 |
 |
||||||||
| Näin syntyi "Muistojeni Karjala" Joskus syksyllä 1998 katselin teeveetä ja näppäilin kanavia. Pysähdyin uutiskanava CCN:lle, jossa oli menossa jokin dokumentti. Koska minua kiinnostavat historiadokumentit jäin katsomaan, miten juttu oli tehty, mutta ohjelma loppui pian. Sen perään tuli ohjaaja Steven Spielbergin haastattelu, jossa hän kertoi instituutista, joka kerää kaikkialta maailmasta keskitysleireiltä eloon jääneiden haastatteluja. Tämä aineisto on tutkijoiden käytettävissä, mutta ennen kaikkea aineistosta voidaan koostaa lukuisa määrä erilaisia dokumentteja esitettäväksi eri maiden televisioissa. "Kun näistä ihmisistä aika jättää, meille jää todistusvoimainen laaja aineisto, jossa keskitysleirin kokeneet ihmiset kertovat yhä uudelleen ja uudelleen kokemuksiaan." |
||||||||
 |
||||||||
|
||||||||
|
Tällöin tajusin, että vaikka karjalaisista on kirjallista aineistoa paljon - vähintäänkin yksi historiikkiteos per pitäjä - puuttuu "puhuva pää"-aineisto. Tästä sain ajatuksen perusaineiston keräämiseen, jolloin jokaisesta pitäjästä olisi vähintään yksi edustaja. Oikopäätä tein esityksen Karjalan Liitolle tällaisen videoaineiston keräämisestä ja tv -sarjan tekemisestä. En tullut mitenkään ajatelleeksi, että Karjalan Liitolla olikin seuraava vuosi 60-vuotisjuhlavuosi ja päätös hankkeeseen ryhtymisestä tuli nopeasti. Helena Valta keksi vielä ottaa mukaan Helsingin yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitoksen kansatiede-osaston, jota edusti tri Sanna Kaisa Spoof. Hanke sai viitekehyksekseen tohtorinväitöshankkeen. Maisteri Terhi Torkki oli väitöskirjan tekijä ja tieteellinen puoli hankkeesta sai nimekseen "Karjalaisista siirtokarjalaisiksi". Karjalan Liitto järjesti rahoituksen, jonka turvin kansatieteen kenttätyöt voitaisiin aloittaa. Oli hommattava nopeasti kuvauskalusto, jonka avulla kuvaaminen onnistuisi. Onneksemme Sonylta oli juuri tullut markkinoille uudenuutukainen miniDV-cam- kamera. Saimme hankittua kaksi identtistä kuvauslaitteistoa, toisen maksoi Karjalan Liitto ja toisen MTV, jolta laitteisto oli lainassa. Annoin nopean käyttöönottokoulutuksen ja työ saattoi alkaa. Parin vuoden ajan opiskelijat keräsivät systemaattisesti jokaisesta luovutetun alueen pitäjästä ja kaupungista edustajat, joita vielä täydennettiin. Lopputulos parin vuoden kuluttua oli hämmentävä: liki 330 haastattelua, materiaalia 500-600 tuntia. Ja kaikki digimuodossa kuvattuna 16:9 formaatilla eli laajakuvamuodossa. Kun haastattelut aloitettiin, ei vielä digitaalisuudesta paljoa puhuttu, saati sitten laajakuvasta tulevana kuvaformaattina. Työryhmässä minä, Terhi Torkki ja taiteen maisteri Erkko Lyytinen kävimme koko aineiston lävitse Karjalan Liiton tarjotessa työtilat. Käytimme nauhurinamme Karjalan Liiton videokameraa ja jaoimme aineiston kolmeen ryhmään sekä hylättyihin teknisen tason perusteella. Näin valikoitui "ykköskaarti", jonka tuntimäärä oli yli 200. Yleisradion digitaalinen kulttuurikanava Teema kiinnostui aineistostamme ja tilasikin TVl:n dokumenttiosaamiskeskukselta kymmenosaisen ohjelmasarjan MUISTOJENI KARJALA. Kunkin osan kesto on 30 minuuttia. Sarja esitetään ensi syksynä ja se on tarkoitus uusia analogisella puolella. Yleisradiossa sarjan keskeiset henkilöt ovat tuotantopäällikkö Maija Roivainen, Riina Leskelä, Vesa Saarinen ja Lotta Ventelä, jotka ovat konstruoineet käsikirjoituksen ja sarjan suunnittelun. Sarjan on leikannut Riina Leskelä. Sairastuttuani Riina Leskelä ja Lotta Ventelä ovat ansiokkaasti vastanneet sarjan toteutuksesta. Sarjan tuottaja on Vesa Saarinen Ylen dokumenttiohjelmista. Ohjaaja Markku Onttonen "Tämän varsin suuren ja vaativan hankkeen alkuunpanija ja ideoija oli ohjaaja Markku Onttonen, joka kuoli keväällä 2004 sairastettuaan lyhyen aikaa. Markku, joka oli mieleltään, sielultaan ja juuriltaan karjalainen, piti tätä työtä yhtenä rakkaimmistaan." Tuottaja Vesa Saarinen |
||||||||
|
||||||||
 |