 |
 |
||||||||
| Sukukansat tutuiksi Useat sukukansoistamme elävät suuremman valtakulttuurin keskellä ja kaikkien historiasta löytyy ajanjaksoja, jolloin niiden identiteetti tai jopa olemassaolo on koettu uhanalaiseksi. Missä, miksi ja miten lähisukukansamme ovat eläneet karjalaisille tutun ”rajan kansan syndrooman”? |
||||||||
 |
||||||||
|
||||||||
|
Karjalatalossa toteutetaan helmi-maaliskuun aikana luentosarja, joissa perehdytään suomalais-ugrilaiseen kansanperheeseen. Sarja jatkuu syksyllä 2005. Karjalan Liiton vuoden 2005 teemana on Karelianismi, Karjala ja Suomi. On syytä pohtia niin karjalaista kuin suomalaistakin identiteettiä, ja on tarpeellista, jopa välttämätöntä peilata sitä kielisukulaisiimme. Mitä yhteistä on esimerkiksi karjalaisten ja marien kohtaloissa, kielessä, uskonnoissa ja perinteessä yleensäkin? Mikä yhdistää suomalaisia ja virolaisia? Mistä me olemme näille raukoille rajoille tulleet ja miksi? Mikä on suhteemme naapurikansoihimme, esimerkiksi slaaveihin ja ruotsalaisiin? Takanamme on yhteinen menneisyys, josta näkyvimpänä muistona on samantapainen kieli, kansanrunousperinne ja kosolti muuta yhteistä kansanperinnettä. Yhteisiä kohtaloitakin näillä kansoilla toki on suuren naapurikansan tai suurten naapurikansojen läheisyydessä. Entä tulevaisuus? Mitä yhteyttä voimme kokea, miten voimme elvyttää yhteistyötämme kulttuurisena ja henkilökohtaisena kanssakäymisenä? Entä mikä on yhteytemme ja suhteemme kauempana yhä eläviin kielisukulaisiimme? |
||||||||
|
Luennot tiistai-iltaisin klo 18.00 Luennot pidetään puolentoista tunnin jaksoissa tiistai-iltaisin klo 18 Karjalatalon juhlasalissa: Ti 15.2. Keitä ovat suomalais-ugrilaiset? TT Hannu Kilpeläinen Ti 22.2. Vienan karjalaiset – kalevalakielen viimeiset taitajat ja muinaisuskon vaalijat. Dos. Matti Polla Ti 1.3. Marit – elinvoimaiset edustajamme slaavikansojen keskellä. FT Lidia Toidybekova Ti 8.3. Virolaiset, kieliperheemme ikkuna Keski- Eurooppaan – ihmissusiperinnettä ja laulun taikaa. FL Tiina Vähi Ti 15.3. Tverin karjalaiset – Laatokan rantamilta Venäjän rintamaille, ja yhä elossa. Prof. Veijo Saloheimo. |
||||||||
|
Luennoitsijat: Johdantoluennon pitää TT Hannu Kilpeläinen. Hän on tutkinut erityisesti karjalaista kulttuurialuetta ja sen yhteydessä muiden slaavilaisasutuksen keskellä asuvien suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuuria ja historiaa. Inkeriläinen historiantutkija, dosentti Matti Polla on väitellyt vienalaisesta perhelaitoksesta ja tutkinut syvällisesti Vienan Karjalan historiaa laajemminkin. Marilaisuutta esittelee FT Lidia Toidybekova, joka on väitellyt Joensuun yliopistossa marilaisesta kansanuskonnosta. Toidybekova on itse niitty-mari. Tähän luentoon sisältyy myös karjalaisuuden päivänä (28.2.) avattava mareista kertova Lidia Toidybekovan valokuvanäyttely Karjalatalolla. Virolaisia esittelevän luennon pitää tarttolainen uskontotieteilijä FL Tiina Vähi, joka valmistelee väitöskirjaa Helsingin yliopistoon virolaisesta ihmissusiperinteestä. Professori Veijo Saloheimo on Tverin karjalaisten historiaa ja kulttuuria koskevan tutkimuksen pioneereja. Hänen pitkäaikainen perehtyneisyytensä koko karjalaisen kulttuurialueen historiaan on tuottanut lukuisia maineikkaita tutkimuksia. Kaikki luennot ovat suomeksi. Vapaa pääsy! Osoite: Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki. Lisätietoja Karjalan Liitosta, puh 09 7288 170, email:toimisto@karjalanliitto.fi. Yhteistyössä Opintotoiminnan Keskusliiton kanssa. |
||||||||
|
||||||||
|
PÄLKJÄRVI JA VUOKSENRANTA PITÄJÄESITTELYSSÄ 17.3.2005 Karjalan Liiton ja pitäjäseurojen järjestämät luovutetun Karjalan pitäjien esittelyt ovat jatkuneet lähes viidentoista vuoden ajan Karjalatalossa Helsingissä. Pälkjärvi ja Vuoksenranta ovat esittelyvuorossa torstaina 17.3.2005 klo 18 – 20 Karjalatalon juhlasalissa, Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki. Pälkjärvi sijaitsee Laatokan Karjalassa ja sen naapuripitäjiä ovat pohjoisessa Värtsilä, idässä Soanlahti, etelässä Ruskeala ja lännessä Kitee ja Tohmajärvi. Nimensä Pälkjärvi on saanut kansantarinan mukaan pitäjän keskellä sijaitsevan järven muodosta, joka ”näyttää palkeen kieleen revenneeltä liuskalta”. Pälkjärvi oli pieni maatalouspitäjä, jonka pinta-ala ilman vesialueita oli 202 km² ja asukasluku talvisodan alkaessa vähän yli 2000 henkeä. Aikaisemmin Antreaan kuulunut Vuoksenranta itsenäistyi vuonna 1924. Se sijaitsee Viipurin ja Käkisalmen välissä Vuoksen rannalla Karjalankannaksen pohjoisosassa. Pitäjän pinta-ala oli 270 km² ja asukkaita vuonna 1944 3500 henkeä. Pitäjässä oli hedelmällistä viljelysmaata ja pääelinkeinoja olivatkin maanviljelys ja karjanhoito. Myös metsätalous ja kalastus olivat yleisiä elinkeinoja. Tilaisuudessa Pälkjärven pitäjäseura ry ja Vuoksenranta-seura ry esittelevät toimintaansa ja kertovat pitäjistään. Pitäjäseurojen tuotteita myytävänä. Esittelyjen välissä kahvitauko. Vapaa pääsy. Tervetuloa! |
||||||||
|
||||||||
 |
||
|