|
|
 |
Kahden kielen karjalaa
Karjalaiset ovat jakautuneet kielensä puolesta kahteen suureen ryhmään: suomen kieltä puhuviin ja karjalan kieltä puhuviin. Suomen nykyisessä Karjalassa puhutaan suomen kielen molempia itämurteita: Etelä-Karjalassa kaakkoismurteita ja Pohjois-Karjalassa itäisiä savolaismurteita. Kaakkoismurteita puhuttiin ennen vuosien 1939-1944 sotia myös Karjalankannaksella ja Luoteis-Laatokan alueella. Näin murteita nimitetään kielitieteessä, mutta niin etelä- ja pohjoiskarjalaiset kuin siirtokarjalaisetkin sanovat tavallisimmin puhuvansa karjalan murretta tai jopa vain karjalaa.
|
 |
|
|
Suomen puolella karjalan kieltä on vanhastaan puhuttu Pohjois-Karjalan itäisimmissä pitäjissä ja Kainuussa Suomussalmen ja Kuhmon pienissä vienalaiskylissä. Karjalan kieltä puhuttiin myös entisessä Raja-Karjalassa (mm. Suojärvellä ja Salmissa), ja monet sieltä kotoisin olevat käyttävät sitä edelleen. Myös useat heidän jälkeläisistään osaavat karjalan kieltä. Suomessa karjalan kielen taitajia on viimeisimmän arvion mukaan n. 5000. Venäjällä karjalaa puhutaan edelleen Karjalan tasavallassa sekä Murmanskin, Leningradin ja Tverin oblasteissa (alueilla). Venäjällä karjalaa osaavia on karkeasti arvioiden yhteensä alle 100 000. Karjalan kieli jakautuu kolmeen päämurteeseen: 1) varsinaiskarjalaan, joka jakautuu edelleen vienankarjalaan ja eteläkarjalaan, 2) aunuksenkarjalaan eli livviin ja 3) lyydiläismurteisiin eli lyydiin. (Useasti luullaan, että vepsä on karjalan murre. Se on kuitenkin oma kielensä, yksi itämerensuomalainen kieli, jonka puhujia on Karjalan tasavallassa ja sen lähialueilla alle 10 000.)
Oheiset kielennäytteet on valittu siten, että suomen kielen karjalaismurteista ja karjalan kielen päämurreryhmistä on näyte tai näytteitä. Näytteet on valittu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Suomen kielen nauhoitearkiston nauhoitteista (SKNA).
|
|
Suomen kielen karjalaismurteet
Suomen kielen kaakkoismurteista on kolme näytettä: Lappeen murre edustaa Lappeenrannan seudun kieltä, Kurkijoen murre luovutetussa Karjalassa Laatokan luoteisrannalla puhuttua kieltä ja Hietamäen murre inkerinsuomea, joka siis myös kuuluu kaakkoismurteisiin. Itäisistä savolaismurteista on kaksi näytettä: Pielisjärven murre edustaa pohjoisia ja Kiteen murre eteläisiä murteita. |
Karjalan kielen murteet
Karjalan kielen näytteet ovat Venäjän puolelta. Varsinaiskarjalan vienalaismurretta edustamaan on valittu kaksi näytettä: Kostamuksessa syntyneen mutta Vuokkiniemellä eläneen kieli kuvaa läntisen Vienan murretta, Paanajärven murre taas vienankarjalan eteläistä murretta. Varsinaiskarjalan etelämurteita eli eteläkarjalaa on Karjalan tasavallan alueelta edustamassa Paatenen murre ja Sisä-Venäjän alueelta Tverin murre, jonka puhujat polveutuvat 1600-luvun Ruotsi-Suomesta Venäjälle paenneista karjalaisista. Aunukselaismurteita eli livviä edustaa kaksi näytettä: Vitele on Raja-Karjalaan kuuluneen Salmin pitäjän naapuri, ja Nekkulan murre edustaa eteläisen Aunuksen pikkukylien kieltä. Lyydiläismurteista on yksi näyte, joka on Pyhäjärven murretta.
Marja Torikka, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus |
Linkkejä
|
|
| » | Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: |
| Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) tutkii suomea, ruotsia, saamen kieliä, romanikieltä ja viittomakieltä. Toimintaan kuuluu kielenhuolto (Kielitoimisto), sanakirjojen teko ja tutkimushankkeita. |
|
|
| » | Karjala – kieli, murre ja paikka: |
| Mistä puhutaan kun puhutaan Karjalasta? Karjalan eri alueiden ja karjalan kielen perusasioita selkokielellä. |
|
|
| » | Suomen murteiden sanakirja: |
| 20-osainen ja noin 20 000 sivun laajuinen suurteos, joka kattaa vanhojen kansanmurteidemme koko sanaston, yhteensä 300 000 – 350 000 eri sanaa. |
|
|
| » | Karjalan kielen sanakirja: |
| Karjalan kielen sanakirja on murresanakirja. Siinä esitellään niitä murteita, joita puhutaan Karjalan tasavallassa pitkällä, kapealla vyöhykkeellä Vienasta Aunukseen sekä Sisä-Venäjän karjalaissaarekkeissa erityisesti Tverin alueella. Suomenkin karjalankielisiltä (entisestä Raja-Karjalasta ja Hietajärven pienestä vienalaiskylästä) on runsaasti aineistoa. |
|
|
| » | Suomen kielen nauhoitearkisto: |
Suomen kielen nauhoitearkistossa on äänitteitä yhteensä yli 23 000
tuntia. Niistä on yli 15 000 tuntia murreäänitteitä, yli 3 000 tuntia kulttuurihistoriallista ainesta ja yli 1 000 tuntia muuttuvaa puhesuomea. Kaikki suomensukuiset kielet ovat arkiston kokoelmissa edusteilla; eniten on karjalaa, lappia ja unkaria. Yhteensä sukukielten äänitteitä on 2 700 tuntia. |
|
|
|
|
|
|
