|
|
 |
Kannaksen luonnon ilme vaihtelee karuista männiköistä reheviin lehtoihin
Kannaksella Vuoksen molemmin puolin ja Suomenlahden sekä Laatokan rannikoiden karuilla mäntykankailla tavataan jääkauden jälkeisten aikojen jäänteinä harvinaisia kasvilajeja.Niitä ovat hämeen- ja ahokylmänkukka sekä niiden yleisempi sukulainen kangasvuokko. Myös hietaneilikka, idänkeulankärki ja vuorimunkki esiintyvät monin paikoin harjurinteillä ja muilla avoimilla paikoilla.
Suot ovat yleensä ravinteisuudeltaan karuja ja pienialaisia. Suotyypeistä yleisimpiä ovat rämeet, myös korpia ja nevoja on jonkin verran.
|
 |
|
Vuoksen lehtokeskus
Vuoksen varret Suomen rajalta Suvannon rannoille saakka ovat tunnettuja lehdoistaan ja lehtipuuvaltaisista sekametsistään. Suvannon etelärannalta tunnetaan Kannaksen ainoa lehtoukonhatun kasvupaikka ja samoilla seuduilla löytyy harvinainen kynäjalava. Myös Vuoksen Käkisalmen vähävetisen haaran varsilla on hienoja lehtoja ja vaihtelevia maisemia. Joki mutkittelee lähes aarnimaisten vanhojen kuusivaltaisten tai koivua ja haapaa käsittävien sekametsien läpi. Entiset peltomaat rehottavat värikkäinä kukkaniittyinä ja -ketoina.
Äyräpäänjärvellä ovat vedenlaskun alta paljastuneet rantamaat ravinteikkaita ja kasvillisuus monipuolinen. Kukkivaa sahalehteä tai kilpukkaa Suomessa harvoin näkee kuten täällä ja meillä harvinainen juurtokaisla kasvaa avoveden reunalla. Sitä tavataan paikoin myös Vuoksella kuten sahalehteä ja kilpukkaakin. Rantalehdoissa kukkivat mm. ojakurjenpolvi ja lehtosinilatva. |
Muita kasvirikkaita alueita
Kasvistollisesti arvokkaita seutuja ovat myös Viipurin ympäristö ja etelässä Terijoen - Rajajoen tienoot. Terijoen seudulla tapaa sekä rehevän maaperän taponlehden että merenrannan hiekkadyyneillä harvinaisen huurrepajun, jonka toinen esiintymä on Käkisalmessa Vuoksen suulla Laatokan rannalla. Suomenlahdella Koiviston Vasikkasaarella kasvavat kaikki tammivyöhykkeella tavattavat jalot lehtipuut; tammi, saarni, lehmus, vaahtera ja pähkinäpensas.
|
|
|
|
