisestä Raja-Karjalasta ja Hietajärven pienestä vienalaiskylästä on runsaasti aineistoa. |
|
|
| » | Itämerensuomalaisten kielten johdantokurssi, Helsingin yliopisto |
| Karjalan kieli, tausta ja nykytilanne pähkinänkuoressa. Lukuvinkkejä eteenpäin |
|
|
| » | Suomen kielen nauhoitearkisto |
| Suomen kielen nauhoitearkistossa on äänitteitä yhteensä yli 23 000 tuntia. Niisä on yli 15 000 tuntia murreäänitteitä, yli 3000 tuntia kulttuurihistoriallista ainesta ja yli 1000 tuntia muuttuvaa puhesuomea. Kaikki suomensukuiset kielet ovat arkiston kokoelmissa edusteilla; eniten on karjalaa, lappia ja unkaria. Yhteensä sukukielten äänitteitä on 2700 tuntia. |
|
|
| » | Kotimaisten kielten tutkimuskeskus |
| Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) tutkii suomea, ruotsia, saamen kieliä, romanikieltä ja viittomakieltä. Toimintaan kuuluu kielenhuolto (Kielitoimisto), sanakirjojen teko ja tutkimushankkeita. |
|
|
|
|
Luonto ja matkailu
|
|
| » | Venäjän matkailun tietopaketti |
| Jatkuvasti kehittyvä laaja Venäjän-matkailun sivusto sisältää Luoteis-Venäjän matkailutietoa suunnattuna nimenomaan suomalaiselle lukijalle olipa tämä sitten yksittäinen turisti, liikematkailija tai muu taho, joka haluaa ajankohtaista suomenkielistä tietoa Venäjän lähialueille matkustamisesta. |
|
|
| » | Viipuri-keskus |
| Viipuri-keskuksen pyrkimyksenä on edistää suomalaisten ja nykyviipurilaisten kanssakäymistä. Kulttuurivaihto, kontaktien luominen, kurssi- ja järjestötoiminta ja tiedottaminen kuuluvat sen tehtäviin. Viipuri-keskus välittää myös matkailutietoa ja antaa sivuillaan ohjeita Viipuriin meneville. |
|
|
| » | Venäjän lähialuematkat |
| Matkatoimisto Lähialuematkat - Oy Russian Tours Ltd aloitti toimintansa 1992 ns. lähialuematkoista ja Venäjän viisumeista. Venäjän viisumikäytännöistä onkin sivuilla viimeisintä tietoa. Tarjolla myös anomuskaavakkeita Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän matkojen viisumeita varten. |
|
|
| » | Karjalan Tasavalta |
| Karjalan Tasavalta sijaitsee Venäjän luoteisalueella ja kuuluu Venäjän Federaation talousvyöhykkeeseen. Sen asukkaista on karjalaisia n. 10%. Alueella on runsaasti matkailukohteita: Kizhin ulkoilmamuseo, Valamon luostari, Paanajärven ja Vodlajärven kansallispuistot. Karjalan tasavallan virallisilla sivuilla esitellään kiinostavimmat kohteet sekä tiedotetaan tärkeimmistä tapahtumista. |
|
|
| » | Karjalan erämaihin |
| Suomalaista tietoa Karjalan Tasavallasta. Jouko Raitalan sivuilla myös esitellään Karjalan nähtävyyksiä historiikkeineen. Mm. hieno tiedosto: Erämaat ja miten sinne pääsee: Karjalan kalavedet, Vienan kalavedet, Peurametsällä, Vodlajärvi, Paanajärven puisto, Matkaohjeita Karjalaan. |
|
|
|
|
Sukututkimus
|
|
| » | Suomen Sukututkimusseura |
| Suomen Sukututkimusseura on 1917 perustettu, valtionapua nauttiva tieteellinen seura. Sen tarkoituksena on edistää suku- ja henkilöhistoriallista tutkimusta ja levittää niiden tutkimustulosten tuntemusta. Seuran nettisivusto on alan suomalainen perussivu. |
|
|
| » | Karjala -tietokanta |
Mikkelissä toimiva Karjala-tietokanta tuottaa ja tarjoaa atk-pohjaista väestötieteellistä lähdeaineistoa tieteelliseen tutkimukseen sekä sukututkimukseen. Sen luomaan ja ylläpitämään tietokantaan tallennetaan tietoja luovutetun Karjalan seurakuntien seurakuntien kirkonkirjojoista, joita säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa.
Karjala-tietokanta palvelee monentyyppistä tutkimusta ja helpottaa joskus hyvinkin vaikeaselkoisten kirkonkirjojen käyttömahdollisuuksia.Oivallisesti tietokanta sopii esimerkiksi perherakenteen, muuttoliikkeen tai lapsikuolleisuuden selvittämiseen. Tietokanta tarjoaa hyvät mahdollisuudet myös poikkitieteellisen tutkimuksen toteuttamiseen.
|
|
|
| » | Kansallisarkisto |
| Kansallisarkiston yhtenä tehtävänä on toimia valtakunnallisena keskusarkistona. Sen sivuilla on mm. tietokanta Käkisalmen läänin 1600-luvun tuomiokirjoista. |
|
|
| » | Sukuni.fi-palvelu |
| Sukuseurojen oma tiedotuskanava. Lisäksi tietoja luovutetun Karjalan alueelta peräisin olevista suvuista. |
|
|
|
|
Museot
|
|
| » | Juminkeko |
| Kuhmossa sijaitsevan Juminkeko-säätiön ylläpitämän kulttuurikeskuksen tehtäviin kuuluvat Kalevalan ja karjalaisen kulttuuriperinteen vaaliminen, kulttuurivaihto Karjalan tasavallan ja Suomen välillä sekä kansainvälinen kulttuurivaihto Kalevalaan liittyvissä asioissa. Juminkeko ja sen arkistot palvelevat sekä tutkijoita että suurta yleisöä. |
|
|
| » | Pohjois-Karjalan museo |
| Joensuun keskustassa Carelicumissa toimiva museo keskittyy aineellisen kulttuurin tallentamiseen. Sen kokoelma jakautuu esineisiin ja valokuviin. Lisäksi vaihtuvista näyttelyistään ja digitaalisesta aineistostaan hyvää palautetta saanut museo tarjoaa myös monipuolisia valokuva- ja konservointipalveluita. |
|
|
| » | Etelä-Karjalan museo |
| Lappeenrannassa toimivan kulttuurihistoriallisen museon kokoelma pohjautuu Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen museoiden kokoelmiin. Näytteillä ovat mm. Karjalan Kannaksen kansanpuvut, Viipurin pienoismalli ja ns. Viipuri-kokoelma. |
|
|
| » | Museovirasto |
| Museovirasto tutkii, tallentaa ja jakaa tietoa koko entisen ja nykyisen Suomen aineellisesta kulttuuriperinnöstä. Sivuilla on mm. tietoa Karjalan arkeologiasta, rakennusperinteestä ja linnoista |
|
|
|
|
Akateeminen tutkimus
|
|
| » | Karjalan tutkimuslaitos |
| Karjalan historian ja kulttuurin keskeinen tieteellinen tutkimuskeskus on Joensuun yliopisto, jonka humanistisessa tiedekunnassa on kansainvälinen opinto-ohjelma 'Karelia, Russia and Baltic Area'. |
|
|
| » | Petroskoin yliopisto |
| Petroskoin yliopiston historiallisen tiedekunnan tutkijoilla on yhteisiä Karjala-aiheisia tutkimusprojekteja Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen kanssa. Yliopistoon on muodostunut ns. Suomi-instituutti, joka on erikoistunut Suomen historian, venäläis-suomalaisten suhteiden ja Karjalan historian alalle. |
|
|
|
|
Kulttuuriyhdistyksiä
|
|
| » | Karjalan Sivistysseura |
| Karjalan Sivistysseuran tarkoituksena on itä- ja rajakarjalaisen kulttuurin vaaliminen. |
|
|
| » | Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö |
Säätiön tarkoituksena on karjalaisen henkisen ja aineellisen viljelyn tukeminen ja kehittäminen sekä karjalaisten perinteiden vaaliminen maassamme.
|
|
|
| » | Karjalan Kulttuurirahasto |
| Säätiön tarkoituksena on kohottaa entisen Viipurin läänin alueelta sotien johdosta siirtyneen väestön sekä Kymen läänin alueen asujaimiston henkistä ja aineellista vaurastumista. |
|
|
| » | Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura |
| Seura on Suomen vanhimpia, perustettu jo 1845. Sen pyrkimyksenä on edistää Viipuria koskevaa kirjallisuutta ja Viipuri-tutkimusta. Seura toimittaa omaa julkaisusarjaa ja sillä on myös n. 500 nidettä käsittävä Viipuri-kirjasto. |
|
|
| » | Wiipurin Arkistoyhdistys ry - Wiborgs Arkivförening |
| Yhdistys on perustettu 1976. Sen tarkoituksena on edistää Viipurin kaupungissa ja sen vaikutusalueella syntyneiden ja eläneiden yksityisten ihmisten ja yhteisöjen elämää ja toimintaa koskevan materiaalin tallettamista. Yhdistys luetteloi, kokoaa ja säilyttää arkistoaineistoa ja ylläpitää yksityisluonteista keskusarkistoa. |
|
|
| » | Viipurin Taiteenystävät ry. |
| Yhdistys on perustettu Viipurissa 1890. Viipurin-aikanaan se piti yllä taidekoulua, järjesti vuosinäyttelyitä sekä kartutti omaa taidekokoelmaa. Teokset siirettiin sittemmin osaksi Viipurin taidemuseon kokoelmia. Toimintaansa edelleen jatkavan seuran omistamia taideteoksia esitellään Olli Valkosen toimittamassa kuvateoksessa 'Taidetta vanhasta Viipurista'(2004). Sodan jälkeen teoksia on talletettu Hämeenlinnan, Lahden ja Lappeenrannan taidemuseoihin. |
|
|
| » | Viipurin Taiteilijaseura ry. |
| Yhdistys on perustettu Viipurissa 1930. Sen tarkoituksena on viipurilaisten ja karjalaisten kuvaamataiteilijoiden yhteenkuuluvaisuuden mahdollistaminen ja jäsentensä ammatillisten etujen hoitaminen. Yhdistys järjestää taidenäyttelyjä Helsingissä ja muuallakin kotimaassa. |
|
|
| » | Wiipuri-Liitto ry. |
| Yhdistyksen tarkoituksena on vaalia viipurilaisperinteitä ja toimia eri puolilla Suomea olevien Viipuri-yhteisöjen yhteistyöelimenä [yhdistyksen nimi vuosina 1975-1989 oli Viipurilaisjärjestöjen Edustajisto]. Liiton tunnetuimpia tapahtumia ovat Wiipuri-Päivät. |
|
|
| » | Karjalainen nuorisoliitto |
| Karjalainen Nuorisoliitto ry on valtakunnallinen nuorisojärjestö, joka toimii karjalaisen kulttuurin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Liiton päätoimintamuotoja ovat kansantanssi, kansanmusiikki ja teatteri, mutta jäsenseuroissa harrastetaan myös käsitöitä, askartelua, liikuntaa ja leiri- ja perinnetoimintaa. |
|
|
|
|
Lehdistö
|
|
| » | Karjala-lehti |
| Viipurissa 1904 syntynyt karjalaisia ja Karjalaa palveleva lehti ilmestyy edelleen viikoittain, nyt Lappeenrannasta käsin. |
|
|
| » | Karjalan Heimo |
| Karjalan Sivistyseuran jäsenlehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa ja siinä seurataan tärkeimpiä ajankohtaistapahtumia Suomessa Ja Karjalan Tasavallassa. Vuosittain julkaistaan myös erikoisnumero. |
|
|
|
|
Kuvia
|
|
| » | Minun Karjalani - kuva-arkisto |
| Pohjois-Karjalan museon koordinoimaan tietokantaan on tallennettu pitäjänseurojen valokuvia. Kuvia voi hakea ja arkistoa selata eri perustein - alueen, kaupungin tai henkilönimen mukaan tai asiasanalla. |
|
|
| » | Luovutetun Karjalan kaikki pitäjät valokuvissa |
| Seppo Rapo on luonut Virtuaali-Karjalan, jonka sivuilla esitellään valokuvin kaikki luovutetun Karjalan pitäjät, kauppalat ja kaupungit. Ihmisiä ja elämää menetetyillä alueilla, aineisto pääsääntöisesti yksityisistä arkistoista. |
|
|
| » | Taidevalokuvia Viipurista |
| Taiteilija Eeli Aalto valokuvasi Viipuria palatessaan synnyinkaupunkiinsa puolen vuosisadan poissaolon jälkeen. |
|
|
| » | Viipuri livenä |
| Verkkokamera Torkkelinpuiston kulmassa Viipurissa juuri nyt |
|
|
|
|
|
|
